Karman sokeus

Älylliset pohdiskelut metafyysisistä ja abstrakteista aiheista.
Badb
Posts: 124
Joined: Sun Dec 14, 2014 4:56 pm

Karman sokeus

Post by Badb »

Mietin tässä karman oikeudenmukaisuutta, kun tutustuin tarinaan tytöstä nimeltä Junko Furuta, joka oli vangittuna 40 päivää ja tänä aikana hänet raiskattiin 400 kertaa ja hänelle tehtiin muuta hirveää väkivaltaa. (Jos haluatte tietää, mitä tuolle tytölle tehtiin, niin Wikipediasta löytyy lista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Junko_Furutan_murha) Mietin, mitä tuon tytön on täytynyt jossain elämässä tehdä, että hän "ansaitsee" tuollaisen kohtalon, ja mietin noita hirveitä tekoja tehneitä poikia tietäen, etteivät heidän tulevat inkarnaationsa ole miellyttäviä ja että he kokevat samantyylisen kohtalon kuin tuo tyttö. Tuntuu, että tämä kaikki on yksi iso pyörä, joka vain jatkaa kääntymistä, eikä tälle kääntymiselle näy loppua.
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Karman sokeus

Post by Smaragd »

Badb wrote: Sun Feb 27, 2022 9:26 pm Tuntuu, että tämä kaikki on yksi iso pyörä, joka vain jatkaa kääntymistä, eikä tälle kääntymiselle näy loppua.
Näinhän se on. Oivallukset tästä ovat minulle suurimpia motivaattoreita samsaran ylittävän idealismin puhkumisessa ja toisaalta kaiken yli menevän fanatismin ja epätasapainoisuuksissa keikkumisen lopettamisen pyrkimyksissä. Tekee mieli sanoa että nyt loppuu leikki, joskin tiedostan samalla että leikkikin tulee osata tuoda mukaan kaiken ylittävään ponnistukseen pois tästä kierteestä.

Vaikka Jeesuksen toisen posken kääntämisen idean voi ymmärtää lukuisilla tavoilla vinosti, niin juuri tuon karmisen kierteen lopettamisen kohdalla se on merkittävällä tavalla käänteen tekevä.

Karman lain voidaan katsoa toimivan puhtaalla oikeudenmukaisuudella, sen perustuessa ideaan kausaalisesta "mekaniikasta", joka painaa jokaisen teon jäljen akashaan ja sitoo tekijää kiinni materiaan päin meneviin tekoihinsa. Onko siis se sokeus, jota me inhimillisinä tarkkailijoina siinä tunnistamme, todellisuudessa inhimillisen vapauden sokeutta?

Tähän sokeuteen liittyy myös kiinnostava kysymys siitä ovatko ihmisten teot karmista seuraamusta per se, vaiko seuraamusta ihmisyyttä määrittävästä vapaudesta? Voisi nähdä että karmiset vaikutteet liikkuvat myös ihmisissä, sen elementaalisissa vetovoimissa, jotka hän itse on työntänyt menneillä teoillaan liikkeelle, mutta joista hän ihmisyytensä säilyttäessään on kuitenkin täysin vastuussa. Jos vaikka olisi jossain ryhmässä ja ryhmäpaine, joukkopsykoosi tms. vain vetäisi tekemään jotain peruuttamatonta, niin asian voisi ilmaista abstraktimmalla tasolla, mikäli emme tahdo jumittua pelkän psykologian tasolle, elementaalien liikkeeksi/vetovoimaksi. Kaikki tämä raskas veto on kuitenkin Tahdolla ohjattavissa uuteen suuntaan todellisesta individuaalisesta keskuksesta käsin.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
Kenazis
Posts: 811
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Karman sokeus

Post by Kenazis »

Badb wrote: Sun Feb 27, 2022 9:26 pm Mietin, mitä tuon tytön on täytynyt jossain elämässä tehdä, että hän "ansaitsee" tuollaisen kohtalon, ja mietin noita hirveitä tekoja tehneitä poikia tietäen, etteivät heidän tulevat inkarnaationsa ole miellyttäviä ja että he kokevat samantyylisen kohtalon kuin tuo tyttö. Tuntuu, että tämä kaikki on yksi iso pyörä, joka vain jatkaa kääntymistä, eikä tälle kääntymiselle näy loppua.
Karman voi nähdä monella tavalla, joista itselleni sellainen yhden elämän/inkarnaation sisäinen karma on aika selkeä asia. Tämä ”sitä niittää, mitä kylvää” laki on helposti nähtävissä toiminnassa alimman kolminaisuuden jokaisella tasolla. Tämän näen myös yhdeksi perustavaksi eroksi okkulttisessa ja ns. profaanissa maailmankatsomuksessa. Vaikeampi asia onkin sitten karma inkarnaation-ketjujen suhteen, sillä vaikka kyseessä olisi sama henkilö inkarnaatiota/karmaa tukevien teorioiden suhteen, niin käytännössä kyseessä on kaksi täysin eri henkilöä. Eli esimerkissäsi ”tuo tyttö” ei ole tehnyt yhtään mitään ansaitakseen tuota kohtelua ja on täysin syytön kärsijä vaikka hänen aiempi inkarnaationsa olisi ollut maailman pahin sarjamurhaaja, sillä näillä kahdella ei ole mitään tekemistä keskenään muuta kuin ”karman lain” mukaan, jonka yhteyttä kyseinen tyttö ei todennäköisesti ymmärrä millään tavalla. Miten tällainen karma-käsitys lopulta eroaa siitä, että henkilö kostaa vaikka pahanpitelynsä täysin tuntemattomalle ihmiselle, joka ei liity asiaan mitenkään lyömällä tätä kirvellä päähän? Tai jos henkilö kostaa näkemänsä väkivallan teon ampumalla itseään päähän?
Smaragd wrote: Mon Feb 28, 2022 12:50 am Karman lain voidaan katsoa toimivan puhtaalla oikeudenmukaisuudella, sen perustuessa ideaan kausaalisesta "mekaniikasta", joka painaa jokaisen teon jäljen akashaan ja sitoo tekijää kiinni materiaan päin meneviin tekoihinsa. Onko siis se sokeus, jota me inhimillisinä tarkkailijoina siinä tunnistamme, todellisuudessa inhimillisen vapauden sokeutta?
En tiedä voidaanko puhua oikeudenmukaisuudesta tällaisen lain suhteen? Siis sen enempää kuin voidaan puhua oikeudenmukaisuudesta fysiikanlakienkaan suhteen. Karman laki inkarnaatioiden välisenä on mielestäni mielekkäämpää enemmänkin ajatella taipumuksien, lahjojen jne. siirtymisenä, ei suoranaisten tekojen. Tietenkin tietynlaiset taipumukset altistavat enemmän tietynlaisiin tapahtumaketjuihin osallisiksi kuin toiset. Kannatan/painotan siis enemmän ihmisen vapaata tahtoa kuin determinismiä ja fatalismia. Smaragd toikin omassa puheenvuorossaan vastaavaa esille (lyhensin viestiä minimoimalla lainaukset).
"We live for the woods and the moon and the night"
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Karman sokeus

Post by Nefastos »

Itse koen, että karma on niin vaillinainen väline maailman pahuuden ymmärtämiseen, että sen suurin hyöty on empatiaa puutteellisesti kokevien ihmisten auttamisessa ajattelemaan tekojensa seurauksia itselleen.

Toki karma käsitetään nykyään vielä tavattoman mustavalkoisesti ja mekanistisesti, vaikka maailman syvätaso ei toimi sillä tavoin. Joskus kaukaisessa tulevaisuudessa, kun kulttuurisesti opitaan enemmän ymmärtämään yksilöllisyyden yhteyttä kollektiiveihin ja toiseuteen, myös erilaiset sijaiskärsijyydet (yksi henkilö kollektiivisen kärsimyksen kokijana) voivat käydä aavistuksen verran ymmärrettävämmiksi. Nykyisellä ajattelulla yksilön hievahtamattomasta, erillisestä yksilöllisyydestä asia jää käsittämättömäksi. Ja siten hyväksymättömissä olevaksi.

Ei ole oikeastaan merkitystä millaisella oikeutuksen väitteellä maailman kärsimystä tulkitaan: onko kyseessä predestinaatio, sattuma, karma? Merkitys jää vähäiseksi; massiivinen kärsimys on mahdoton hyväksyä. Tämä on syy omaan satanismiini (Jumala=universumin kokonaisuus=kärsimys --> vastalause tälle olemassaolon mielivaltaisuudelle on ylöspäisessä satanismissa, joka rakentuu eksistentialistisille vasta-argumenteille).
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Karman sokeus

Post by Insanus »

Nefastoksen kanssa samalla suunnalla.

Minusta karman ja moraalin sekoittaminen keskenään on jo hyvin vaarallista. Kristillistä syntikäsitystä uudessa purkissa ei tarvita mihinkään.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Karman sokeus

Post by Smaragd »

Kenazis wrote: Mon Feb 28, 2022 9:57 am Eli esimerkissäsi ”tuo tyttö” ei ole tehnyt yhtään mitään ansaitakseen tuota kohtelua ja on täysin syytön kärsijä vaikka hänen aiempi inkarnaationsa olisi ollut maailman pahin sarjamurhaaja, sillä näillä kahdella ei ole mitään tekemistä keskenään muuta kuin ”karman lain” mukaan, jonka yhteyttä kyseinen tyttö ei todennäköisesti ymmärrä millään tavalla. Miten tällainen karma-käsitys lopulta eroaa siitä, että henkilö kostaa vaikka pahanpitelynsä täysin tuntemattomalle ihmiselle
Nähdäkseni ero tulee siitä että karmaa kantava olento on sisin itse. Se että nuo täysin eri henkilöt ovat identifioituneet persooniinsa korkeamman itsen vastuuaseman sijaan ei liene merkitsevän kuin auki avattavaa solmua sielussa. Varsin kylmä ja sairas todellisuuden tila, mutta totuuden liekeissä iloitseva sydänkin näkee toisaalta kuinka vihkimykset luova todellisuus on ainoa merkitystaso, joka todellisuuden muodostumisen kannalta on merkityksekäs.
Kenazis wrote: Mon Feb 28, 2022 9:57 am En tiedä voidaanko puhua oikeudenmukaisuudesta tällaisen lain suhteen? Siis sen enempää kuin voidaan puhua oikeudenmukaisuudesta fysiikanlakienkaan suhteen. Karman laki inkarnaatioiden välisenä on mielestäni mielekkäämpää enemmänkin ajatella taipumuksien, lahjojen jne. siirtymisenä, ei suoranaisten tekojen.
Hyvä kysymys. Mikäli ajatukseni karman lomittumisesta vihkimyksiin kantaa (selvennän näkemystä myöhemmin näissä vastauksissa), niin voisi tosiaan nähdä että kyse ei ole mistään sokeasta oikeudentunnosta kostonhimoisen jumalan rinnassa, vaan tarkoituksenmukaisesta vihkimysten saavuttamisesta juuri niistä yksilöllisistä onkaloista, joita me yksilöllisinä olentoina syvimmiltään ilmennämme. Tästä johtuen näen ainakin tällä hetkellä mielekkääksi ajatella karman ensisijaisesti koko maailman muodostumista ohjaavana tekijänä ja taipumusten ja lahjojen siirtyminen seuraaviin inkarnaatioihin olevan vain yksi osa sitä.
Insanus wrote: Mon Feb 28, 2022 2:09 pm Minusta karman ja moraalin sekoittaminen keskenään on jo hyvin vaarallista. Kristillistä syntikäsitystä uudessa purkissa ei tarvita mihinkään.
Nefastos wrote: Mon Feb 28, 2022 11:57 am
Ei ole oikeastaan merkitystä millaisella oikeutuksen väitteellä maailman kärsimystä tulkitaan: onko kyseessä predestinaatio, sattuma, karma? Merkitys jää vähäiseksi; massiivinen kärsimys on mahdoton hyväksyä. Tämä on syy omaan satanismiini--

Myös minusta karman lakiin syvemmin tutustuminen ja siihen liittyvien kysymysten läpikäyminen toimii parhaiten oman etiikan eheyttämisen välineenä. Karman lakien syvempi tuntemus nähdäkseni mahdollistaa myös vakaamman etiikan, sillä nuo lait todella tuntemalla ihmisen maailmankuva muovautuu ottamaan karman lainalaisuudet syvemmällä ja syvemmällä tavalla huomioon. Kun tässä onnistutaan menemään tarpeeksi pitkälle uumoilen siinä käyvän lopulta niin, että ihmisen kärsimyskeskeinen perspektiivi alkaa näyttämään niin pieneltä, että luojajumalan vastustaminen näyttäytyy vain välineeltä irrottautua valinnanvarattomien reinkarnaatioiden ikeestä yksilönä ja kollektiona.
Nefastos wrote: Mon Feb 28, 2022 11:57 am Toki karma käsitetään nykyään vielä tavattoman mustavalkoisesti ja mekanistisesti, vaikka maailman syvätaso ei toimi sillä tavoin.

Olen ajatellut tämän karman "sokeuden" liittyvän karman lain mekaaniseen puoleen, joka nähdäkseni rajoittuu tekojen vääjäämättömästä painautumisesta tai "kirjaamisesta" akashaan, ja varmuuteen teon sitovuudesta. Tämä mekaaninen pintataso on tavallaan se mihin ihminen on molemmilta, syyn ja seurauksen, puolilta suorimmassa kosketuksessa tietoisuutensa puolesta. Näiden pintatasojen tuolla puolen vaikuttaisi toimivan maailmaa luovat seitsemän jumalaa, joiden hallinnoimien vihkimysten haasteet nivoutuvat karman tyhjäksi tekemisiin kyseisten vihkimysten osalta, ja kaikki tämä yhdessä ilmentää kokemuksemme esiin Jumalattaren matriisin kautta. Olisi mielenkiintoista ymmärtää missä suhteessa trikāya-jaottelun Dharmakāya ja Saṃbhogakāya on kaikkiin näihin mainittuihin metafyysisiin rakenteisiin.

Blavatskyn mukaan jo nämä henget, jotka kirjaavat tapahtumat akashaan (Lipika) ovat yhtiä korkeimmista hengistä mitä tämän aurinkokunnan adeptit osaavat osoittaa, joten en tiedä onko näkemykseni miten tarkka jos sanon niiden tuolla puolen olevan seitsemän jumalaa, jotka kenties kuitenkin joutuu rajoittamaan tämän aurinkokunnan luomisen hengiksi. Tällöin joutuisin kääntämään näkemykseni niin että karmaa hallinnoivien kirjurien kynät ohjailevat kokonaan syvätasolta seitsemää jumalaa alamaisinaan ja siten myös niiden vihkimyksiä, jolloin koko ajatus karman mekaanisesta pintatasosta, ja kenties karman sokeudesta, katoaa lähes kokonaan.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
Kavi
Posts: 473
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Karman sokeus

Post by Kavi »

Badb wrote: Sun Feb 27, 2022 9:26 pm Mietin, mitä tuon tytön on täytynyt jossain elämässä tehdä, että hän "ansaitsee"--
Tässä on erinomainen pointti, mikä ei suinkaan ole häivytetty meidänkään aikanamme vaikka miten kristillinen moraali varmasti onkin liukenemaan päin.
Ainakin Vetlesenin kirjassa Evil and Human Agency: Understanding Collective Evildoing eräänä huomiona oli, että nimenomaan väkivaltaa ja sitä käyttävää tahoa ei koskaan kyseenalaisteta, vaan sen sijaan väkivallan uhriksi joutuneen oma toiminta kyseenalaistetaan. Uhri on syystäkin uhri ja jotakin hänen oli tehtävä tai omattava jokin attribuutti tai sen puute ansaitakseen tuo kohtelu.
Okei, "koskaan" on vähän liian kärjekäs sanavalinta, mutta muistaakseni tuo ilmiö liittyi osittain empatiavajeeseen ja siihen kenen kanssa saatamme ennen kaikkea identifioida itsemme.
Kenazis
Posts: 811
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Karman sokeus

Post by Kenazis »

Smaragd wrote: Mon Feb 28, 2022 5:30 pm
Kenazis wrote: Mon Feb 28, 2022 9:57 am Eli esimerkissäsi ”tuo tyttö” ei ole tehnyt yhtään mitään ansaitakseen tuota kohtelua ja on täysin syytön kärsijä vaikka hänen aiempi inkarnaationsa olisi ollut maailman pahin sarjamurhaaja, sillä näillä kahdella ei ole mitään tekemistä keskenään muuta kuin ”karman lain” mukaan, jonka yhteyttä kyseinen tyttö ei todennäköisesti ymmärrä millään tavalla. Miten tällainen karma-käsitys lopulta eroaa siitä, että henkilö kostaa vaikka pahanpitelynsä täysin tuntemattomalle ihmiselle
Nähdäkseni ero tulee siitä että karmaa kantava olento on sisin itse. Se että nuo täysin eri henkilöt ovat identifioituneet persooniinsa korkeamman itsen vastuuaseman sijaan ei liene merkitsevän kuin auki avattavaa solmua sielussa. Varsin kylmä ja sairas todellisuuden tila, mutta totuuden liekeissä iloitseva sydänkin näkee toisaalta kuinka vihkimykset luova todellisuus on ainoa merkitystaso, joka todellisuuden muodostumisen kannalta on merkityksekäs.
Tämä kaikki on kuitenkin tietynlaisen ideologian pohjalta syntyvää teoriaa, jonka ymmärtää noin promille koko ihmiskunnasta. Jos kyseisen tytön ja muiden kohdalla kyse on oikeudenmukaisesta karman laista, jonka olemassaoloa juuri kukaan ei tajua eikä kykene edes näkemään, on kyllä aika lailla kylmä laki (niinhän se laki tosin aina taitaa olla, persoonaton, sokea, kylmä). Onkohan monia sellaisia henkilöitä, jotka ovat käyneet läpi vastaavaa ja uskoneet karmaan ja ansainneensa tuollaisen kohtelun, koska on ollut aiemmissa inkarnaatioissaan tarpeeksi paha? No, jos maailman pahuus olisi karman-käsitteen avulla helposti selitettävissä niin ei kai se pahuuden ongelma koskaan olisi mikään suuri keskustelun aihe ollutkaan. Miten ihminen voi identifioitua persoonan sijaan korkeampaan itseen, jos tämä korkeampi itse on totaalisen poissaoleva henkilölle niin teoriassa kuin käytännössä?
Kavi wrote: Mon Feb 28, 2022 11:41 pm Ainakin Vetlesenin kirjassa Evil and Human Agency: Understanding Collective Evildoing eräänä huomiona oli, että nimenomaan väkivaltaa ja sitä käyttävää tahoa ei koskaan kyseenalaisteta, vaan sen sijaan väkivallan uhriksi joutuneen oma toiminta kyseenalaistetaan. Uhri on syystäkin uhri ja jotakin hänen oli tehtävä tai omattava jokin attribuutti tai sen puute ansaitakseen tuo kohtelu.
Okei, "koskaan" on vähän liian kärjekäs sanavalinta, mutta muistaakseni tuo ilmiö liittyi osittain empatiavajeeseen ja siihen kenen kanssa saatamme ennen kaikkea identifioida itsemme.
En saa tästä nyt oikein otetta. Kyllähän väkivaltaa ja sitä käyttävät tahot nimenomaan miltei aina kyseenalaistetaan. Paljon vähemmän on tätä ” Uhri on syystäkin uhri ja jotakin hänen oli tehtävä tai omattava jokin attribuutti tai sen puute ansaitakseen tuo kohtelu.” Ja mielestäni asetelma on juuri oikein näin, että suuri painoarvo on väkivallan tekijällä eikä uhrilla ”asetelman syntymisessä”.
"We live for the woods and the moon and the night"
Kenazis
Posts: 811
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Karman sokeus

Post by Kenazis »

Insanus wrote: Mon Feb 28, 2022 2:09 pm Minusta karman ja moraalin sekoittaminen keskenään on jo hyvin vaarallista. Kristillistä syntikäsitystä uudessa purkissa ei tarvita mihinkään.
Perisynti ja aneet! Niistä en luovu. Niistä on kunnon henkinen polku rakennettu.
"We live for the woods and the moon and the night"
Tähti
Posts: 219
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Karman sokeus

Post by Tähti »

Jos liian tarkkaan miettisi vaan karman lain kautta kaikkea (tai käytännössä jonkinlaisen oman tulkinnan kautta), niin kai täälläkin olisi vähän kuin joku kastisysteemi, eikä välttämättä ketään uhreja kohtaan tunnettaisi myötätuntoa, eli juuri ketään kohtaan jos pikkutarkasti tarkastelee. Tietty varovaisuus monesti säilyy tulkinnoissa, jos ei ihan pikkutarkkaan saakaan kaikkea tietää. Kuinka varma siitä esim on, että karman laissa ei ole mitään poikkeuksia koskaan, tai että eipä juuri mitään muita (henkisiä) lakeja olekaan olemassa kuin karman laki.

Vähän sama kuin koittaisi 15-vuotiaana lukea 1000 kirjaa mahdollisimman nopeasti, ja sitten olisi 10 eri alan professori jo 16-vuotiaana. Paras kai monesti luottaa että on riittävän sopiva näkemys tilanteeseen, eikä väkisten ja nopeasti ainakaan saa jotenkin paljon parempaa näkemystä asiasta.

Jotain muita voimia selkeästi ainakin on, koska maailma on mennyt koko ajan hyvään suuntaan pidemmän päälle (tilastojen mukaan). Tietty aina lyhyen aikaa tilanne näyttänyt vähäksi aikaa synkkenevän.
Locked