© fra Nefastos 2006
Pekka Ervast oli 1900-luvun alussa vaikuttanut suomalainen okkultisti, joka keskittyi erityisesti esoteerisen kristillisyyden tulkitsemiseen. Tässä kirjoituksessa tahdon vertailla sitä veljeskuntaideaa jonka pohjalle Azazelin Tähden veljeskunta muodostuu, siihen esitykseen, minkä Ervast antaa okkulttisista seuroista kirjoituksessaan ”Esoteeriset koulut ja okkultinen maailma”.
Ensinnäkin hän jakaa esoteeriset koulut kolmeen osastoon: mustaan, harmaaseen, & valkeaan. Tämä paljon (joskin hyvinkin paljon eroavin sovellutuksin ja yksityiskohdin) käytetty jako on pätevämpi kuin miltä se kuulostaa nykyaikaisista, mustavalkoiseen ajatteluun kyllästyneistä ihmisistä – kuten toivon mukaan tulee nähtäväksi. Esitetyt ajatukset ovat hyvin vapaasti itse tulkitsemiani, eikä niitä suoranaisesti tässä muodossaan löydy em. kirjasta; sen sijaan olen pyrkinyt ekstrahoimaan Ervastin esityksestä välittyvän oleellisen ytimen tähän tarkastelutapaan sopivaksi ja esittänyt sen vapaamuotoisesti omin sanoin.
1. Koskien mustaa koulukuntaa.
Ervastin mukaan ”musta” koulukunta asettaa täydellisen yksilöllisyyden, riippumattoman omakohtaisen tahdon tai halun kaiken edelle. Tieto ja valta (jotka okkultismissa ovat lopulta pitkälti sama asia) nousevat tämän suunnan kouluissa itseisarvoksi, sillä oman tahdon käyttöön valjastettuina ne antavat yksilöllisyydelle mahdollisuudet ravita itseään liki loputtomiin – tosin muiden olentojen kustannuksella. Ervast ei tässä yhteydessä siis lainkaan puutu tuohon niin sanotusti uskonnolliseen puoleen tässä pimeyden ideologiassa, vaan suhtautuu koulukunnan itsekehitysprosessiin puhtaasti käytännölliseltä puolelta. Tämän käytännön hän voimakkaasti tuomitsee, kutsuu mustaa esoterismia ”vasemman käden tieksi” ja luonnonvastaiseksi, ja sanoo että ”musta magia on väärä kaikille ihmisille, jotka vähänkin pyrkivät eteenpäin henkisesti”. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että henkisyys merkitsee tosiasiallisesti ykseyttä, ykseyden kokemista – joka on luonnon korkeampien tasojen luontainen ilmentymistapa – ja tästä ykseydestä poispäin omaan kehitykseen pyrkimiseksi on vastakkainen työskentelytapa kuin puhdas henkisyys. Mutta tähän problematiikkaan palaan hetken kuluttua, annettuani ensin nopean luonnehdinnan kustakin esoteerisesta koulukunnasta sellaisina, kuin Ervast ne näkee.
2. Koskien harmaata koulukuntaa.
Harmaa koulu on organisoitu ja rationaalinen siinä missä musta painotti yksilöllisyyttä ja tahtoa; se tuntee vastuunsa ihmiskunnan kehittäjänä, mutta pyrkii tekemään tätä kasvatustyötä hyvin hidasta, fyysistä ja alempaa rationalistista kanavaa myöten – nimittäin kärsimyksestä seuraavan järjen kehityksen painotuksella. Harmaa koulukunta pyrkii Ervastin mukaan hallitsemaan ihmiskuntaa ylhäältäpäin suitsimalla sen nautinnonhakuisuuden, tästä seuraavan kärsimyksen ja orjuuden, ja tätä kautta (hitaasti) seuraavan järjen kehityksen kautta.
3. Koskien valkoista koulukuntaa.
Tämä valkea koulu on luonnollisesti se, jonka opin tunnustajaksi Ervast lukeutuu. Valkean koulukunnan idealismi on täysin henkistä ja pyrkii kokonaisuuden hyvään, kaikkien olentojen henkiseen kehitykseen, ja tämän vuoksi myös pois kahlitsevasta aine- ja persoonakeskeisyydestä. Tämä koulu pitää mustan impulssin yksilökeskeisyyttä ei-toivottavana, koska se vaatii vapautensa muiden olentojen onnen kustannuksella, ja harmaan impulssin hitaan kehityksen tietä ei-toivottavana, koska se aiheuttaa niin suurta kärsimystä johtamilleen heikommille olennoille; sillä vaikka kärsimys on henkisesti ja metafyysisesti ajateltuna epätodellista, on se kuitenkin aineessa eläville olennoille todellista niin kauan, kuin sen hypnoottista latausta pidetään itse todellisuutena.
Nyt jokainen lukija varmasti voi nähdä, että kukin näistä esoteerisista kouluista on lopulta puhtaasti idealistinen. Kukin koulukunta kuuluu tietyn kokonaisuuden aspektin alaisuuteen ja tekee sen työtä pohjimmiltaan epäitsekkäällä tavalla – jopa ”mustat” voimat, sillä tajunnan kehityshistoria määrää, millaisena kukkana sielu lopulta puhkeaa esiin okkulttisessa maailmassa. Kaikki tapahtuu ”Jumalan tahdosta”, tai tieteellisemmin sanottuna saman yhden kokonaisuuden tapahtumakentässä, ollen sen kontekstien muovaamia, ja tästä syystä kaikki jaottelut hyvään ja pahaan ovat pakostakin aina jostain kohtaa ontuvia ja pulmallisia. Tähän saakka yleisin tapa hahmottaa näiden kolmen koulukunnan yhteydet kosmisiin prinsiippeihin on ollut ajatella mustan koulun kuvaavan aineen polariteettia, valkoisen henkistä polariteettia, ja harmaan näiden välillä olevaa tasapainopistettä. Edellä esitetyn (idealismin ajatuksen) valossa on kuitenkin ymmärrettävä, että tässä kuvaustavassa on ongelmansa: koska viime kädessä jokaista okkulttista koulua ohjaa vakaumuksellinen impulssi toimia tietyllä tavalla, ajatukset mustan & harmaan koulun tietystä materiakeskeisyydestä tulee harhaanjohtavaksi.
Niinpä ehdottaisin itse toisentyyppistä esitystapaa näiden koulujen suhteesta luonnon pääprinsiippeihin; sellaista, jossa kukin kuvaa yhtä abstraktin alkukolmion aspekteista. Niinpä musta koulukunta edustaa âtmaa, harmaa puolestaan manasta, ja valkea ymmärrettävästi buddhia. Yhteydessään muodollisen kolminaismaailman vastaaviin prinsiippeihin âtminen (musta) aspekti liittyy luonnollisesti fyysiseen ruumiiseen, manasinen (harmaa) aspekti alempaan älyyn, ja buddhinen (valkea) aspekti ihmisen tunne-elämään. Tällä on merkitystä esimerkiksi sen kautta, minkä tyyppisiin ihmisiin kunkin koulukunnan energia eniten maailmallisissa olosuhteissa vetoaa. Sivumennen sanoen tämä antaa myös evolutiivisesti pätevän halkileikkauksen ihmissielun kehityksestä, seuraavasti:
Ihmisyyden portaat | Inspiroiva taho | Tietoisuuden aste | Prinsiippi |
1. Fyysinen | Musta | Eläinihminen | Linga sharîra |
2. Emotionaalinen | Valkea | Arki-ihminen | Kâma rûpa |
3. Järkevä | Harmaa | Rationaalinen ihminen | Kâma manas |
4. Välitila | Kaikki | Pyrkijä | Prâna |
5. Abstraktisti älyllinen | Harmaa | Neofyytti | Manas |
6. Rakkaudellinen | Valkea | Adepti | Buddhi |
7. Tahtova | Musta | Mestari | Âtma |
Viivat välitilan kummallakin puolella on esitetty selkeämmin painottamaan sitä eroa, joka on eri ”väristen” impulssien toteuttamisella alemmassa kolminaismaailmassa (1.-3.) ja korkeammassa (5.-7.). Pyrkijän eli mysteerikokelaan kohta on ”kääntöpaikka”, jossa inspiroivan tahon polaarisuudet vaihtuvat, ja niistä kaikista tulee ”henkisiä ja hyvänsuopia”. Tietoisuuden aste -kohdan alla esitetyt nimikkeet on tässä yhteydessään annettu vapaamuotoisesti ja laajemman kokonaiskuvan mahdollistamiseksi.
Jos hyväksymme tämän näkemyksen – joka ymmärtääkseni on ainoa perinpohjaista filosofista ja täysin objektiivista tarkastelua kestävä tapa asian käsittämiseksi – niin näemme, että kolmen koulukunnan keskinäinen kamppailu on itse asiassa kosmisella tasolla lopulta näennäistä kaikessa intensiivisyydessään, ja lîlan (jumalallisen leikin) ilmennystä par excellence. Tästä herää ajatus, tai ehkä pikemminkin kokonaisvaltaisuuteen luonnostaan pyrkivän sielun tuntona kysymys: onko tämä kolmijaottelu todella niin ehdottoman tarpeellinen ja väistämätön, kuin millaisena se mysteerejä lähestyvälle pyrkijälle esitetään? Eikö pikemminkin tämä yhden jumalallisen ajatuksen leikkaaminen kolmeen osaan ole sen henkevyyttä ja majesteetillisuutta pienentävää? – Luonnollisesti me ymmärrämme, että ihmisen on tehtävä valintoja, että okkulttinen elämä paitsi yhdistää myös erottaa toisistaan prinsiippejä; että ihmisen ennen kaikkea on puhdistettava intentionsa ja kultivoitava altruismia saavuttaakseen buddhisen heräämisen mahdollisuuden &c., mutta tästä huolimatta me emme saata estää sydäntämme tuntemasta kaipuuta yhteyteen, kokonaisuuden näkemykseen, jokaisen olemuspuolen hyväksymiseen tässä jumalallisessa suunnitelmassa.
Tämän vuoksi meidän veljeskuntamme, Azazelin Tähti – vaikkakaan se ei ole esoteerinen järjestelmä sanan vaativassa merkityksessä – on yritys synnyttää yhteyden mahdollisuus näiden kolmen impulssin välille ihmisen ajattelussa, ja tältä pohjalta jalostamaan jokaista alkukolmion energiaa ja yhdistämään sen muihin mahdollisimman täydellisellä, kokonaisvaltaisella tavalla. Niinpä meidän ohjelmamme ammentaa kunkin esoteerisen koulukunnan impulsseista:
1. Musta impulssi
Pro: Musta koulu, joka edellä on liitetty yksilöllisyyden, tahdon, ja suurimman henkisyyden ja idealismin yhteyteen samalla, kun juuri se (paradoksaalisesti mutta okkultistille ymmärrettävästi) edustaa aineellisinta vaikutusta, on täysin oikeassa painottaessaan näitä asioita ja hyväksyessään vallan itseisarvolliseksi saavutuksekseen. Mustan koulukunnan läpäisevä aate itseydestä on täysin oikeassa kokiessaan, että yksilöllisyyden synnyttänyt luonto, maailmankaikkeus, Jumala – tai kuinka sitä haluammekaan kutsua – ei voi vaatia yksilöltä yksilöllisten tarpeidensa hylkäämistä. On totta, että monissa tilanteissa niin yksilölle kuin kokonaisuudellekin ihanteellinen toimintatapa on altruistinen, mutta tämän altruismin tulee olla yksilön vapaan tahdon ilmaus – sitä ei ole mitään oikeutta vaatia keneltäkään. Musta koulukunta edustaa vapauden, tahdon, valinnan ja vallan evankeliumia, ja on sellaisenaan täysin oikeassa. Contra: Ongelma tässä ideologiassa on luonnollisesti sen kannustama näkemyksen kaventuminen. Keskittyessään itseensä yksilö sulkee ulkopuolelle sen, mitä ei näe omaan olemukseensa kuuluvaksi – ja tämä on (jälleen filosofisesti tarkasteltuna) suurta harhaa. Tuntemus itsestä on lopulta illusorinen, ja ajatus siitä että yksilö voi hakea itselleen ilmaisun vapautta toisten olentojen kustannuksella, kostautuu pakostakin. Vallan ja tahdonvaltiuden itseisarvollisuus olisi täten hyvin huolellisesti, niin äärettömän vaikeaa kuin se onkin, yhdistettävä kahden muun kolminaisuusaspektin – abstraktin ymmärryksen ja veljeysajatuksen – kehittämiseen.
2. Harmaa impulssi
Pro: Harmaa koulukunta on yhtä lailla oikeassa pyrkiessään järjestämään olot maailmassa älyn ylivallan alle tavalla, joka ei silvo pois eläimellistä ihmisessä, vaan hyväksyy molemmat puolet ihmisyydestä: alemman kehityskaaren eläimellisen energian ja ylemmän jumalallisen energian. Samoin emme mekään hyväksy monen mustan ja valkean suunnan vaatimaa eläimellisyyden tappamista ja kahlitsemista, vaan pyrimme ymmärtämään ytimen kustakin eläimellisestä taipumuksesta ja jalostamaan sen energian; ja samoin myös me pidämme velvollisuutenamme pyrkiä kehittämään ihmiskuntaa kokonaisvaltaisesti, ymmärtäen sekä aineen/tahdon että hengen/ykseysaatteen näennäisesti ristiriitaiset vaateet. Contra: Sen sijaan ajatus toisille (vaikka välillisestikin) aiheutetusta kärsimyksestä ei ole meistä hyväksyttävä toimintapa, vaikka motiivina olisikin tietoisuuden kehittäminen. Samoin ajatus alistumisesta eläimellisille pyyteille on erinomaisen arveluttava työmetodi, ja paitsi että näin paljastuva tie on kärsimyksentäyteinen ja hidas, se on omiaan turruttamaan mieltämme muiden kärsimyksille ja salpaa meistä henkisen tietoisuuden korkeampia tasoja. Harmaan koulukunnan ajattelu sellaisenaan seurattuna tekee ihmisen muotopuoleksi; vain yhdistettynä mustan impulssin painottamaan yksilöllisen tahdon ihanteeseen ja valkean impulssin kokonaisvaltaiseen veljeysaatteeseen voi harmaan koulukunnan energia versoa täydellisen kauniiseen kukintoonsa.
3. Valkea impulssi
Pro: Valkea koulu edustaa hyvin korkeaa hyveen muotoa, jonka pyrkimys viisauteen ja rakkauteen ovat todellakin lopullinen ja paras toiminnan muoto, mitä tulee pitkän tähtäimen työskentelyyn. Sen vaativat moraaliset opetukset löytävät ihmissydämestä sitä enemmän vastakaikua, mitä kehittyneempi inkarnoituva tajunta on, sillä ne edustavat kosmisten lakien ymmärrystä puhtaimmillaan. Contra: Valkean koulukunnan hankaluutena on sen äärimmäinen vaativuus, joka äärimuodoissaan tekee suoranaista väkivaltaa ihmisen kokonaisuudelle; tämän lisäksi buddhisesta keskuksesta toiminnanimpulssinsa saava henkilö on kylläkin hyvä ja autuas olento, mutta saattaa olla älyn ja tahdon puolesta hyvin vähän kehittynyt. Ihmisyyden – ja kaiken hengen & tietoisuuden – ihanteena on kuitenkin kokonaisvaltainen kehitys, ja tämän saavuttaaksemme me emme saa hylätä vaikeita kysymyksiä tai hankalia pyyteitä edes kaikkein ihanteellisimmallakaan leikkauspöydällä poistettaviksi. Niinpä jalostaaksemme itsessämme paitsi näitä enkelimäisiä ja jumalallisia ominaisuuksia, me pyrimme yhdistämään näihin myös persoonallisuuden inhimillisen puolen ja pragmaattisen järjen (kuten harmaa koulukunta) ja alkutulena leimuavan ”demonisen”, so. puhtaan voiman elementin (kuten musta koulukunta). Pyrkimys puhtauteen ja harmoniaan kääntyy helposti itseään vastaan, kun se alkaa jaottaa maailmaa hyvään ja pahaan, ja nähdä jotkin suunnat per se virheellisinä. Jokaisen virheen pohjana on oikea ideaali, vaikka puutteellisessa muodossa.
Yhteenvetona, Azazelin Tähden veljeskunta pyrkii yhdistämään jokaisen okkulttisen koulukunnan parhaimmat puolet muiden koulukuntien parhaisiin puoliin; ja vaikka jokainen ihminen luonnostaan seuraa tiettyä sädettä tai tietä omana arkkityyppisenä ihanteenaan, niin me väitämme, että kaikki nämä säteet voivat toimia keskenään palkitsevassa yhteistyössä kokonaisuuden ja jokaisen yksilön kehittäjinä.
Kuten näkyy symbolistamme, jossa kaksi viisikantaa kohtaavat saumattomasti ja samankeskisinä, me emme usko ”mustaan” ja ”valkeaan” toisistaan erotettuina voimina, vaikka uskommekin että on tekoja jotka tulee jättää tekemättä, ja että ykseyden laki sovellutuksineen ei ole mielivaltaisesti maailmassa ilmenevä, vaan järkevä ja hyödynnettävissä oleva neutraali voima. Sen sijaan että sysäisimme erilleen erityyppisten ihanteiden ajamat ihmiset, me toivomme heidän kohtaavan toisensa suvaitsevassa hengessä. Vanhan liiton veljeskuntien kandidaateista ei kukaan tähän suostune: mustan impulssin seuraajat eivät koe tarvetta tämäntyyppiseen yhteyteen eivätkä ole valmiita luopumaan muita vahingoittavista itsekkäistä toimintamuodoista, sulkien näin itsensä subjektiivisella tavalla erilleen kokonaisuudesta (puhumattakaan siitä, että itsensä negatiivisuudella kyllästäneinä he eivät enää edes ole kykeneviä buddhiseen veljesyhteyteen, ja heidän kääntynyt energiansa vain vahingoittaisi sitä seuraa, johon he jäsenenä tulisivat); harmaan impulssin seuraajat eivät myöskään nähne mitään tarvetta ojentaa kättään veljespiirinsä ulkopuolelle ja luopua omaksumastaan ihanteesta, jonka puolesta he ovat valmiit kärsimään ja aikaansaamaan kärsimystä; ja valkean impulssin seuraajat pelkäävät puhtaiden virtaustensa sekoittuvan likaisiin ja tahriintuvan muiden epäortodoksista ajatuksista. Tästä huolimatta me uskomme, että monet modernin ajan etsijöistä ja kehittyneemmistä yksilöistä kaipaavat sisässään tämäntyyppistä, ihmisyyttä kokonaisvaltaisesti eikä vain jostain tietystä aspektistaan lähestyvää yhteyttä.
Kunkin Ervastin esittämän okkulttisen koulukunnan lähtökohdista voisimme siis esittää sekä positiivisen että negatiivisen vaatimuksen, so. ohjeen ja kiellon, oman veljeskuntamme jäseniksi pyrkijöille. Jos hän kokee tahtovansa kaikkia näitä noudattaa tai kykyjensä puitteissa pyrkiä noudattamaan, on hän tervetullut veljeskuntaamme, jonka kehityspyrkimykset koskevat yhtälailla yksilöä kuin kokonaisuuttakin.
Ohjeet ja kiellot koskien mustan impulssin ilmentämistä.
1) Azazelin Tähden veljeskunnan jäsenen tulee pyrkiä itse kehittämään itseään, itse asettamaan rajat ja suuntaviivat toiminnalleen, itse ponnistamaan odottamatta minkäänlaista apua ulkopuoleltaan, ja valmistauduttava taistelemaan itse jokaisen hankkimansa voiman puolesta. Näin ollen kaikki ajatukset ulkoisesta vapahtajasta, riippuvuus sosiaalisista suhteista jne. ovat kiellettyjä; esimerkkinä kristillinen ajatus Jeesuksen veren oletetusta vapahtavasta vaikutuksesta on meidän näkökulmastamme alentava. Viime kädessä on ihmisen itsensä luotava itsensä, maailmansa, oma todellisuutensa. Jokainen on oman maailmansa ehdoton keskus, ja vaikka onkin hyväksi saattaa tämä yksilöllinen keskus mahdollisimman suureen sopusointuun makrokosmoksen objektiivisen maailman kanssa, niin täsmällinen tapa tällaiseen toimintaan jää kunkin yksilön itsensä harkittavaksi.
2) Azazelin Tähden veljeskunnan jäsen ei saa antaa ajatuksen omasta itseydestään vallata itseään siinä määrin, että se ruhjoo alleen älyn ja ykseys-näkemyksen (so. rakkauden) aspektit. Veljeskunnan jäsenen tulee pyrkiä pois sellaisten persoonakeskeisten tuntojensa vaikutuspiiristä, jotka saavat hänet vahingoittamaan muita olentoja, ja pyrittävä niiden sijaan kehittämään kokonaisvaltaista ymmärrystä, joka avaa hänen silmänsä näkemään tietoisuuden ja todellisen olemassaolon myös itsensä ulkopuolella olevissa olennoissa – joka luonnostaan synnyttää kunnioituksen näitä muita kohtaan ja muiden erilaisuutta kohtaan. Tästä ei oikein toteutettuna seuraa väärää suvaitsevuutta huonoja piirteitä kohtaan eikä yksilöllisyyden rappeutumista, päinvastoin oman yksilöllisyyden monipuolistuminen ja voimistuminen, sekä kyky vaikuttaa kohottavasti kokonaisuuteen.
Ohjeet ja kiellot koskien harmaan impulssin ilmentämistä.
1) Azazelin Tähden veljeskunnan jäsenen on pyrittävä ymmärtämään älyllisesti ja kokonaisvaltaisesti omaa olemustaan ja maailmankaikkeuden olemusta. Kaikenlainen elävien voimien vivisektio ihmisessä itsessään on kiellettyä; kuristaa itsessään eläimellistä tai mitä tahansa energiaa johtaa ongelmiin ja näkemyksen rajoittumisiin, ja on seurausta näistä. Molemmat osatekijät ihmisyyden tämänhetkisinä olemuspuolina on hyväksyttävä ja asetettava mahdollisimman hedelmälliseen sopusointuun ilman, että toisaalta sorrutaan hurskasteluun tai toisaalla taannuttavaan elämäntapaan. Kaikkea on kyettävä käsittelemään älyllisesti, ei siten että valitsisimme vain itseämme viehättävän ajattelu-, tuntemis-, tai toimintamallin. Meidän on opittava tunteistamme ja hyväksyttävä ne luonnollisina, mutta jalostamista kaipaavina.
2) Azazelin Tähden veljeskunnan jäsen ei kuitenkaan saa kehittää itsessään sentyyppistä kylmää ja tyrannimaista älyllisyyttä, joka perustelee myötätunnon puutteensa muka pätevin järkisyin. Myöskin sen tähden, että me itse koemme kykenevämme kestämään jotakin kehittävänä pitämäämme asiaa ei saa antaa meidän olettaa, että tämän vuoksi meillä on oikeus vaatia muidenkin kestävän samantyyppisiä kokemuksia. Vaikka kärsimys ja sen kautta heräävä tietoisuus kuuluu maailmamme toimintaan, ei meidän tule kannattaa tätä mekaanisen lain toimintaa, vaan työskennellä henkisemmän tiedostamisen tasolla ja kehittää myötätuntoa; sillä tämä myötätunnon voima herättää buddhisen energian, joka on portti yksilön laajamittaiseen kasvuun ja kehitykseen.
Ohjeet ja kiellot koskien valkean impulssin ilmentämistä.
1) Azazelin Tähden veljeskunnan jäsenen on pyrittävä kehittämään itsessään vastuuntuntoa ja rakkautta, toimimaan aineelliseen keskittyneen persoonansa unohtaen ja toimimaan idealistisella tavalla myös kokonaisuuden, ei vain omakohtaisen kehityksen eteen.
2) Azazelin Tähden veljeskunnan jäsen ei kuitenkaan saa hylätä aatteita tai tuntemuksia sen tähden, etteivät ne näytä sopivan yhteen hänen odotustensa kanssa. Hänen tulee oppia ymmärtämään älyllisiä- ja tahdonaspekteja, eikä hän saa vetäytyä hyveellisyyden tai auktoriteettiuskon huntujen taakse varjellessaan epäfilosofisia näkemyksiä. Hänen on tutkittava yhtä lailla varjoista ja tuskallista puolta maailmassa ja itsessään kuin sellaisiakin asioita, mitkä hän kokee miellyttävinä. Hänen on opittava arvostamaan ihmisissä ja muissa olennoissa yhtä lailla omaehtoista voimaa ja älyä kuin hyväntahtoisuuttakin, ja pyrittävä kehittämään itsessään näitä kaikkia olemuspuolia.
Täten meidän veljeskuntamme pyrkii yhdistämään kahden käden tiet ja luomaan uuden, entisiä vahvemman ja kokonaisvaltaisemman okkulttisen maailmankuvan. Johtuen toisaalta vaativuudestaan (ei teoissa, vaan jäsenten omakohtaisessa asiain kokemistavassa) ja toisaalta siitä, että se on tavallisten ihmisten luomus, veljeskunnan jäsenet rajautuvat pakostakin melko kapealle alueelle: niihin, joissa on herännyt voimakas halu omakohtaiseen kehitykseen ja toisaalta oikean toimintamallin oppimiseen suhteessa ympäröivään maailmaan. Kaikkia niitä, jotka kokevat aitoa innoitusta tämäntyyppiseen työhön, me kutsumme seuran yhteyteen.