Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Symbolien ja vertauskuvien äärellä.
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Insanus »

obnoxion wrote:Olen hyvin paljon kanssasi samoilla linjoilla, Tephra. Nuorena poikana koin hyvin keskeiseksi näyttää voimakkaasti ajatuksiani vaatetuksen ja sisustuksen kautta. Keskusteluissakin käänsin asiat aina käsittelemään näitä omia intressejäni. Sitten lopulta se kaikki ulkoinen korostus tippui pois. Sanon usein että se tippui kuin syksyn lehdet, mutta osuvampaa ilmausta ei ole. Pimeän puolen estetiikka & symboliikka on jäänyt sydämeni kieleksi, ehkä koska se on johdattanut minut tärkeimpiin oivalluksiini. Voisin sanoa että se on eksoteriaa, mutta se on myös lapsuuteni uskontoa, ja siksi minulle korvaamatonta ja aina elävää. Kun yksilöllinen uskonnollinen identiteettini kypsyi, kaikki ne ulkoiset symbolit ja koristukset tulivat imeytyneeksi sisäisiksi tekijöiksi, aivan kuin ulkoinen alipaine olisi vaihtunut sisäiseksi. Vasta sen jälkeen olen ollut näiden asioiden suhteen enimmäkseen rauhallinen ja varma.
Kuulostaa tosi luontevalta havainnon siirtymiseltä henkisempään suuntaan. Toivon että jotain kuvailemanne kaltaista tapahtuisi itsellenikin.
Joskus mietin mikseivät ympäristöt ja kuvat puhuttele samalla tavalla kuin ennen, välillä haikailee jotain "teini-iän typeryyttä jossa musiikilla ja kuvastoilla oli oikeasti merkitystä". Mutta kai se on niin, että mitä enemmän jonkin asian merkitykseen syventyy, sitä enemmän merkityksistä tulee kenttä joka ei tarvitse asioita kuorekseen. Epätoivoisimmillaan tuli koetettua muistaa miten toimi tietyssä tilanteessa joka tuntui tärkeältä & pyrki jäljittelemään tuota tilannetta jotta tavoittaisi symbolin kautta merkityksen.
Muistoihin takertuminen on vaikeaa lopettaa, kaipaa jotain todennusta, jotain konkreettista joka toisi aisteille sen kontaktin mutta se taitaa toimia vain merkityksestä käsin.
"Valoisan puolen estetiikka" muotitaloineen ja kertakäyttöisyyteneen puhuttelee ideana paljon: tyylitrendin vaihtumisessa on jotain sympaattisen alkukantaista: kuin alkuasukkaat jotka piirtävät ainoastaan hiekkaan korostaakseen kaiken muodon katoavuutta.
Minusta siinä on jotain syvällistä, samaan tapaan kuin meikkaamisessa: elämän kertakäyttöisyyden ja katoamisen hyväksymistä jopa jotenkin herooisella tavalla vastapainona sille mortifikaation ja kuoleman toiveelle.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
Tephra
Posts: 23
Joined: Wed Aug 07, 2013 9:23 pm

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Tephra »

Insanus wrote: Joskus mietin mikseivät ympäristöt ja kuvat puhuttele samalla tavalla kuin ennen, välillä haikailee jotain "teini-iän typeryyttä jossa musiikilla ja kuvastoilla oli oikeasti merkitystä". Mutta kai se on niin, että mitä enemmän jonkin asian merkitykseen syventyy, sitä enemmän merkityksistä tulee kenttä joka ei tarvitse asioita kuorekseen. Epätoivoisimmillaan tuli koetettua muistaa miten toimi tietyssä tilanteessa joka tuntui tärkeältä & pyrki jäljittelemään tuota tilannetta jotta tavoittaisi symbolin kautta merkityksen.
Tunnistanen tämän.

Yksi niistä syistä, joiden takia black metal on suurimmaksi osaksi jäänyt taakse, on ollut sen kaikenlainen täyteys; tilan puute. Niin puhtaasti musiikillisella kuin symbolis-ideologisellakin tasolla. Tavallaan niin suuri "valmiiden avaimien" määrä ei anna ainakaan itselleni aina kovin hyviä mahdollisuuksia ottaa vastaan ja tunnustella ja havainnoida teosta ja sen kuuntelussa syntyvää tilaa. Niitä asioita, jotka kyseisessä kulttuurissa ovat vielä tärkeitä, voin suurimmaksi osaksi lähestyä muilla tavoilla, vaikka muutama merkityksellinen artisti vielä löytyykin. Kuitenkin sitä teini-iän fiilistelyä tulee silloin tällöin varsin nostalgisissa tunnelmissa mietittyäkin - siihen verrattuna nuo asiat eivät enää juurikaan tunnu miltään, toisaalta nykyään tyhjyys on täynnä merkityksiä sillä tavalla, mitä ei olisi välttämättä aavistanut.

Nimenomaan tuo ulkoisten puitteiden yksinkertaistuminen ja vähittäinen karsiutuminen on ollut paljon ajatuksia herättävä kehityskulku, joka on ollut viime vuosina yllättävän nopeaa. Tässä ystävällisen tyhjyyden äärellä on varsin viihtyisää, mutta jostakin syystä aiheuttaa hieman hämmennystä ajatella, mihin tämä kenties ajan myötä on liikkumassa.
User avatar
Cancer
Posts: 258
Joined: Thu Dec 13, 2012 4:45 pm
Location: Helsinki

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Cancer »

En ole koskaan mieltänyt omakseni sellaista pimeää estetiikkaa, johon liittyy kauhu, autiotalot, hautausmaat ym. mutta kun alan asiaa ajatella, tajuan, että jokin siinä kuitenkin vetoaa. Insanus muistanee viime kesänä Hietaniemen hautausmaalla tehdyn kierroksen. Silloin tulin ajateleeksi, että on lohdullista, kun edes jokin osa kulttuurissamme muistuttaa kuolemasta - eikä sellaisella pinnallisen synkällä, liioitellulla tavalla, jolle on kyllä paikkansa mutta joka voi myös vesittää kuoleman läsnäolon samalla tavalla kuin porno seksulaalisuuden. Oman kuolevaisuutensa toteaminen neutraalisti on haastavampaa kuin sen toteaminen splatterviihteen tai huonon black metallin malliin, ja tähän tarkoitukseen hautausmaa kauniina kesäpäivänä on mitä loistavin paikka. Siinä tavallaan yhdistyvät pimeä ja valoisa estetiikka.
Insanus wrote:Joskus mietin mikseivät ympäristöt ja kuvat puhuttele samalla tavalla kuin ennen, välillä haikailee jotain "teini-iän typeryyttä jossa musiikilla ja kuvastoilla oli oikeasti merkitystä". Mutta kai se on niin, että mitä enemmän jonkin asian merkitykseen syventyy, sitä enemmän merkityksistä tulee kenttä joka ei tarvitse asioita kuorekseen. Epätoivoisimmillaan tuli koetettua muistaa miten toimi tietyssä tilanteessa joka tuntui tärkeältä & pyrki jäljittelemään tuota tilannetta jotta tavoittaisi symbolin kautta merkityksen.
Tephra wrote:Nimenomaan tuo ulkoisten puitteiden yksinkertaistuminen ja vähittäinen karsiutuminen on ollut paljon ajatuksia herättävä kehityskulku, joka on ollut viime vuosina yllättävän nopeaa. Tässä ystävällisen tyhjyyden äärellä on varsin viihtyisää, mutta jostakin syystä aiheuttaa hieman hämmennystä ajatella, mihin tämä kenties ajan myötä on liikkumassa.
Prosessi, jossa estetiikka menettää merkityksensä, voidaan minusta etenkin tässä pimeän estetiikan yhteydessä nähdä vastaavuutena psykoanalyysin esittämälle siirtymiselle äidin hoivista isän maailmaan. Tähän viittaavat havainnon muuttuminen vähemmän muotosidonnaiseksi, pimeyden vaihtuminen valoksi sekä kokemuksen mahdollinen ahdistavuus, joka on ainakin minulle tullut viime vuosina tutuksi. Minua on vaivannut ja kiehtonut mielikuva loputtomalle, häikäisevän valoisalle aavalle astelemisesta, jonka voi nähdä 'kohdusta ulos'-kuvastona; samaan aikaan olen tullut yhä tietoisemmaksi itsestäni ja omista vaikuttimistani, asiat ovat ikään kuin tapahtuneet yhä vähemmän itsestään, mikä on lisännyt ymmärrystä myös ajan kulumisesta ja elämän rajallisuudesta. Tavallaan siis mortifikaatiota, mutta juuri valon, tilan ja avoimuuden kuvilla ilmaistuna.
Tiden läker inga sår.
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by obnoxion »

Cancer wrote:En ole koskaan mieltänyt omakseni sellaista pimeää estetiikkaa, johon liittyy kauhu, autiotalot, hautausmaat ym. mutta kun alan asiaa ajatella, tajuan, että jokin siinä kuitenkin vetoaa.
Nämä luettelemasi asiat ovat juuri niitä, jotka korkeimmissa joogatantroissa valikoituvat pyhän kohtaamispaikoiksi. Kyllä ne ovat minua puhutelleet niin kauan kuin muistan. Aluksi ne tietenkin puhuttelivat enimmäkseen viihteen kautta, mutta itsenäistymisen aikaan yhä enemmän ohi viihteen, ja aikuistumisen jälkeen itsenäisesti viihteestä erillään. Kauhuviihdettä en oikeastaan ole enää viime vuosina kuluttanut. Nyt ajattelen että jos lapsuudessani olisi ollut kirkko johon olisi liittynyt goottilaista muotokieltä (tai rikkaampaa kuvakieltä ylipäänsä) sekä pyhäinjäännöskultti, ja joka toisaalta ei olisi ollut hyvin, hyvin maallinen, ymmärtämätön ja myötätunnoton, olisin jo lapsena ryhtynyt aktiiviseksi seurakuntalaiseksi. Ja en nyt edes puhu asioista jotka eivät koskaan olisi olleet kirkkoon liittyviä, vaan asioista jotka ovat karsiutuneet siitä pois. Tosin sen myönnän että nämä seikat ovat kristinuskon keskeisen sanoman välittymisen kautta toissijaisia monille. Minulle ne eivät kuitenkaan sitä olleet. Ja niiden kautta olen joka tapauksessa päätynyt nyt hyvin kristilliseen lopputulokseen, joskin peruuttamattomasti kirkon ulkopuolelle.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
Tulihenki
Posts: 227
Joined: Tue Jun 12, 2012 2:24 pm
Contact:

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Tulihenki »

Viimeisten vuosien aikana on muodostunut selkeä kuvio, jossa aamuherääminen on ollut kuin repäisy jostain syvemmästä mysteeristä päivän valoon, jolloin arkivelvoitteet peittävät allensa iltojen ja öiden syvyyden, vaikka tälläinen dualistisuus ei tavoiteltavaa ehkä olekaan. Joskus olen päivisin hermostunut ja jopa saattaa tuntua, että happea ei riitä kunnolla, mutta illalla valon hävitessä energisoidun ja alan automaattisesti vetäytymään itseeni. Tämä tietysti voi olla myös sinällään selitettävissä sillä, että näinkin yksinäisyyteen vetäytyvä ihminen on päätynyt työpaikkaan, jossa päivittäin palvelen kymmenittäin ihmisiä, joten ei ole ihme, miten illalla alkaa kääntymään pois päivästä koko olemuksellaan, kun luonnollisempi öinen tunnelma alkaa laskeutumaan.

Samassa määrin on myös erilaiset rituaalit tai mietiskelyt järjestäytyneet koskemaan ainoastaan iltoja tai öitä. Talvinen hautuumaa kynttilöineen on hurjan kaunista katseltavaa ja koettavaa. Kotona viimeisen kynttilän puhaltaminen ennen nukkumista vie suoraan kylmään avaruuteen. Pimeä metsä on mysteeri ja kuin symboli että konkreettinen ilmentymä siitä, millaisia syvyyksiä mieli sisältää. Ja sitten entinen auringonpalvoja vedetään kirkkaaseen päivään.

Kotini on aika vaalealla sisustettu ja pukeudun yleensä tavallisiin ulkoiluvaatteisiin. Nykyajan vauhdikkaiden ja trendikkäiden ihmisten silmissä olen takuulla yksi tylsimmistä ihmistä maanpäällä.
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Insanus »

Cancer wrote:En ole koskaan mieltänyt omakseni sellaista pimeää estetiikkaa, johon liittyy kauhu, autiotalot, hautausmaat ym. mutta kun alan asiaa ajatella, tajuan, että jokin siinä kuitenkin vetoaa. Insanus muistanee viime kesänä Hietaniemen hautausmaalla tehdyn kierroksen. Silloin tulin ajateleeksi, että on lohdullista, kun edes jokin osa kulttuurissamme muistuttaa kuolemasta - eikä sellaisella pinnallisen synkällä, liioitellulla tavalla, jolle on kyllä paikkansa mutta joka voi myös vesittää kuoleman läsnäolon samalla tavalla kuin porno seksuaalisuuden.
Tuli tästä mieleen se toinen kerta viime kesältä kun pyörittiin yöllä ja kiukkusin siitä miten puhdas Oleminen hukkuu pinnallisuuden alle ja miten tuntuu että kaikki olemassaolo ja elämä on ikään kuin omituista funktiotonta ekstraa tai sakkaa välttämättömyyden päälle. Ei niin, että se pitäisi välttämättä tuhota pois, tai että se edes pistäisi vihaksi, vaan niin ettei millään pysty näkemään sille paikkaa: on kuin loputon estetiikan & symbolien kirjo joka on kyvytön viittaamaan itseensä.
Se on tavallaan sama asia kuin mistä täällä monet ovat kertoneet jättäneensä black metal-kulttuurin; valtaan ja voimaan keskittyneisyys tavallaan syö itsensä ja ehdoton ilmennys ei ilmaise mitään.
Tarkoitan siis että jos atmisen/henkisen "Itsen" ja kuoleman läsnäolon välistä samuutta havainnoidaan inerttisenä, niin alempi kolmio/neliö tulee käytännössä turhaksi koska on ylempi liikkeessä ja ero on tavallaan siinä mielletäänkö aika joksikin joka on pysähtynyt vai joksikin jota yksinkertaisesti ei ole olemassa. Jotain tällaista varmaan on tantrassakin (en tunne perinnettä kyllä yhtään eli vuori suolaa mukaan), että tavoitellaan ei-olemassaolevan aistimista aineessa?
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
Tephra
Posts: 23
Joined: Wed Aug 07, 2013 9:23 pm

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Tephra »

obnoxion wrote:
Cancer wrote:En ole koskaan mieltänyt omakseni sellaista pimeää estetiikkaa, johon liittyy kauhu, autiotalot, hautausmaat ym. mutta kun alan asiaa ajatella, tajuan, että jokin siinä kuitenkin vetoaa.
Nämä luettelemasi asiat ovat juuri niitä, jotka korkeimmissa joogatantroissa valikoituvat pyhän kohtaamispaikoiksi. Kyllä ne ovat minua puhutelleet niin kauan kuin muistan. Aluksi ne tietenkin puhuttelivat enimmäkseen viihteen kautta, mutta itsenäistymisen aikaan yhä enemmän ohi viihteen, ja aikuistumisen jälkeen itsenäisesti viihteestä erillään.
Koen jotenkin mielenkiintoisena sen, että olen itse jotenkin "hypännyt" tuon viihdevaiheen yli ja alkanut nähdä näissä merkityksiä nimenomaan myöhemmin, siinä vaiheessa kun havainto on alkanut siirtyä Insanuksen sanoin "henkisempään suuntaan". Sen myötä tosin merkityksellisiksi ovat muuttuneet lukuisat muutkin asiat, nekin, jotka on aiemmin nähnyt joko yhdentekevintä tai suorastaan kielteisinä. Kenties aiemmin näin tällaisissa esteettisissä elementeissä pelkästään sen viihdekliseepuolen, enkä siitä säikähtäneenä viitsinyt katsoa asiaa pitemmälle, vaan käännyin enemmänkin muunlaisen ilmaisun puoleen. Osansa lienee silloinkin ollut melko abstraktiin päin kallellaan olevalla luonteenlaadullani, joka ilmeisesti käsitteli asioita tuolla tavalla.
Insanus wrote: Tuli tästä mieleen se toinen kerta viime kesältä kun pyörittiin yöllä ja kiukkusin siitä miten puhdas Oleminen hukkuu pinnallisuuden alle ja miten tuntuu että kaikki olemassaolo ja elämä on ikään kuin omituista funktiotonta ekstraa tai sakkaa välttämättömyyden päälle. Ei niin, että se pitäisi välttämättä tuhota pois, tai että se edes pistäisi vihaksi, vaan niin ettei millään pysty näkemään sille paikkaa: on kuin loputon estetiikan & symbolien kirjo joka on kyvytön viittaamaan itseensä.


Tässä kiteytyy hyvin pitkälti juuri se, mihin jo ensimmäisessä viestissäni viittasin ja mikä minua on erityisesti viimeisen vuoden sisällä alkanut vaivata. Valitettavasti sen huomaaminen ainakin toistaiseksi aiheuttaa jonkinlaista ärtymystä, jota on kuitenkin vaikea suoranaisesti kohdistaa mihinkään. Kuitenkin hedelmällisempää lienee jos vain keskittyisi niihin asioihin, joista löytää jotakin mielekästä ja rakentavaa. Kuten aiemmassa kappaleessa mainitsinkin muunlaiseen ilmaisuun ja ilmenemiseen huomion suuntaamisen: olen aina, ja etenkin viime vuosina, saanut paljon merkitystä luonnosta ilman esteettistä ihmispresenssiä. Luonnonkin voi kokea varmasti lukuisilla eri tavoilla, mutta itselleni se on jollakin tapaa lähinnä jotakin puhdasta, vilpitöntä, kaikesta teeskentelystä ja pinnalle ripotellusta sälästä vapaata olemista, jossa pääsee niin mielensä kuin kaikkeuden kokonaisuudessaan kanssa yhteyteen.

Pahoittelen kenties epäselvää ilmaisua, aiemmin kirkas ajatus puuroutui jotenkin tässä kirjoitusprosessissa.
Locked