Alkavan syksyn myötä mieli suuntautuu jälleen herkemmin lakastumisen ja sisäänpäin vetäytymisen tunnelmiin. Kevään ja kesän intensiivisemmän elävöitymisen jälkeen ulkoisen käydessä lepoon, tuntuu syksy antavan taas enemmän tilaa sisäsen työn loisteelle.

Maailman kuollessa ympärillä, on ulkoisesta ilmennyksestä sisäiseen vapautuvassa energiassa aina uusia mahdollisuuksia, joita hyödyntää. Azazelin Tähden Käärmeen aspektissa voidaan tätä kaksinaista energiavirtausta hyödyntää kuin sisään- ja uloshengitystä joogaharjoitteissa.

Vaikka näyttää siltä, kuin ajan sykli jatkuisi vuodesta toiseen samanlaisena, yksityiskohdat kokonaisuudessa kuitenkin tuskin koskaan säilyvät täysin samoina. Ihmisen haasteet näyttävät helposti myös toistavan samaa rataa kerta toisensa jälkeen. Julmaa olisi kuitenkin sanoa, että oppimattomuus toisi ihmisen kerta toisensa jälkeen saman kysymyksen ja haasteen äärelle. Aina jotain on muuttunut ja asiat ovat hieman erilaisia osoittaen muutosta tapahtuneen, vaikka turhautuminen samojen ongelmien käsittelyyn veisikin tältä huomion.

Vesielementtiä voimme käyttää kuvaamaan eri virtauksia, taivaasta maahan laskevana ja siitä jälleen kohoavana, lähteestä jokena merta kohti virtaavana. Tunteiden symbolina on tämä virta meidän suhteemme itsemme ulkopuoliseen, kertoen meistä itsestämme ja antaen yhden parhaista itsetuntemuksen välineistä. Rakkautta moni pitää samana kuin ykseys tai ”jumala”, mikä voi johtaa erehdykseen antaa rakkaudelle mitä tahansa ominaisuuksia, joita voimme ykseydelle antaa. Rakkaus pikemmin vaatii maailmassa erillisyyden, yksilöityneitä tajuntoja, jotka voivat keskinäisen yhteytensä tuossa virtauksessa kokea.