Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Symbolien ja vertauskuvien äärellä.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Nefastos »

On se aika vuodesta, jona pimeän puolen estetiikka etsii myös kaikkein populaareimmat ilmaisunsa. Vampyyrit, peikot ja saatanat kulkevat keskellämme, & kahvilat tarjoavat hetken kauhuaiheisia spesiaaliannoksia. Yhteytensä henkimaailmaan kadottanut postmoderni ihminenkin voi saada karnevaalihumusta vähän nostetta pimeän vuodenajan masennukseen, & etenkin nuoret ihmiset voivat olla hyvillään, kun kaksi sympaattista asiaa - kauhu & huumori - lyövät kättä.

Nyt ei tarvitse kuitenkaan jäädä kurpitsalyhtyjen & paperinaamarien pohtimiseen. Kysynkin, kuinka paljon pimeän puolen estetiikka & symboliikka merkitsevät juuri sinulle? Kuljetko mustissa vaatteissa & poltat kotona mieluummin kynttilää kuin loisteputkia? Ovatko sisustustaulusi tyyliltään enemmän Goyaa vai Justin Bieberiä?

Lyhyesti: Onko pimeän puolen ulkoisella kuvastolla sinulle merkitystä, & minkälaista?
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Insanus »

Itselleni pimeä estetiikka on mysteerin kunnioittamista, sisäisen hiljaisuuden muotoon laittamista, rituaali kärsimyksen henkisen rakastamisen voimistamiseen, symboli kaiken nielevälle pimeydelle, meditaatio ja rukous, 'syy' myötätunnolle ja rakkaudelle, Kauneuden itsessään kohtaaminen. Oikea estetiikka niin rehellisenä ja avoimen antaumuksellisena kuin voi, on kanava jolla "näyttää/nähdä" esoteerinen ja salattu, sukeltaa yöhön ja rakkauteen. Aivan sama pointti kuin taiteessa: impulssin lähettäjällä ja vastaanottajalla on vastuunsa, mutta puhtaimmillaan tavoitamme välähdyksen ykseydestä. Kun impulssin lähettäjä on sen vastaanottajanakin toiseudessa. Eikä siihen välttämättä tarvita toista ihmistä, kuten kaikki joille henget tai puut tai kivet tai pimeys ovat puhuneet, tietävät.

Estetiikkaa ei ole olemassa ilman henkeä. Miksi mustissa kynttilöissä, kartanoissa ja katedraaleissa olisi yhtään mitään merkitystä, ellen sitä itse niihin asettaisi? Mitä ne itsessään voisivat herättää? Se, mitä jokin muoto voi heijastaa ja siten antaa on kokemuksesta kiinni ja kokemus tahdosta kokea, tai antaumuksesta.

Joku viisas jonka nimeä en muista sanoi: taidetta ei pidä yrittää ymmärtää, sillä taiteen tehtävä on yrittää ymmärtää ihmistä. Samoin kuin rakkaudessa ego katoaa.
Samoin kuin upotessaan todella vaikkapa pimeään estetiikkaan, on osa sitä ja lopulta niissä pyhittämissään asioissa huomaa katselevansa itseään.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
User avatar
Benemal
Posts: 562
Joined: Thu Feb 23, 2012 7:24 pm
Location: South-Fin

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Benemal »

Muutaman vuoden ajan näin todella kammottavia unia joka yö. Siinä ajassa jo ehti mennä kauas turtumisenkin ohi. Omien demonien kanssa taistelun ja seurustelun jälkeen kauhuelokuvat ovat muuttuneet pitkästyttäviksi. Samoin populaarikauhun söpöt symbolit, joita Halloweeniin liittyy. Toisaalta en ennenkään piitannut goottilaisesta kauhusta. Suurin suosikkini on The Thing(1982). Omissa "kauhumaalauksissani" onkin enemmän metamorfoosia, kuin symboliikkaa. Laittaisin kuvia, mutta kun ei ole.
Kämpässä on yleensä hämärää, paitsi tietenkin kun luen. Liikun yleensä öisin. Kauneinta kaupungissa ovat tyhjät pimeät kadut.
Jääkaapin ovessa on Goyan "Jupiter syö lapsensa".
Kirjahyllyssä on Pääkallolinna He-manista. Se on aika Halloweenia.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Nefastos »

Goreart wrote:Oikea estetiikka niin rehellisenä ja avoimen antaumuksellisena kuin voi, on kanava jolla "näyttää/nähdä" esoteerinen ja salattu


Well said... Tästä tulemme kyllä nopeasti siihen, että mikään tietty estetiikka (esim. valon tai varjon puolta korostavat muodot) ei koskaan voisi olla muuta kuin tilannesidonnainen, eikä siis arvotettavissa yli muiden. Jolloin koko "erilaiset estetiikat" jäisi hyvin työkalunomaiseksi ajattelutavaksi.

Koen kyllä itse hieman toisin; eli myös arkkityyppien sinänsä sisälläoloa ilmennyksissään, ei vain lähtien siitä kuinka me kulloinkin jonkin asian koemme. Tässä tullaan tietysti uskonasioihin: onko olemassa jumalia muualla kuin ihmisen mielessä? Päätellen seuraavasta, mielestäsi nähtävästi ei? -

Goreart wrote:Miksi mustissa kynttilöissä, kartanoissa ja katedraaleissa olisi yhtään mitään merkitystä, ellen sitä itse niihin asettaisi? Mitä ne itsessään voisivat herättää? Se, mitä jokin muoto voi heijastaa ja siten antaa on kokemuksesta kiinni ja kokemus tahdosta kokea, tai antaumuksesta.


Kuitenkin, jos kysytään Platonilta - tai uskovaisilta - niin arkkityyppi on itsenäinen olemus, joka ei ole riippuvainen siitä mitä minä mihinkin asetan. Että ne eivät voi herättää ylevöitymistä hahmottuu siten puutteeksi minussa, ei välttämättä (!) instrumentissa. Toki elämässä on kyse aina kompromisseista, oik. kohtaamisista: hengen täytyy kurkottaa ihmiseen, & ihmisen vastaavasti henkeen. Täyttä matkaa ei kumpikaan voi yksin tehdä, ei ainakaan niin että sillä olisi mitään merkitystä.

Platypus wrote:Liikun yleensä öisin. Kauneinta kaupungissa ovat tyhjät pimeät kadut.


Tämä aika on kyllä samanaikaisesti sekä kauneinta että kauheinta vuodessa... juuri se lohduton pimeys, kun lumi ei ole vielä tullut. On helppo kuvitella, että lähempänä päiväntasaajaa eläneille ihmisille tavallaan koko maailma hahmottuu eri tavoin, kun näitä pitkän pimeyden aikoja ei ole.

Platypus wrote:Kirjahyllyssä on Pääkallolinna He-manista. Se on aika Halloweenia.


Oi, lucky you. Minulla oli vain Fright Zone, joka ei ollut yhtään samaa luokkaa, ei esteettisesti eikä symbolisesti.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Insanus »

Nefastos wrote:
Goreart wrote:Oikea estetiikka niin rehellisenä ja avoimen antaumuksellisena kuin voi, on kanava jolla "näyttää/nähdä" esoteerinen ja salattu


Well said... Tästä tulemme kyllä nopeasti siihen, että mikään tietty estetiikka (esim. valon tai varjon puolta korostavat muodot) ei koskaan voisi olla muuta kuin tilannesidonnainen, eikä siis arvotettavissa yli muiden. Jolloin koko "erilaiset estetiikat" jäisi hyvin työkalunomaiseksi ajattelutavaksi.

Koen kyllä itse hieman toisin; eli myös arkkityyppien sinänsä sisälläoloa ilmennyksissään, ei vain lähtien siitä kuinka me kulloinkin jonkin asian koemme. Tässä tullaan tietysti uskonasioihin: onko olemassa jumalia muualla kuin ihmisen mielessä? Päätellen seuraavasta, mielestäsi nähtävästi ei? -

Goreart wrote:Miksi mustissa kynttilöissä, kartanoissa ja katedraaleissa olisi yhtään mitään merkitystä, ellen sitä itse niihin asettaisi? Mitä ne itsessään voisivat herättää? Se, mitä jokin muoto voi heijastaa ja siten antaa on kokemuksesta kiinni ja kokemus tahdosta kokea, tai antaumuksesta.


Kuitenkin, jos kysytään Platonilta - tai uskovaisilta - niin arkkityyppi on itsenäinen olemus, joka ei ole riippuvainen siitä mitä minä mihinkin asetan. Että ne eivät voi herättää ylevöitymistä hahmottuu siten puutteeksi minussa, ei välttämättä (!) instrumentissa. Toki elämässä on kyse aina kompromisseista, oik. kohtaamisista: hengen täytyy kurkottaa ihmiseen, & ihmisen vastaavasti henkeen. Täyttä matkaa ei kumpikaan voi yksin tehdä, ei ainakaan niin että sillä olisi mitään merkitystä.



En ole eri mieltä. Kuitenkin mielestäni passiivinen ja aktiivinen suhtautuminen tässä sulautuvat toisiinsa niin vahvasti, ettei ilmaisujen erolla ole niin merkitystä jos ne nähdään -huoh...- sormina jotka osoittavat kuuta.

Se, että "asetan merkityksen johonkin", ei voi tarkoittaa sitä, että tällä on merkitystä ja jollain muulla ei ole, eikä sitä että asian merkitys sinänsä riippuisi siitä millainen 'fiilis sattuu olemaan'. Mutta jos en itse ihmisenä toimi, enkä "aktiivisesti antaudu", tai ikään kuin vain odotan että asioiden merkityksellisyys avautuu keskikaljalla ja salatuilla elämillä (minkä se myös on tehnyt, mutta eri tilanteessa) niin mikä merkitys rukouksilla tai meditaatioillakaan on?
Onhan niillä, mutta itse en niistä pääse osalliseksi, enkä therefore kehity sisäisesti yhtään mihinkään. Pointtini on: miksi millään olisi merkitystä minulle, ellen sitä itse niihin aseta, joka älyllisesti on tavallaan väärin, mutta onhan jotain tehtävä vaikka kaikki onkin yhtä. Toisin sanoen kuinka kunnioittaisin asiaa kunnioittamatta sitä?

En osaa ottaa kantaa instrumenttiasiaan koska en tiedä mitä tarkoitat, mutta en usko että tässä on kovin suurta erimielisyyttä. En myöskään ymmärrä mitä eroa on työkalunomaisella ajattelutavalla vs. sillä että kokisi arkkityyppien sisälläoloa ilmennyksissään. "The god may be of clay: adore him; he becomes GOD. We ignore what created us, we adore what we create. Let us create nothing but GOD!" -Crowley

Näen nyt ongelman siinä miten asiaa ilmaisin, mutta pointti ei ollut siinä ettei jumalia ole kuin ihmisen mielessä, vaan juuri siinä että ne ovat ikään kuin ihmisen mielen ulkopuolella ellei niihin hae yhteyttä.

PS. eikö goyan maalauksessa saturnus syö lastaan? :)
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by obnoxion »

Minulta tämä pimeän puolen symboliikka puuttuu ulkoisesta elämästä lähes täysin. Pukeuden tavallisesti ja elän tavallisessa, sisustukseltaan hyvin vaaleassa asunnossa. Nyt kun asiaa ajattelen, minulla on ainoastaan yksi uskonnolllinen teos seinällä, ja sekin kristillinen. Kirjahylly taitaa ainoana antaa osviittaa intresseistäni. Muutenkin elän hyvin keskiluokkaista ja konservatiivista elämää, jossa päivät valvotaan ja yöt nukutaan.

Kuitenkin sydämeni juhlii ikuista noitasapattia.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Nefastos »

Goreart wrote:En osaa ottaa kantaa instrumenttiasiaan koska en tiedä mitä tarkoitat, mutta en usko että tässä on kovin suurta erimielisyyttä.


Jeh, olemme samoilla linjoilla. Instrumentilla tarkoitin sitä työkalua, esim. taideteosta, jolla operoidaan jumalan & kokijan välissä.

Sehän on välittäjänroolissaan aivan hirveän olennainen asia, vaikka itsessään & sinänsä on vailla kaikkea itseisarvoa; koska vain tuon väylän kautta voivat ns. alempi & ns. ylempi maailma koskettaa toisiaan.

Kun juuri tuli kelailtua hieroglyfisen avaimen yhteyttä maailmanpuun rakenteeseen, niin sama tulee eteen tässäkin:

Ylempi kolmio (numeeni) - Valkea - Idea: jumalat
Alempi kolmio (fenomeeni) - Musta - Materia: demonit
Risti keskellä (aika, energia) - Punainen - Oivallus: tapahtumisen tila

Eksyminen joko ideoihin tai substanssiin johtaa siten ajan ulkopuolelle, maailmoihin joissa esteettinen kokemus lakkaa. Tällöin tietoisuus on syntynyt ihmisten maailmasta jumalten tai demonien maailmaan, & menettänyt kontaktinsa eheään kokonaisuuteen: ollaan taivaissa tai helveteissä. Mutta todellinen vapautuminen voidaan saavuttaa vain ristin kautta. (Heh, sepä kuulosti kristilliseltä!)
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Dracerium
Posts: 33
Joined: Wed Nov 14, 2012 2:02 pm
Location: HEllsinki

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Dracerium »

Itselläni kaikki tuntuu liittyvän kaikkeen. Käytän melko huomiota herättäviä vaatteita jotka taasen ovat juurikin näitä tummanpuhuvia goottivaatteita. Rakastan sisustaa asuntoa kaikella mistä pidän, eli seiniltämme löytyy kuolemaan liityviä julisteita siinä missä myös fantasiapainotteisia naisia aseiden kanssa. Lapsen huone on ainoa johon näitä kieltäydyn laittamasta, koska haluan lapseni saavan sen mitä hän ansaitseekin. Ilmoittakoot itse sitten myöhemmin jos haluaa " synkempää sisustusta". Poltan kynttilöitä mielummin kuin keinovaloa, mutta senkin voin hyvin tehdä koska olohuoneemme kattokruunu on melko upea kapistus. Kirjahyllystä taas löytyy kaikkea mahdollista, tietokirjoista romanttiseen hömppään. Ja tämä kaikki kuitenkin on vain sen mukaan mistä itse pidän, ei sillä että minun olisi pakko tehdä näin näyttääkseni mikä olen.
Sitä saa mitä tilaa
Tephra
Posts: 23
Joined: Wed Aug 07, 2013 9:23 pm

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by Tephra »

Viime aikoina on tullut mietittyä paljon sitä, kuinka paljon sisäiseen todellisuuteen ja monien asioiden tulkintaan on vaikuttanut se, etten ole oikeastaan koskaan juuri harrastanut kauhuviihdettä. (Lovecraftini olen toki lukenut, mutta siinä ovat olleet ensi sijassa jokseenkin eri syyt). En varsinaisesti kauhutematiikkaa välttele sen enempää, kuin elokuvia ym. viihdettä muutenkaan, mutta etenkin peruskouluiän jälkeen en ole vain oikein tuntenut minkäänlaista tarvetta ainakaan nykyaikaiselle kauhulle muuta kuin sivusta seuraten antropologisen kiinnostuksen mielessä. Enemmänkin polkuani on leimannut todella vahvasti tarve kurottaa kohti ennen kaikkea subliimia kuin niinkään varsinaisesti selkeän pimeiksi ja synkeiksi miellettyjä asioita, joskin niilläkin on siinä osansa ollut ja on edelleen. Näin sivuhuomautuksena pidän ihan jännittävänä sitä, että vasta viime vuosina olen alkanut tuntea enemmän kiinnostusta ihmisen pääkalloja ja niiden hyödyntämistä eri taide- ja uskonnollisissa perinteissä kohtaan. Aiemmin kenties ne olivat jotenkin liikaa geneerisen metallimusiikkikuvaston kyllästämiä.

Kenties sillä on osansa siihen, että tapaan nähdä monet yleisesti jos ei kauhua/ahdistusta, niin ainakin tiettyä synkkyyttä aiheuttavat asiat enimmäkseen rauhallisina ja seesteisinä. (Sokushinbutsu!)
Joitakin vuosia sitten pidin valokuviani muutamalla julkisella kuvafoorumilla esillä ja etenkin mustavalkoiset, metsissä ja soilla otetut kuvat saivat runsaasti osakseen kaikenlaista kauhuaiheeseen liittyvää kommenttia. Vaikka niiden tarkoitus oli kai enimmäkseen osoittaa katsojan vaikuttuneen kuvasta, alkoi harmittaa, miten länsimaisen populaarikulttuurin kuvasto on ikään kuin ominut tietynlaiset, itsessään neutraalit maisemat ja niiden estetiikan asiayhteyksiinsä, eivätkä jotkut välttämättä saa päähänsä ajatella joitakin asetelmia muilla tavoilla. Samaan olen jossakin määrin törmännyt myös musiikin yhteydessä.

Toisaalta, eipä sitä itsekään ole immuuni kaikenlaiselle estetiikan vellonnalle. Viimeisen parin vuoden sisällä on tuntunut, että netissä on varsin hankala välttyä kaikenlaiselta varsin pintatasoiselta vaikuttaneelta etenkin okkultismin ja luontomystiikan estetisoinnilta ja yleiseltä symboliikkatulvalta. Kuten toisessa ketjussa mainitsinkin, olen luonteeltanikin varsin minimalistinen, enkä koe mitään sigiilipläjäyksiä kovin omikseni, mutta tämä asiayhteyksistään irrotettujen riimujen ja schemojen popularisointi on saanut entistä enemmän kääntymään yksinkertaisyyden puoleen. Osahan tuonkaltaisista on puhdasta pop-kulttuuria ja osin provokaatiotakin, mutta joidenkin kohdalla jää vähän epäselväksi, mitä tämä ritual clothing nyt on ja missä tarkoituksessa sitä on ajateltu pidettäväksi. Ehkäpä jotenkin omissa ajatuksissa jokin vaatetus voi olla symboliikassa ja hengellisyydessä kiinni nimenomaan sen toiminnan kautta ja siksi sellaisen arkipäiväinen käyttö "normaalilla ihmisellä" hieman kohottaa kulmia. (Toisten mieliin en tosin pääse, joten jätän tämän sikseen.)

Nykyisellään tulee keskityttyä omalla kohdalla sen verran enemmän sisäisiin kuin ulkoisiin asioihin, että on hieman alkanut hämärtyä, miksi (tästä on ollut bm-yhteyksissä enemmänkin keskustelua) täytyisi välttämättä näyttää ulospäin olevansa jotakin, siis siten, että kyse ei ole lähinnä omaksi miellyttävyydeksi/vahvuudeksi pidetystä asiasta, joka vain näkyy ulospäin, vaan että sen funktiona on nimenomaan näkyminen ja huomatuksi tuleminen. Loppujen lopuksi - vaikka viihdyn edelleen parhaiten kokomustassa - vähemmän valtavirrasta poikkeava ulkoasu saattaa ainakin omien havaintojeni mukaan olla yllättävän avartava, kun ihmiskohtaamisissa ulkonäköön liittyvä viiteryhmästatus ei olekaan niin vahvasti määrittelevä elementti, vaan kiinnostus kohdistuu ihmiseen jotenkin kokonaisvaltaisemmin ja usein jopa uteliaammin, koska tiettyyn estetiikkaan ja siihen liittyviin mielleyhtymiin yhdistyvät käsitykset eivät välttämättä pädekään.

Visuaalisena ihmisenä kuitenkin tietynlainen estetiikka, osin varmasti melko tyypillinenkin, osin taas ei, on jollakin tapaa läsnä. Ehkei niin vahvasti ulkonäössä tai sisustuksessa (josta en jaksa olla kovin kiinnostunut), mutta enemmänkin jonkinlaisina sisäisinä tienviittoina ja muistuttamassa eräistä käsitteistä ja merkityksistä. Vaikka yleensä tuleekin vierastettua hiukan tällaisia muutaman lauseen lainauksia, Arktau Eos on kuitenkin kiteyttänyt tästä aiheesta varsin hyvin; " ‘Scared’ we may note is an anagram of ‘sacred’. Darkness is not a preference in itself, and we do not have time for any juvenile fantasies about it."
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Pimeän puolen estetiikka & symboliikka

Post by obnoxion »

Olen hyvin paljon kanssasi samoilla linjoilla, Tephra. Nuorena poikana koin hyvin keskeiseksi näyttää voimakkaasti ajatuksiani vaatetuksen ja sisustuksen kautta. Keskusteluissakin käänsin asiat aina käsittelemään näitä omia intressejäni. Sitten lopulta se kaikki ulkoinen korostus tippui pois. Sanon usein että se tippui kuin syksyn lehdet, mutta osuvampaa ilmausta ei ole. Pimeän puolen estetiikka & symboliikka on jäänyt sydämeni kieleksi, ehkä koska se on johdattanut minut tärkeimpiin oivalluksiini. Voisin sanoa että se on eksoteriaa, mutta se on myös lapsuuteni uskontoa, ja siksi minulle korvaamatonta ja aina elävää. Kun yksilöllinen uskonnollinen identiteettini kypsyi, kaikki ne ulkoiset symbolit ja koristukset tulivat imeytyneeksi sisäisiksi tekijöiksi, aivan kuin ulkoinen alipaine olisi vaihtunut sisäiseksi. Vasta sen jälkeen olen ollut näiden asioiden suhteen enimmäkseen rauhallinen ja varma.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
Locked