© fra Wyrmfang 2014
Tekstissä Muutamia kysymyksiä todetaan yksikantaan, että seuran sisällä ”ei sallita poliittisia puheenvuoroja”. Huomioon ottaen, että viime kädessä lähes kaikki puheenvuorot ovat laajassa merkityksessä myös poliittisia, eivätkä aina vähiten silloin, kun ne tietoisesti pyrkivät olemaan epäpoliittisia, tämä sääntö voi ymmärrettävästi vaikuttaa suorastaan ristiriitaiselta. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa vain, että seuran nimissä tai siihen selkeästi liitettynä ei ole sallittua osallistua leimallisesti poliittisiin keskusteluihin. Miksi näin? Eikö sekä poliittisten aatteiden että Azazelin Tähden idealismin tavoitteena ole pyrkiä luomaan maailmasta parempaa paikkaa itse aktiivisesti muutosprosessiin osallistumalla? Jos Azazelin Tähdellä on jokin ihanne, eikö tuon ihanteen toteutuminen edellytä yhteiskunnallista muutosta? Vastaus näihin kysymyksiin on tietyllä tapaa ”kyllä”, eikä Azazelin Tähden jäsenelle olekaan mitään estettä toteuttaa yksityishenkilönä pyrkimystään myös politiikan kautta.
Azazelin Tähden seura ei ole kuitenkaan sitoutunut eikä tule sitoutumaan yhteenkään poliittiseen aatteeseen1, eikä seuran jäsen saa missään yhteydessä myöskään antaa ymmärtää toisin. Sanalla ”idealismi” on hyvin hämäävästi kaksi toisilleen vastakkaista merkitystä, joihin kumpaankin voidaan vieläpä yhdistää Gandhin suuhun laitettu aforismi ”ole se muutos maailmassa, jonka toivot tapahtuvaksi”. Tiettyä poliittista ihannetta korkeimpana tavoitteenaan pitävä henkilö voi sanoa olevansa idealisti. Hänellä on ihanne, johon hän määrätietoisesti pyrkii riippumatta siitä, millaiset empiiriset olosuhteet ihanteen toteutumiseen ovat. Myös Azazelin Tähdessä katsotaan, että pyrkimys edesauttaa yhteistä hyvää on tavoitteista korkein ja sen tulisi ylittää henkilökohtaisen hyödyn tavoittelu.
Lähemmin tarkasteltuna näiden kahden idealismin merkitykset ovat kuitenkin täysin erilaiset. Poliittinen idealismi ensisijaisesti elämää määrittävänä katsantona on aina materialistista (eikä vähiten silloin kun se käyttää näennäisesti henkistä sanastoa). Se näkee henkisen kukoistuksen seuraavan yhteiskunnallisista oloista. Materialistisen maailmankuvan edustajalle tässä ei ole väärää, ja poliittinen idealismi näyttäytyy ainoana todellisena idealismin muotona. Metafyysisesti idealistisen (Azazelin Tähden edustaman) maailmankuvan kanssa poliittinen idealismi ei kuitenkaan sovi yhteen mikäli sen annettaan toimia ylimpänä pyrintöä määrittävänä tekijänä. Azazelin Tähden maailmankuvassa mikään ihmiselle ulkoinen ei voi vaikuttaa hänen henkiseen kehitykseensä2, vaan ihmisen empiiriseen tajuntaan ulkoa päin tulevat vaikutteet ovat viime kädessä Itsen kutsumia. Tällöin mahdollinen tulevaisuuden parempi yhteiskunta on aina seuraus kollektiivisella tasolla sisälähtöisestä henkisestä kehityksestä, ei tämän kehityksen aiheuttaja (vaikka empiirisesti tarkasteltuna prosessi näyttäytyy tietenkin päinvastaisena).
Azazelin Tähden näkemystä politiikasta on helppo arvostella passiivisuutta ja välinpitämättömyyttä ihannoivana. Kieltämättä pienikin epäpuhtaus intentiossa voi metafyysisellä idealistilla johtaa toismaailmalliseen haihatteluun aidon kehityksen sijasta. Azazelin Tähti ei lähtökohtaisesti kannusta poliittiseen epäaktiivisuuteen, eikä se ymmärrä henkisyyttä toismaailmallisena nykyisen kristillisen kirkon tapaan, vaan maallisen sisäisenä merkityksenä. Oikein ymmärrettynä metafyysinen idealismi näkyy tällöin aina tavalla tai toisella myös käytännön toiminnassa. Jos metafyysisessä idealismissa onkin vaaransa, sopii kuitenkin huomauttaa, että myös itsensä ensisijaisesti poliittisena idealistina määrittävällä ihmisellä on aivan yhtä suuri riski siihen, että tarkoitus alkaa pyhittää keinoja.
Näitä ääripäitä Azazelin Tähden jäsenen tulisi välttää tiedostamalla omat heikkoutensa ja varomalla antamasta valtaa niille. Henkilön, jolla on voimakas tahto ja visioita, tulisi pohtia hyvin tarkkaan pyrkimyksiään vaikuttaa maailmaan. Usein päätös pitäytyä vaikuttamasta saattaa olla rehellisin ratkaisu. Toisaalta taas henkilön, joka keskittyy mieluiten sisäiseen pohdintaan tai kokemiseen, voi olla syytä harkita osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan varmistaakseen, että vaalitut ideaalit ovat todella olemassa pyyteettömistä motiiveista eivätkä muutu välittömästi kyynisyydeksi kohdatessaan konkreettisen, usein kaikkea muuta kuin kauniin ja puhtaan, yhteiskunnallisen todellisuuden.
- Azazelin Tähden allekirjoittamista kolmesta teosofisesta ohjelmakohdasta ensimmäinen ja tärkein kuuluu seuraavasti: ”Muodostaa ihmiskunnan yleisen veljeyden ydin huolimatta rodun, uskontunnustuksen, sukupuolen, yhteiskuntaluokan taikka ihonvärin eroavaisuudesta.” On selvää, että tämä tekee mahdottomaksi sellaisten näkemysten yhdistämisen henkilökohtaisessa elämässä Azazelin Tähden työhön, joissa kiistattomalla tavalla painotetaan joidenkin ihmisryhmien eriarvoisuutta.
- ”Henkistä” käytetään tässä sanan teosofisessa merkityksessä, eikä sitä tule sekoittaa järjettömään näkemykseen, jonka mukaan mikään ulkoinen ei vaikuttaisi ihmisen psykologiseen kehitykseen.