IGNE NATURA RENOVATUR INTEGRA
NIHIL INIMICUS HOMINI QUAM SIBI IPSE
© Fra Kain 2012
Spartalainen: Tunnustukseni… Kenelle sen teen, sinulle vaiko Jumalalle?
Pappi: Jumalalle…
Spartalainen: Astu siis syrjään, ihminen.
– Plutarkhos
Punainen aspekti lähtee ajatuksesta, että ihmisen alempi ego, persoonallinen ego on harhaa. Tämä samainen alempi ego on ainoa ja viimeinen asia, joka seisoo ”Minun” ja ”Mestarin” välillä. Tullakseen siksi joka todella on, tämä ns. ”alempi minuus” täytyy tulla voitetuksi. Alempi ego on vain jotain joka on tapahtunut meille. Punaisessa aspektissa me valitsemme keitä me olemme, meidän meidän valintamme on Azazel – joka on todellinen minuutemme. Punainen aspekti pyrkii puhdistamaan Egon kaikesta valheellisesta ja harhaisesta heittämällä ja uhraamalla Itsen tuleen, joka polttaa kaiken turhan ja josta nousee vain se, joka on todellista. Punainen aspekti on täten paradoksin kokemisen ja näkymättömän liekin aspekti.
Punaisen aspektin kautta pääsemme esoterian ytimeen, sinne missä ei enää löydy sanoja kuvaamaan tai teorioita havainnollistamaan. Sinne, missä kaikki on kuitenkin todellisempaa kuin mikään muu. Tämän takia Punaisesta aspektista on vaikea, ellei mahdoton puhua sellaisenaan. Voimme vain viitata siihen, ja jokainen viittauskin jää vain kiertämään ”sen” kehää. Etiikaltaan Punainen lähentelee velvollisuusetiikkaa ja stoalaisuuden ideaaleja: ”Kun mikään ulkoinen ei enää minuun vaikuta, niin voin vasta toimia maailmassa.” Meidän maailmamme ei ole stoalaisten tapaan politiikka tai sota, vaan taistelukenttämme ja barrikaadimme sijaitsevat sielumme syövereissä Gandhin hengessä: ”Ole sinä se muutos maailmassa, jonka haluat siinä nähdä.”
Punainen aspekti on uskonhyppy, elämää uskonhypyn jälkeen, elämän kokonaisvaltaistamista ja sitä kamppailua joka tässä prosessissa ilmenee. Punainen on energian aspekti, joka kutsuu luokseen sellaisia jotka ovat jo ottaneet kokonaisvaltaisiakin askeleita Tiellään. Punainen aspekti opettaa kääntämään ja muuttamaan veren viiniksi, tai viinin vereksi – jonka takia voimakastahtoiset, energiset, vihaiset, tunteelliset tai muutoin vain räiskyvät kokelaat hyötyvät tästä kaikkein eniten. He, joille ”kaiken sen näkemisen” jälkeen on ollut vaikeaa pysyä ”ytimessä kiinni”, tulevat löytämään instrumentit onnistua siinä mitä tekee. Punainen aspekti toimii myös sellaisille, jotka ovat jo nähneet ja vakuuttuneet, mutta joilta puuttuu keinot siihen ”sotaan”, jota käymme itseämme vastaan. Punaisessa Työssä opimme hallitsemaan energioitamme ja opimme antamaan energiankin hallita meitä – ja tämä kaikki oikeanlaisella balanssilla. Olemme jo katsoneet syvyyteen, mutta nyt on aika antaa syvyyden katsoa meitä takaisin, ilman – että pakenemme sitä katsetta, vaan vastaamme siihen tulella ja rakkaudella.
Punainen aspekti ja Työ sisältää todella vaativia ideaaleja, ja tämän vuoksi Punaiseen vaaditaan jo vahvaa tietoisuutta siitä, ”kuka on”. ”Itsensä etsijät” hyötyvät paremmin muista aspekteista. Punaisessa aspektissa työstetään sitä ”joka jo ollaan” pysymään sellaisena kuin se on, sekä jalostamaan sitä ihmistä suurempaan käyttöön. Elämänkokemus on välttämätöntä, sillä ilman tätä on taipumusta haluta sellaisia asioita, jotka eivät enää saa olla toiminnan motiiveina esoterian ytimessä. Ne tulee jos on tullakseen, mutta ilman niiden tavoittelua – sillä kuten vanha kansa sanoo: ”Sen saat, mistä luovut”. Elämänkokemuksen tarpeellisuutta puoltaa myös se, että on todella hankala lähteä muokkaamaan ’Itseä’, jos sellaista ei vielä ole muodostunut alemman kolminaisuuden maailmaan. Punaiseen aspektiin halajava ymmärtää, tai haluaa ymmärtää – että (alemman) egon kuolema on viime kädessä näkökulmakysymys: tavoitellaanko sillä jotain vai luovutaanko jostain? Jos luopuminen tuntuu luovutukselta, tavoittelun ja kilvoittelun sijaan – puhdistukset saavat odottaa.
Vaativat ideaalit tarjoavat myös vahvoja tuloksia. Kärsimys karaisee. Kuten sanottua, Punainen tarjoaa välineet todelliseen esoteeriseen työhön, sielun työhön. Se antaa mahdollisuuden aposteoosiin, sekä sellaiseen henkiseen ja hengelliseen karaistumiseen, että voimme astua eläessämme kuoleman porttien lävitse. Voimme valita palaammeko Buddhien tapaan ”ylösnousemuksen jälkeen” takaisin maailmaan, vai haluammeko vapautua sielunkierrosta. Mahdollisuuksina on rauha, Apatheia ja Nirvana. Me tulemme valmiiksi, sekä saamme mahdollisuuden ja voiman tehdä mitä Tahdomme (The Will). Perustusten täytyy olla kunnossa, sillä Punainen on idealismin aspekti. Punainen on Mars-vihkimyksen aspekti ja marttyyrin aspekti. Punaisen aspektin esoteerikko on tai haluaa olla joko tosiasiallisesti tai sielullisesti joogi, fakiiri, flagellantti, alkemisti (juuri luostariin tullut, tai pitkään luostarissa ollut) munkki, maagikko, neofyytti, mystikko, taiteilija (Hänen armostaan – ei omasta halustaan), samurai, temppeliritari, meedio, kanavoija tai soturi. Tämän kaiken on oltava suhteessa rakkauteen. Todellinen esoteria on sanojen ulkopuolella, joten sitä ei voi painottaa tarpeeksi – että siitä ei voida puhua sellaisenaan. Kaikki kirjoitettu materiaali esoteriasta on viimekädessä pseudo-esoteriaa. Punaisessa aspektissa pyrimme pääsemään sanojen taakse, ja rikkomaan sen rajan josta pääsemme toiselle puolelle.
”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi. Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.”
– Ensimmäinen kirje korinttilaisille 13
Punainen aspekti kuuluu muodottomiin eli esoteerisiin aspekteihin. Se on avoin Azazelin Tähden sisemmän ryhmän jäsenille.