Näin Heithin kannustamana ja perjantain kunniaksi ajattelin aloittaa topicin (lohi-)käärmeistä.Heith wrote:Tämä kiinnostaa minuakin. Ehkä aloitat aiheesta topicin, oppisin mielelläni lisää mainitsemistasi luvuista. Viikko sitten oli Mato-Pentti, ja sen jälkeen olen koettanut ahkerasti tarkkailla joko näkyisi käärmeitä- vielä ei ole onnistanut. ...Tursas wrote: Juuri tällä hetkellä minua kiinnostaa erityisesti suomalaisten noitien luvut eli synnyt. Ehkä tarkemmin juuri madon luvut eli tarinat, runot ja uskomukset, joissa esiintyy käärme jossain muodossa ...
Lyhyeksi taustoitukseksi, henkisemmässä etsiskelyssäni innostun usein jostain aiheesta ja teemasta, jota seuraan suhteellisen vapain assosiaatioin kirjasta tai lähteestä toiseen. Esimerkiksi toinen tällainen teema on numeroiden 8 ja 9, ja ehkä vähän 7:n pohdiskelu ja esiintyminen eri uskonnoissa.
Kaikki käärmeestä alkoi, kun kiinnostuin kansanperinteessä esiintyvästä hahmosta Lievo tai lappalaisittain Vuokko, jonka Martti Haavio arveli olleen jonkinnäköinen jopa lohikäärmeen tapainen olento, käärmeiden (ja mahdollisesti myös lintujen, vrt. Kokko-lintu) kantaemo. Tämän olennon jotkut noidat ottivat omakseen ja suojelijakseen matkatessaan henkimaailmaan. Taustoitukseksi hankin muutaman Haavion kirjan ja Mythologia Fennican. Niinkuin nimimerkistäni voi päätellä, minulla on jossain määrin merellinen suhtautuminen asioihin. Em. kirjojen lukemisen ohella rupesin kiinnittämään erityistä huomiota matelijaan viittaaviin sanoihin muinaisessa ja nykyisessä venekulttuurissa. Esimerkiksi, sana uisko on läheisessä suhteessa sanaan lisko, viikingeillä ja muilla Itämeren venekansoilla on myös paljon viittauksia lohikäärme/matelija-tematiikkaan. Itse asiassa edelleenkin (etenkin Pohjoismaiden) kuninkaallisten suosima veneluokka on Louhi (engl. Dragon). Muuttuiko merenkävijöiden kulttuuri jossain veneenrakennusmurroksessa lohikäärmekulttuuriksi, vai onko se yleistä lainaa jostain, sillä mm. kiinalaisilla, polynesialaisilla ja Amerikan intiaaneilla on omat lohikäärmevenetyyppinsä ja -perinteensä? Kuinka vanhaa on (lohi-)käärmetematiikka - entä siihen liittyvät merenkulkijakansat? Tätä mm. pohdiskelen tällä hetkellä.
Yleisesti käärme ja lohikäärme -tematiikka on mielestäni erityisen mielenkiintoinen juuri tästä venekulttuurin näkökulmasta.
1. Isompi vene on kuin elävä lohikäärme, joskus jopa tarkoituksellisesti, sillä vene saatettiin myös koristella näyttämään siltä.
2. Muinaista venekunnan kapteenia tarkoittava kuningas oli käytännössä lohikäärmeen pää. Ei ihme, että monesti etenkin aasialaisessa kulttuurissa suuret johtajat identifioituvat edelleen lohikäärmeeseen.
3. Veneily- ja armeijasanasto on mielenkiintoista. Soutajat olivat ruodussa kuin ruodot, venekuri sanana saattaa jopa viitata kuurilaisiin. Ikäänkuin moni tähänkin päivään selvinnyt sana kuiskisi muinaisesta vene- ja sodankäyntisymboliikasta ja -uskomuksista. Ainakin jos antaa ajatuksen lentää hieman samaan tyyliin kuin Lennart Meren Hopeanvalkeassa. Hyviä esimerkkejä ei ole vaikea löytää googlaamalla sanojen etymologiaa.
4. Yhdistyminen kuukulttiin. Jos samojedien ja suomalaisten maailmannapa oli teltan keskimmäinen tukirunko, ottivatko merenkävijäkulttuurit veneen maston purjeiden yleistyessä samantyyppiseksi symboliksi, maailmansa navaksi. Kuusta ja muista taivaankappaleista puhuttiin usein termein, jotka viittaavat laivaan. Ehkä tässä vaiheessa voi mainita taivaannaulan eli pohjantähden tai sen ympärillä pyörivän jonkinlaisen ruorin.
5. Kokon ja veneen polttaminen (etenkin hautajaisissa) ja ruumiin siirtyminen nimenomaan vedenmukana uuteen kiertokulkuun. Olisiko tässä yhteys kokkolintuun - ainakin temaattisesti. Onko lohikäärme siis synteesi kaikesta, joka konkretisoitui veneessä ja sen miehistössä?
6. Mikä on veneillä liikkuneiden antiikin kulttuurien vaikutus myös aatteiden leviämiseen - on hyvä kysymys mielestäni. Internetistä ja kirjoista löytyy lennokasta ja akateemisempaa pohdiskelua. Muitakin esimerkkejä on, mutta haluan avata vielä vähän lisää muita viimeaikaisia havaintojani.
Eli muutamia sivujuonteita:
a.) Foorumilla esittäytymisen jälkeen Nefastos linkkasi liittyen lukuihin 8 ja 9 gnostilaisen tekstin (http://gnosis.org/naghamm/discorse.html), josta pidin suuresti ja olenkin uppoutunut muihin sivuston teksteihin iltaisin. Erityisesti kiinnitin huomiota käärmeen tai pedon hieman erilaiseen rooliin, kuin mitä raamattu antaa ymmärtää. Luciferin erityyppiseen rooliin kiinnitin huomiota jo tutkiessani vuosi sitten jesidejä. Tekisi mieli lukea myös Ginza Rba, jos löydän jostain englanninkielisen laitoksen.
b.) Lukupiireissä oli puhetta Shivasta. Olen myös aloittanut kevyesti tutustumisen Shivaan liittyviin teemoihin, jossa intialaiset työkaverini ovat olleet suureksi avuksi ja lainanneet myös kirjallisuutta ja jakaneet linkkejä. Kiinnitin huomiota kuvissa Shivan kaulaan kiertyneeseen käärmeeseen ja koruun/merkkiin kuusta. Ja aghorien kuoleman kanssa läheiseen toimintaan, joka voi vaikuttaa tavallaan ehkä siltä mitä saatananpalvonta on pop-kulttuurissa, mm. juomista pääkalloista.
Koska (lohi-)käärmeestä ja siihen liittyvästä tulesta ja kuusta tuntuu irtoavan yleisesti ja tällä hetkellä minulle niin paljon inspiraatiota, niin ajattelin kysyä teiltä, oletteko pohtineet kuinka paljon käärmeteemaa - etenkin yhtäläisyyksiä eri uskonnoissa? Miten se on muuttunut eri aikoina? Ehkä myös jonkinlaisista ahaa-elämyksista olisi mielenkiintoista kuulla. Toivon, että havaintoni ja kiinnostukseni eivät tunnu teistä lapsellisilta tai selviöiltä - tai sitten mahdollisesti assosiaatioineen liian korkealentoisilta, sillä aihepiiriin liittyvät oivallukset ovat olleet minulle henkisellä tasolla merkityksellisiä. Kuitenkin, olen tutkinut syvällisemmin lievosta alkanutta ajatusta vasta tämän talven, vaikka pinnallisemmin tematiikka on noussut esille silloin tällöin. Ehkä kysymykseni on, miksi käärme kiinnostaa ja miksi se on kiinnostanut niin monia ennen? Koska teema tuntuu löytyvän monesta uskonnosta, niin ainakin oma mieleni tuppaa ajattelemaan, että taustalla on jokin vanhempi traditio, joka on jo ajan saatossa sekoittunut, josta nykyisesti tiedetyt ovat silti heijastumia. Lappalaiset ja muut eristäytyneet ryhmät omaavat ajatuksia, jotka ovat ehkä lähellä alkuperäistä muinaista maailmankuvaa, joka tietysti selittää paljon. Joka tapauksessa olisi hauska kuulla lisää ja ehkä myös vinkkejä jatkokirjallisuudeksi. Mainittujen lähteiden lisäksi seuraan läheisesti liittyvästä kirjoista olen lukenut vain Argarizimin.