Dhaca wrote:tuli tällainen kiva aihe mieleen.
Aloitteellisuudesta yksi plussa-appelsiini koriisi! Hyvä saada foorumille välillä tällaistakin (hypoteettista) keskustelua.
Dhaca wrote:Jos ajatellaan, että esim. Azazelin Tähdelle "tarjottaisiin" valtionuskonnon paikkaa, niin olisiko siihen varaa olla tarttumatta?
Sanoisin itse, että ainakaan tässä vaiheessa siihen
ei tulisi tarttua missään nimessä, etenkin kun itse AT:nkin eksoteria, satanismista / luciferismista yleisemmin puhumattakaan, ottaa vasta muotoaan ja elämme uuden ajan alkuhämärässä / kahden aikakauden kaoottisessa välitilassa. Tässä vaiheessa tärkeintä on tehdä alustavaa ruohonjuuritason - kuin myös "taivaallisen", abstraktin ja henkisen tason - työtä tulevan kulttuurin hyväksi; yhtäkkinen muutos olisi liian radikaali ihmisten ymmärrettäväksi, ja se aiheuttaisi todennäköisesti enemmän hallaa kuin hyötyä sekä AaTteelle kuin ihmisillekin. Uuden Valtionuskonnon ylipapiksi en suostuisi itse ainakaan itseäni julistamaan tai hyväksymään tällaista virannimitystä, korkeintaan voisin kuvitella itseni verhon takana toimivaksi vilpittömäksi neuvonantajaksi. Vielä helpompi minun on nähdä itseni ja AT:n veljet ylipäätään erämaassa huutavina profeettoina ja uhrivuohina, ilman itsetarkoituksellista marttyyrihenkeä tai salaista itsekorostusta kuitenkaan.
Dhaca wrote:Itse näen valtionuskonnon huonona esimerkiksi siitä syystä, että se vie tasa-arvoisen vaikuttamistilanteen muilta uskonnoilta ja uskomusjärjestelmiltä.
Tämä on suurelta osin ja hyvin usein totta, etenkin kristinuskon ja islamin tapauksessa, mutta ei kuitenkaan välttämättä. Esim. intiassa virallisena valtionuskontona vuosituhansia toiminut hindulaisuus ei ole ollut tietääkseni koskaan millään tavoin vihamielinen tai rajoitteellinen muita uskomusjärjestelmiä kohtaan, elleivät nämä ole suorastaan pyrkineet kaappaamaan valtaa itselleen (kuten islam ja kristinuskokin on monilla entisillä hindualueilla tehnyt tai yrittänyt tehdä), jolloin vastustusreaktio on ollut mielestäni hyvin ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Jos valtionuskontonamme olisi jokin muu kuin täysin suolansa menettänyt ja rappeutunut (ev. lut.) kristinusko, ja tämä hypoteettinen uskonto ei olisi automaattisen vihamielinen muille uskonnoille, tietämätön esoteerisista järjestelmistä tai vihamielinen näille, niin itse en pitäisi virallista valtionuskontoa yhteenliittyneenä ja integroituneena muun kulttuurin kanssa mitenkään huonona asiana. Monikulttuurinen hajanaisuus ja väärällä tavoin käsitetty universalismi / kosmopolitismi eivät ole mielestäni millään tavoin yhteiskunnan, kulttuurin ja sivilisaation vakautta ja terveyttä kuvastavia ilmiöitä, vaikka se tällä nykyisellä väliajallamme onkin pakon edessä hyväksyttävä, mutta pidemmällä tähtäimellä uskoakseni ohimenevä ilmiö, joka vain heijastaa edellisen kulttuurin ja sivistyksen liukenemis- ja mätänemisvaihetta (vrt. 2000:n vuoden takainen Rooma).
Dhaca wrote:Toisena negatiivisena asiana näen sen, että Uskonnon/järjestön siirtyessä noinkin vahvasti massoille, se pakostakin vesittyy ja alkaa poikimaan erilaisia suuntauksia jolloin kohta ollaan taas vanhassa tilanteessa.
Totta, mutta kuten itsekin sanoit, tämä tietynlainen vesittyminen on aina väistämätön ilmiö, kun puhutaan suurista ihmisjoukoista ja eksoteerisista uskonnonmuodoista. Tärkeintä on se, mihin itsekin tällä viestilläsi ilmeisesti viittasit, että tuo kulloinenkin uskonnonmuoto inspiroi ja ruokkii ihmisten sieluja aidosti, vie ihmisiä eteen- ja ylöspäin, ja antaa heille kulloisellekin ajalle tärkeät kysymykset ratkaistaviksi, ja mahdollisesti myös vastausehdotukset tai viitteet oikeaan suuntaan.
EDIT: esimerkkinä tästä hyödyllisestä vesittymisestä voi toimia se, että mikäli kaikille ihmisille kyettäisiin täysin esteettä ja ilman epäilyksiä todistamaan magian toimivuus ja esoteerisen maailman todellisuus, niin todennäköisesti hyvin suuri osa tulisi välittömästi joko mielipuoliksi ja / tai lankeaisi suoraan mitä itsekkäimpään mahdolliseen mustaan magiaan. Lannoitteen lisäämisessä veteen on oltava hyvin varovainen tai vasta valoa kohti pyrkivät taimet kuolevat ennen aikojaan.
Sivumennen sanoen, tämähän on syy siihen miksi minkäänlaista takapakkia menneisiin homogeenisiin kulttuurin-, uskonnon- ym. muotoihin on tässä vaiheessa enää täysin mahdotonta tehdä, mikäli halutaan estää taantumusta tai suoranaisesti alaspäin vievää vaikutusta. Katolisen kirkon räpistely ja matelu modernin ajattelun edessä on tästä yksi parhaista ja kirkkaimmista esimerkeistä. Väliajalla vapautuneet ja uuden impulssin avautuvat energiat ovat aivan liian intensiivisiä, jotta niitä voitaisiin asettaa edellisen kulttuurin raameihin ilman hyvin merkittäviä ongelmia; sen sijaan niitä on pyrittävä ohjastamaan mahdollisimman hyvin uuteen suuntaan, ottamalla entisistä järjestelmistä ja kulttuureista niiden parhaat tekijät ja hylättävä huonot sekä aikansaeläneet.