Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Oman elämän ja nykymaailman yhteen sovittaminen.
Isobel
Posts: 63
Joined: Sun Jan 24, 2016 12:11 pm

Re: Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Postby Isobel » Thu Jan 28, 2016 12:41 pm

Minulle häpeä on hyvin tuttu lapsuudesta ja nuoruudesta, koin sitä silloinkin, kun mitään järjellistä syytä siihen ei ollut.
Sittemmin olen käsitellyt tunnetta paljonkin ja pohtinut sekä katsellut eri näkökulmista, miksi sitä niin paljon koin.
Enkö ollut mielestäni yhtä hyvä, kaunis, mukava, seurallinen tai jtn muuta kuin muut?

Olen muutamia vuosia sitten päässyt kiinni siihen miksi niin paljon sitä koin. Yksi ehkä isoin syy liittyy ympäröiviin ihmisiin ja kulttuuriin heidän ympärillään.
Siinä kun muut ympärilläni rukoilivat jumalaa, minä rukoilin saatanaa. Siinä kun muut olivat jumalan pelossa, minä koin vahvaa kiintymystä saatanaan, vaikka silloin minulla ei ollut vielä määritelmää saatanasta, tai siitä mikä/kuka/millainen hän oli. Muitakin syitä tunteeseeni oli, mutta pidättäydyn kertomasta niitä julkisella foorumilla.

Tämä erilaisuus ja tieto siitä, että olin erilainen, sai minut kokemaan syvää häpeää itsestäni. Kuitenkaan se ei ollut riittävää jotta olisin pyrkinyt olemaan kuin muut. Häpeä siis on minulle toisaalta muiden luoma pakottava tunne. Ympäristön vaikutus ja sen luoma mielikuva omasta huonommuudesta.
Vaikkakin se voi olla myös samaanaikaan, oman itsensä tapa viestiä, että on tehnyt vääryyttä jollekkin. Asia jota emme ehkä ymmärtäisi ilman häpeän tunnetta? Häpeän tunne voi siis olla myös tunne joka viestii meille tekemästämme vääryydestä. Ja sen vuoksi hyvin hyödyllinen tunne. Ehkäpä asian tärkein pointti onkin se, että opimme tunnistamaan minkälaista häpeää tunnemme, kuten tuossa ketjussa jo tulikin esiin.

Ylepys taas minulle itselleni on kuin Akilleen kantapää. Se on kaksiteräinen miekka jonka edessä olen viettänyt lukuisia tunteita. Ylpeys on minulle minun yksi suurimpia haasteitani, sen tunnistaminen, milloin se on tervettä ja milloin ei. Milloin voin sitä tuntea ns. oikeutetusti ja milloin se on turhamaista ja siksi alaspäin vievää.
Se on tunne jonka edessä tulen vielä pohtimaan ja nöyrtymään. Kerta kerran jälkeen olen havainnut ylpeyteni turhamaiseksi ja siksi nöyrtynyt, nöyrtyessäni tuntenut häpeää turhamaisesta ylepydestäni - jälleen tässä , häpeä on ollut minulle se opettava tunne, ohjauslanka - jos niin voisi sanoa, jonka avulla olen päässyt tässä asiassa eteenpäin.
Nosce Te Ipsum
Segel
Soror
Posts: 80
Joined: Thu Jan 04, 2018 5:06 pm
Location: Helsinki

Re: Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Postby Segel » Thu Aug 30, 2018 3:08 pm

Olenko ymmärtänyt väärin, vai voiko häpeän/ ylpeyden tunteen nähdä astraalissa myös olennollisena?
Korjatkaa, jos olen käsittänyt ihan päälaelleen.

Itselläni korostuu ja aiheuttaa kärsimystä jokapäiväinen häpeän tunne. Tulee sanottua ylpeydestä asioita, joiden takana en hetken päästä pystykkään seisomaan.
Joka kerta kun ylpistyn ja luulen tietäväni jotakin maailmankaikkeudesta, sitä enemmän nostaa päätään tunnealueella häpeä.
Häpeä tyhmyydestäni on kasvattanut itselleen kohta kädet, jalat ja ruumiin :| Häpeä siitä, että en ymmärräkkään maailmakaikkeudesta yhtään mitään. Tyhmillä silmillä tuijotan taivaan kantta.
Energisoin ja kasvatan tietenkin näitä tuntemuksia ihan itse, sillä väkivalloin olen yrittänyt näitä tuntemuksia poistaa siinä onnistumatta.
Kenties häpeän/ylpeyden ymmärtäminen tulee luomaan minussa jonkunlaisen tasapainon tai nöyryyden, jota olen ollut vailla. Ehkä ymmärrän enemmän tunteiden ja älyn tasapainosta tai suuremmasta ihanteesta.

P.s. häpeän jo valmiiksi sitä, että tämäkin kommentti tuli kirjoitettua.
User avatar
Insanus
Frater
Posts: 928
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Postby Insanus » Thu Aug 30, 2018 5:31 pm

Opendor wrote:Olenko ymmärtänyt väärin, vai voiko häpeän/ ylpeyden tunteen nähdä astraalissa myös olennollisena?
Korjatkaa, jos olen käsittänyt ihan päälaelleen.
.
Astraalissa voi nähdä suunnilleen mitä vaan. Donald Craig antoi kirjassaan Modern Magick näihin hommiin tekniikan I.O.B (identify, objectify, banish), jossa 1.tarkennetaan siihen virittyneisyyteen ja tunnetilaan josta halutaan eroon, mitä siihen kuuluu, ei kuulu ja niin päin pois. 2.annetaan tälle muoto ja nimi kuvaamaan hyvin ja 3.joku banishing-rituaali karkottamaan kaveri energiapiiristä.

Voi ajatella niin että emootiohankaukset syntyvät astraalimörköjen vaikutuksesta, mutta ne pääsevät vaikuttamaan koska oma psyyke on niille avoinna.
Myrkky sattuu siihen jolla on haava.
User avatar
Smaragd
Frater
Posts: 473
Joined: Thu Jan 09, 2014 5:27 am

Re: Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Postby Smaragd » Thu Aug 30, 2018 6:27 pm

Välillä on näitä merkityksellisyyttä uhkuvia päiviä, jolloin elää itsestä käsin ja maailman kudelmaa seuraten sydän pakahtumaisillaan; rajoittava häpeä tai ylpeys mistä tahansa osasta siinä kaikkeudessa vaikuttaa tuolloin melko absurdilta.

Sitten on taas niitä päiviä kun katselee itseään jostain kolmannesta vinkkelistä ja hakee tavallaan jonkinlaista objektiivista kulmaa touhuun ja elää mahdollisesti niin syvällä häpeässä ja muussa sakassa ettei saa mistään otetta. Ikään kuin voisimme asettua etäälle ja tarkkailla maailmaa jostain irrallisesta pisteestä. Näkemykseni mukaan tämä on kutsumusta mortifikaatioon, joka voi olla esim. maailmankuvaa jäsentävien sanojen pohtimista ja hahmottelemista omiin kokemuksiin. Astraalikin on yksi tällainen sana, jota on itsekkin tullut pyöritettyä monta monta vuotta, mutta aina silloin tällöin siihen löytää taas jonkun uuden kulman, jolloin se loksahtaa taas paremmin paikalleen maailmankuvan palapelissä. Ja tuossa maailmankuvassa eläminen on käsitykseni mukaan sitten mortifikaation jälkeen tulevaa vivifikaatiota, jolloin saatana ei enää kuiski häpeän kieltä ja silloin saa loistaa terveessä ylpeydessä valottaen niitä puolia mitä kohtalo eteen tuokaan.

Riippuen mortifikaatiojakso(je)n intensiivisyydestä tämä on enemmän tai vähemmän ees-taas soutamista. Itsellä mortifikaatio ja vivifikaatio tuntuu menevän lyhyemmissä ja vähemmän intensiivisissä jaksoissa tätä nykyä, joten välillä sitä aina menee sinne häpeään ja välillä näkee sen lävitse.

On huomioitava etenkin tässä yhteydessä että maailmankuvan voi herkästi ajatella jonain eskapistisena fantasiamaailmana, mutta jos se on todella se kuva minkä maailmasta on saanut rehellisellä tarkastelulla ja mielestäni hyvin oleellisella pyhyyden arvokkuudella siihen suhtautuen, voimmeko löytää sen todellisempaa maailmaa? Arkinen tympeys kun on pitkälti astraalista sakkaa ja polariteettien välillä räkä poskella hiihtämistä, mikä on siis myös ymmärrettävä osa prosessia.
Kavi
Frater
Posts: 321
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Postby Kavi » Thu Aug 30, 2018 8:31 pm

Opendor wrote: P.s. häpeän jo valmiiksi sitä, että tämäkin kommentti tuli kirjoitettua.
Tämä tuskin avaa häpeän lukkoja tai vapauttaa, mutta nyt tällä viikolla itseäni on hävettänyt jokainen täällä kirjoittamani viesti.
Häpeän, sitä etten riitä ja sitä että ilmennyn rajallisena, persoonallisen olentona, joka siis olen. :D
7&8
User avatar
Smaragd
Frater
Posts: 473
Joined: Thu Jan 09, 2014 5:27 am

Re: Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Postby Smaragd » Thu Aug 30, 2018 9:28 pm

Kavi wrote:
Opendor wrote: P.s. häpeän jo valmiiksi sitä, että tämäkin kommentti tuli kirjoitettua.
Tämä tuskin avaa häpeän lukkoja tai vapauttaa, mutta nyt tällä viikolla itseäni on hävettänyt jokainen täällä kirjoittamani viesti.
Häpeän, sitä etten riitä ja sitä että ilmennyn rajallisena, persoonallisen olentona, joka siis olen. :D
Minusta olisi hyvä että tällainen rajallinen ilmaisu jotenkin pystyttäisiin myös hyväksymään ja sitten ilmaisemaan ja lopulta kohottamaan. Kohottamisesta tämä. Syy häpeään on että persoonamme ja koko tämä oma demoninen alue on alastonta karmaamme. Kaikki se kuorma minkä olemme saaneet aikaan. Kyllähän se pistää hävettämään. Mutta todellisuudessa se on kaikki se dynaaminen voima-aines mikä meidän käytettävissämme on. Mana-pooli täynnä myrkkyä, ja se pitäisi niellä ja näin yhdistää siihen korkeampaan.
Kavi
Frater
Posts: 321
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Postby Kavi » Fri Aug 31, 2018 11:37 am

Smaragd wrote: Minusta olisi hyvä että tällainen rajallinen ilmaisu jotenkin pystyttäisiin myös hyväksymään ja sitten ilmaisemaan ja lopulta kohottamaan. Kohottamisesta tämä.
Itseasiassa ylemmän kolmion pitäminen mielessä auttaa siinä, että kykenen kirjoittamaan täällä. Ehkä häpeä tulee siitä, että kirjoitan aina enemmän tai vähemmän buddhiin ja kaman välisestä kolminaismaailman limbosta ja pakostakin kirjoitetussa tekstissä on jotakin karmista. Toisaalta kykenen tutkailemaan itseäni ja kirjoittamaani materiaalia, josta ehkä kyseinen tunnetila syntyykin.
Sinäällään olen kuitenkin voitonpuolella, että kykenen kuitenkin kirjoittamaan.
7&8
User avatar
Smaragd
Frater
Posts: 473
Joined: Thu Jan 09, 2014 5:27 am

Re: Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Postby Smaragd » Sun Sep 02, 2018 5:50 pm

Ehkä tätä ongelmaa olisi selkeämpi lähteä hahmottamaan harmaan aspektin ja sen esittämien haasteiden kautta. Temppelin esipihalla, josta on puhuttu sekä harmaana aspektina että foorumeina, tuntuu olevan itseys ja kaiken ylle kaartuva pyhyys yhteensovituksen kohteena. Polkujen kirjassa onkin mielenkiintoinen huomio harmaasta aspektista "jesuiittoina". Pekka Ervastin Ylempi ja alempi jooga (luku IV: Jooga länsimailla) käsittelee taas jesuiittoja ja heidän kuria ja kyseenalaistamatonta tottelevaisuuttaan hyvin tuoden lopulta juurikin tämän itseyden ja jumalan valtakunnan (minkä tulkitsen pyhyydeksi ja toiminnaksi sen huomassa) tarkastelun alle.
Segel
Soror
Posts: 80
Joined: Thu Jan 04, 2018 5:06 pm
Location: Helsinki

Re: Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Postby Segel » Tue Sep 11, 2018 4:32 pm

Itse koen, että kun joku tunne tai "synti" (itseni kohdalla usein tartun jostain syystä useimmiten negatiivisiin tuntemuksiin ensimmäisenä), joka ilmenee tasaisin väliajoin ja hyvin voimakkaana, kutsuu tutkimaan itseään. Siis tuntemus kutsuu tutkimaan itseään.
Tämä tuntemus on toimintaa rajoittava ja muokkaava, mutta toiminta ei voi jatkua kehittävänä ilman että tämän tunteen molemmat puolet tulee jotenkin ymmärretyksi.
Liekö jokainen "synti" käytävä lävitse, kun on tälläiseen prosessiin lähtenyt tietoisesti. Onko se eräänlaista vastakohtien yhteen sovittamista ja kama rupan puhdistamista.
Epätoivona tunnettu synti tahtoo välillä hypätä mukaan muiden kaveriksi :cry: Ilolla otan kärsimykset vastaan!
Kavi
Frater
Posts: 321
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Ylpeyden ja häpeän voittaminen

Postby Kavi » Tue Sep 11, 2018 5:18 pm

Opendor wrote:Itse koen, että kun joku tunne tai "synti" (itseni kohdalla usein tartun jostain syystä useimmiten negatiivisiin tuntemuksiin ensimmäisenä), joka ilmenee tasaisin väliajoin ja hyvin voimakkaana, kutsuu tutkimaan itseään. Siis tuntemus kutsuu tutkimaan itseään.
Tämä tuntemus on toimintaa rajoittava ja muokkaava, mutta toiminta ei voi jatkua kehittävänä ilman että tämän tunteen molemmat puolet tulee jotenkin ymmärretyksi.
Liekö jokainen "synti" käytävä lävitse, kun on tälläiseen prosessiin lähtenyt tietoisesti. Onko se eräänlaista vastakohtien yhteen sovittamista ja kama rupan puhdistamista.
Epätoivona tunnettu synti tahtoo välillä hypätä mukaan muiden kaveriksi :cry: Ilolla otan kärsimykset vastaan!
Ilmeisesti näitä tulisi käsitellä, mutta en tiedä voinko itse ainakaan käydä niitä läpi kerta heitolla. Siten nämä varjot aina vaeltavat mukanani kavaltaen kuvani.
Viime aikoina pahin fiilis on ollut fyysinen ja henkinen katkos muista ihmisistä. Paperin teksti puhuttelee ja huomioi minua enemmän kuin kukaan ihminen. Ehkä en vain osaa huomioida muita samalla tavalla kuin pitäisi?

Pohdin tämän suhdetta taas ylpeyteen.
Helppoa olisi näissä tilanteissa kävellä nokka pystyssä julistaen omaa erinomaisuuttaan.
Mainitsemasi epätoivo välillä vilkuttaa minullekin ja jo useamman vuoden maallisen elämän turhuus on kuivannut sen lähteen, jossa haluaisin saada mitään näkyvää aikaiseksi. 《-- Voi toki olla, että alan näkemään oman pintapersoonan ja viettien ongelmallisuutta.
Saattaa olla myös perspektiiviharha, kun motivaatio muokata ja toimia maailmassa on aiemminkin tuntunut vain oman egon kiillotukselta.

Tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä, vaan joskus tuntuu että mitään ei tapahdu.
7&8

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest