Muutoksia elämäntavoissa?

Oman elämän ja nykymaailman yhteen sovittaminen.
Hoenir
Posts: 225
Joined: Thu Apr 24, 2014 5:13 pm

Re: Muutoksia elämäntavoissa?

Postby Hoenir » Thu Jun 05, 2014 11:03 pm

-
Last edited by Hoenir on Sun Mar 06, 2016 12:54 pm, edited 1 time in total.
"Futile as a ghost I stand guard over hidden gold, O lord of the meeting rivers"
User avatar
Insanus
Frater
Posts: 928
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Muutoksia elämäntavoissa?

Postby Insanus » Tue Jun 10, 2014 10:45 am

Hoenir wrote: Pidän kalastuksesta aivan liikaa jotta voisin koskaan lopettaa sitä. Koukkuni ovat väkäsettömiä, haavin havas solmuton ja mieli tietoinen tekemästäni vääryydestä joka kerta kun lähden kalalle. En todellakaan tiedä että kuinka toimisin tämän ongelman kanssa, tämä on minulle yksi niitä asioita joista en tule varmaan koskaan päästämään irti vaikka se kuinka väärin onkin. Onko muilla seuralaisilla tällaisia paheita joita harrastatte silti tiedostaen niiden vääryyden? Millaisia vaiheita olette läpikäyneet ja mihin johtopäätökseen olette tulleet? Onko voima rakkaan vääryyden lopettamiseen löytynyt?
Laiskuudestani johtuvia paheita minulla on tuhat ja yksi ja joka väittää ettei yhtäkään itsestä löydy pitää todennäköisesti silmät vähän liian tiukkaan kiinni. Mutta henk.koht. en suostu allekirjoittamaan ajatusta "rakkaan vääryyden" mahdollisuudesta. Jos rakkaus motiivina ei ole oikein, niin ei ole enää mikään muukaan. Minusta jo lähtökohtaisesti se mikä tekee paheesta paheen on tuon puhtaan kokemuksen puute, eikä ensisijaisesti esim.muille/itselle aiheutuva kärsimys. Kärsimystä aiheutuu, sitä on pyrittävä välttämään & ehkäisemään totta kai, mutta henkilökohtaisen kasvun, eikä kuihtumisen/tukahtumisen kautta.
Myrkky sattuu siihen jolla on haava.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3479
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Muutoksia elämäntavoissa?

Postby Nefastos » Tue Jun 10, 2014 10:53 am

Hoenir wrote:Onko muilla seuralaisilla tällaisia paheita joita harrastatte silti tiedostaen niiden vääryyden? Millaisia vaiheita olette läpikäyneet ja mihin johtopäätökseen olette tulleet? Onko voima rakkaan vääryyden lopettamiseen löytynyt?


Toisaalla seuran sisällä käytiin juuri keskustelua, missä spontaani ruumiin kuunteleminen sai kiitosta hyvänä tapana lähteä elämänmuutoskäytäntöihin. Samaan tapaan on käynyt omassa elämässänikin, & esim. tupakointi minun oli pakko lopettaa kokonaan vuosia sitten johtuen liiasta ko. myrkyille herkistymisestä. Olin pitkään polttanut 2-3 savuketta päivässä, & olin juuri aikeissa hieman lisätä tuota määrää, kun juuri silloin kävikin selväksi että vain täydellinen lopettaminen voi olla vastaus: vähäinenkin altistuminen toi esiin oireita, jotka aina olivat samat & väkevän negatiiviset. Tällaiset ruumislähtöiset päätökset pätevät erityisesti elämäntapa-asioihin jotka eivät ole suorastaan eettisiä, ts. jokin tapa ei vahingoita muita kuin ihmistä itseään.

Olen taas siteerannut Ervastia tiuhaan viime aikoina, & jälleen tulee mieleen hänen opetuksensa näistä aiheista: Okkultismi ei koskaan saisi perustua pakottamiselle, vaan aina oman itsen kuuntelemiselle. Kun ihminen todella on kypsä aidosti muuttumaan jossain, muutos ei enää vaadi pakkoa; niin kauan kuin elämäntapamuutoksia pakotetaan, seuraa vastareaktoita, tuskaisuutta, ärtymystä, harmia & kaikenlaista vaivaa. Muutoksen pitää syntyä kokonaisvaltaisesta oivalluksesta, joka tekee mahdottomaksi jatkaa kuten aiemmin on tehnyt. Ihminen muuttuu, näennäisen hitaasti, mutta ihme kyllä myös jopa mullistuksellisen nopeasti, kun aika on täysi. Muutokselle pitää toki osata pysyä avoimena, henkilökohtaista kehittymistä pitää aidosti kaivata.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Don Quijote
Posts: 27
Joined: Thu Apr 05, 2012 11:00 pm

Re: Muutoksia elämäntavoissa?

Postby Don Quijote » Tue Jun 10, 2014 11:44 pm

Hoenirin kalajutusta.

Jonkinlaista moraalin suhteellisuusteoriaa soveltaisin tähän, lisättynä tuohon oman ruumiin kuunteluun. Eli jos on pakko syödä McDonaldsissa, aina voi olla mukava myyjälle. Tällä en tahdo kannustaa mukavuudenhaluiseen tottumusten kierteeseen, vaan tiettyyn terveelliseen välitilaan ideaalien ja arjen välillä. Joskus liiaallinen ankaruus itseään kohtaan peittää alleen ruumiin (hiljaisuuden) äänen.

Itse tykkään ajella huvikseni autolla, ja lasken mielessäni niin, että se olemassaolon riemu ja rentoutumisen määrä, jota voin autolla ajellessani säteillä ympärilleni, voittaa pitkällä tähtäimellä siihen liittyvän luonnonvara/saastuttamis-aspektin. Kun rahaa siunaantuu, siirryn kyllä biokaasuun.

Kalojen kärsimyksen ollessa kyseessä voisin kuvitella, että muutama oikea sana oikeille kalamiehille oikeilla apajilla voi suuressa mittakaavassa tehdä jotakin, joka kompensoi kalastus-skenaarioon liittyvän kärsimyksen moninkertaisesti. Tosin kirjoitit: "Pahinta koko touhussa on se että en ole törmännyt vielä YHTEENKÄÄN kalastajaan joka jaksaisi pohtia tätä asiaa syvemmin". Tulee mieleen, että kysymyksessä saattaa olla sen verran monimutkainen asia, että kokonaiskuvan hahmottaminen voi olla monille liikaa, varsinkin jos asia otetaan puheeksi kalassa. Ehkä kilpakalastus-käytäntöjä voi muuttaa yksi asia kerrallaan, ikuisuuteen kurkottavan kiireettömällä asenteella (Nefastosta mukaillen)? Tällainen arjen sankaruus on mielestäni ihan aitoa okkultismia.

Toivottavasti ei mennyt liian poliittiseksi.
obnoxion
Sodalis
Posts: 1828
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Muutoksia elämäntavoissa?

Postby obnoxion » Wed Jun 11, 2014 6:43 am

Oltuani 6 vuotta lakto-ovovegetaristi, olen nyt vuoden ajan käyttänyt sekaravintoa. Lapseni ja vaimoni syövät lihaa. Ja koska kaiken kiireen keskellä meillä on jatkuvasti suuria määriä liharuokaa tarjolla, päätin etten toistaiseksi kuluta aikaani erillisten kasvisaterioiden valmistamiseen, vaan syön sitä mitä on tarjolla. Ajatukseni on palata takaisin lihattomaan ruokavalioon lasten ollessa kouluikäisiä.

Omantunnon kanssa on asiasta ollut ongelmia, kuten odotinkin. Mutta en ole koskaan viettänyt elämää täysin vailla mitään paheita, joten aina minulla on jotain ollut tunnollani. Nyt olen nauttinut lihan mausta, ja varmasti ikävöin sitä kun siitä jälleen luovun. Kasvisyönti on kuitenkin itselleni ollut eettisen päättelyn tulos, eikä lainkaan tunteellinen valinta. En osaa ajatella jatkuvasti eläinten kärsimystä. Olen muutenkin selvästi enemmän ihmisystävä, ja valintatilanteessa säästäisin lähtökohtaisesti ihmishengen ennen eläimen henkeä, oli kyse sitten millaisesta ihmisestä tahansa.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
User avatar
Benemal
Frater
Posts: 747
Joined: Thu Feb 23, 2012 8:24 pm

Re: Muutoksia elämäntavoissa?

Postby Benemal » Wed Jun 11, 2014 11:31 am

Alunperin lopettaessani lihansyönnin vuonna 2000, lopetin myös kalan syömisen. Muutaman vuoden kuluttua päädyin ajattelemaan, että ei se ole samalla tavalla lihaa, kuin lehmä (niin edelleen ajattelen) ja että miljardien parvista on ihan kohtuullista ihmisen verottaa. Tässä on tietenkin käytännön eettinen ongelma. Teollinen kalastus on hirveän tuhoisaa merille ja skandinavialainen viljelty lohi (mitä siis usein syön) usein ruokitaan toiselta puolen planeetta roudatusta rehusta, joka on valmistettu ryöstökalastuksen sivutuotteesta, eli kuolleista kaloista, joita ei ihminen syö. Kalaa syödessä saattaa ilmaantua omantunnon vaivoja, mitä henkilökohtaiset paheet eivät yleensä aiheuta, koska eivät tapa mitään.
Otava
Frater
Posts: 168
Joined: Thu Feb 25, 2016 9:26 pm

Re: Muutoksia elämäntavoissa?

Postby Otava » Fri Sep 30, 2016 7:33 pm

Päätös lihansyönnin lopettamisesta oli varmaankin ensimmäinen merkityksellinen teko mihin okkultismi antoi lopullisen sysäyksen. Oman olemisensa tarkastelu, omien arvojensa uudelleenarviointi... Tuntuu että olen viimeisen vuoden (sen minkä okkultismia enemmän tutkinut) alitajuisesti tuhonnut itseäni rakentaakseeni tilalle eheämmän ja hienomman ihmisen. Tietoinen minä on sitten parhaimpansa mukaan latonut tiiliä huojuvien ja lahojen rakennelmien päälle, josta on seurannut aina koko hökötyksen sortuminen, eli ahdistumista ja tarpeetonta nihilististä rypemistä.

Jokaista onnistumista tuntuu seuraavan aina vaan syvempi polkaisu, mutta nyt minusta aidosti tuntuu sille että olen edennyt oikeaan suuntaan. Keskustelen ihmisten kanssa luonnollisesti ja olen ihan tuosta noin vaan tilanteissa jotka olisivat aiemmin ahdistaneet. Olen yllättynyt itsekin kuinka ennen konflikteja viimeiseen asti välttelevästä ihmisestä on tullut rehelliseen ja suoraan puheeseen pyrkivä keskustelija.

Uusia ihmisiä tavatessa on huomannut miten hienolta tuntuu se hetki kun onnistut muutamilla lauseilla luomaan heti rehellisen keskusteluilmapiirin. Minua harmittaa se että on ystäviä joiden suhteen tämä muutos (rehellinen puhe) tuntuu auttamattoman myöhäiseltä, vaikka tiedänkin että se olisi parasta. Ihmisten kanssa suhteita luodessa alku, ja sitä seuraavat hetket ovat ne tärkeimmät. Silloin pitää pyrkiä luomaan se rehellinen, suorapuheinen ja aito suhde jo senkin takia että silloin se on helpoin ja kivuttomin luoda.

Foorumilla itsestäni antama kuva on tuskin koskaan vastannut todellisuutta. Olen lie pitänyt tätä vaan lähinnä negatiivisten asioiden dumppauspaikkana. Ehkä tämä tästä.
User avatar
Lumen
Posts: 35
Joined: Sat Aug 13, 2016 11:56 am

Re: Muutoksia elämäntavoissa?

Postby Lumen » Sun Oct 02, 2016 7:43 pm

Ryhdyin vegaaniksi joskus 2003-2004 (?), en millään kykene muistamaan tarkkaan, vähän huonosti valmistautuen joten etenkin alkuaika sujui vähän vaihtelevalla menestyksellä. Olin vegaani muutaman vuoden jonka jälkeen siirryin lakto-ovo-linjalle. Nyt olen muutaman vuoden syönyt kalaakin. Omatunto soimaa kyllä etenkin kalan ja maitotuotteiden suhteen. Munat ostan aina luomuna ja mikäli tietoni ovat ajantasaiset luomumunien vaatimukset ovat suhteellisen kanojen hyvinvoinnin huomioonottavat, joten niistä en niin ruoski itseäni. Parasta aina kuitenkin jos sattuu saamaan jonkun tutun pihakanojen munia. Olen aika perso herkuille etenkin suklaalle ja makeisille, mutta syyspäiväntasauksena samana päivänä ihan extempore päätin että nyt menee tauolle kaikki sokeriset herkut ja kunnianhimoinen tavoite on olla herkkulakossa talvipäivänseisaukseen asti.

Nuorempana olin perso päihteille, mutta 2011 samana vuonna kun täytin 30 tuli mitta täyteen ja aloitin uudenlaisen elämän. Kaverit odotti jättibileitä, mutta ne olivatkin ensimmäiset synttärit pitkään aikaan jotka vietin selvinpäin ja hissukseen ja senkin jälkeen olen kaikki viettänyt samalla linjalla. Käytän jonkin verran alkoholia, mutta hyvin hillitysti.

Tuorein aluevaltaus on siis tämä sokerista vierottautuminen. Syytä olisi myös saada lisättyä vähän liikuntaa elämään kun se on jäänyt viime vuosina liian vähälle. .

Mitä tulee ruokavalion ja elämäntapojen henkiseen puoleen niin sen motivaattoreita tuli jo ruodittua tuolla eläintenkohteluun liittyvässä ketjussa.
User avatar
Lumen
Posts: 35
Joined: Sat Aug 13, 2016 11:56 am

Re: Muutoksia elämäntavoissa?

Postby Lumen » Mon Oct 03, 2016 6:59 am

Tarkennuksena vielä että tupakoinnin lopetin samana vuonna kuin kaikkien muidenkin savuna keuhkoihin hengitettävien huumeiden käytön. Oli muuten jännä huomata miten kirkas ihmisen mieli ja olotila voi olla. Sitä ei kaikkien niiden sumuisten vuosien jälkeen oikein enää kunnolla edes muistanut. Ei sillä että juurikaan kuitenkaan katuisin mitään. Olen kuitenkin myös oppinut paljon noiden vuosien aikana. Ehkä jotkut yksittäiset teot ja kusipäisyydet vähän kolkuttelee omaatuntoa. Sitten päästäänkin tuohon rehellisyyteen. Kun liikkuu lain ja moraalin harmaalla alueella ja välillä suorastaan rikollisella puolella paljon tulee helposti sellaisten "pienten valkoisten valheiden" kertomisesta tapa kun totuuden kertominen voi johtaa kohtuuttomiin vaikeuksiin, hysteerisiin kohtauksiin ja paheksuntaan. Uskon että veljeskuntalaiset pystyvät ehkä samaistumaan tähän siltä osin että monelle saattaa olla kynnys kertoa jäsenyydestä kuin sellaisille ihmisille joiden olettaa ymmärtävän ja hyväksyvän. Näin myös minulla. Vähän samantapaista on salailla elämää joka ei kestä päivänvaloa. Tuntuu vapauttavalta että tuo rikollisuuden ja päihteiden kanssa tekemisissä oleminen on karsiutunut pois elämästä ja näistä asioista voi puhua avoimesti koska ne ovat mennyttä. Tosin ei nyt ehkä ihan joka paikassa kuitenkaan esim töissä. Arvostan nykyään myös rehellisyyttä ja avoimuutta kenties vielä enemmän kuin aiemmin.

Samoihin aikoihin kun aloin vegaaniksi minulla tapahtui jonkinlainen eettinen herääminen. Ennen sitä en ollut juurikaan antanut omantunnon vaikuttaa elintapoihini. Aloin myös toimia eläinoikeusyhdistyksessä, kävin valistamassa kutsuntoihin osallistuvia asepalveluksen vaihtoehdoista, osallistuin aktiivisesti mielenosoituksiin yms. Aatteen palo oli kova. Empatiasta ja jonkinlaisesta maailmantuskasta siinä itselläni oli ja on kyse. Voisin tappaa eläimiä jos minun pitäisi selvitäkseni, mutta en tahtoisi ampua eläintä vain "urheilun vuoksi". Saattaisi jopa tulla itku. Kalaa syödessä tiedostan kiusallisen hyvin ulkoistaneeni likaisen työn jollekin muulle. Perheeseemme kuuluu kissa ja kani. Molemmat niin ihmisen jalostamia rotuja että niin paljon kuin kissan veri vetääkin ulos on sille mielestäni paras paikka neljän seinän sisällä jossa se ei tuota harmia muulle luonnolle. Minulla on myös pieni muurahaisfarmi jonka olen kasvattanut yhdestä kuningattaresta. Tämä puhtaasti mielenkiinnosta, täysin itsekkäistä syistä siis. Ne syövät pakastettuja jauhomatoja, hunajaa ja hyönteisille tarkoitettua geeliä. Olen harkinnut niiden vapauttamista, mutta koen olevani niille sen verran velkaa että paikka pitäisi miettiä tarkkaan.

Olen kerran maistanut jauhomatoa, mutta hyönteisten syöminen ei ole kovin kiehtova ajatus. Kannustan kuitenkin ehdottomasti antamaan sille tilaisuuden jos vähääkään kiinnostaa.
User avatar
Lumen
Posts: 35
Joined: Sat Aug 13, 2016 11:56 am

Re: Muutoksia elämäntavoissa?

Postby Lumen » Mon Oct 03, 2016 7:29 am

Mainitaan nyt myös että jotkut hyvistä ystävistäni metsästävät. Me kunnioitamme toisiamme emmekä suinkaan ole toistemme kurkuissa kiinni kohdattaessa. Jonkinlaiseen survivalistiseen ajatteluun taipuvaisena olen myös salaa kiitollinen että tunne ihmisiä joiden puoleen voisin kääntyä halutessani oppia tämän kaltaisia taitoja kuten myös vaimolle joka on opettanut minulle ruoan kasvatuksesta itse.

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 0 guests