The Star of Azazel - Azazelin Tähti

Hyvä meditaation aihe on; kuinka monella tapaa voi ykkösen ja nollan jakaa ja kertoa.

Yinlong wrote: ↑Sat Jul 31, 2021 9:15 am Hyvä meditaation aihe on; kuinka monella tapaa voi ykkösen ja nollan jakaa ja kertoa.

:3 Olen laiska matematiikassa, joten vastaukseni kaikkeen on "ääretön".

Oikeasti olen pitänyt itseäni aina huonona matematiikassa. Se oli ensimmäinen aine, josta sain koulussa jonkin muun arvosanan kuin parhaan. Se kuvastaa täten minulle edelleen "ei osaamisen" aluettani. Kerran näin unta, jossa osasin matematiikkaa täydellisesti (ja jotenkin unessa matematiikka yhdistyi synesteettisesti klassiseen musiikkiin). Tämän unen jälkeen olen ollut siinä uskossa/tiedossa, että ymmärrän matematiikkaa hyvinkin, mutta tuo taito ei vain ole käytännössä käytettävissäni. En nyt ota kantaa, onko tämä vain fantasiaa vai mitä. Periaatteessa uskon, että kuka tahansa osaa mitä vain jos todella haluaa.

Vasta aikuisiällä olen tutustunut matematiikkaan syvällisemmin ja olen ymmärtänyt kuinka mielenkiintoista se on metafyysisen viittaavuutensa tähden. Opin myös aikuisiällä sairaanhoitajaksi opiskellessani pitämään palikkamatematiikasta, koska matematiikka tarjoaa tietyllä tasolla myös turvalliset seinät avaruudelle. Suuri Työ on pitkälti näiden seinien rakentamista ja purkamista.

Soror O wrote: ↑Sun Aug 01, 2021 10:35 am Kerran näin unta, jossa osasin matematiikkaa täydellisesti (ja jotenkin unessa matematiikka yhdistyi synesteettisesti klassiseen musiikkiin). Tämän unen jälkeen olen ollut siinä uskossa/tiedossa, että ymmärrän matematiikkaa hyvinkin, mutta tuo taito ei vain ole käytännössä käytettävissäni. En nyt ota kantaa, onko tämä vain fantasiaa vai mitä.

Itse olin melko lahjakas matematiikassa kouluaikoina, mutta kiinnostus oli puhdas nolla tuolloin, joten lahjakkuus jäi hyödyntämättä ainakin ilmeisimmällä tavoin. Tuli viestistäsi mieleen, kun matemaattisesti lahjakas ja sen kanssa työskentelevä isäni ihmetteli aikoinaan, että miksei hänen lahjakkuutensa (ja kiinnostuksensa) ole periytynyt meille hänen pojilleen; sanoin hänelle, että jos ymmärtäisit musiikkiani, niin ymmärtäisit myös ettei se lahjakkuuden omena välttämättä ole kovin kauas puusta pudonnut, koska säveltäessä joutuu työskentelemään paljonkin tietyn kaltaisen matematiikan kanssa.

Gangleri wrote: ↑Sun Aug 01, 2021 12:56 pm

Soror O wrote: ↑Sun Aug 01, 2021 10:35 am Kerran näin unta, jossa osasin matematiikkaa täydellisesti (ja jotenkin unessa matematiikka yhdistyi synesteettisesti klassiseen musiikkiin). Tämän unen jälkeen olen ollut siinä uskossa/tiedossa, että ymmärrän matematiikkaa hyvinkin, mutta tuo taito ei vain ole käytännössä käytettävissäni. En nyt ota kantaa, onko tämä vain fantasiaa vai mitä.

Itse olin melko lahjakas matematiikassa kouluaikoina, mutta kiinnostus oli puhdas nolla tuolloin, joten lahjakkuus jäi hyödyntämättä ainakin ilmeisimmällä tavoin. Tuli viestistäsi mieleen, kun matemaattisesti lahjakas ja sen kanssa työskentelevä isäni ihmetteli aikoinaan, että miksei hänen lahjakkuutensa (ja kiinnostuksensa) ole periytynyt meille hänen pojilleen; sanoin hänelle, että jos ymmärtäisit musiikkiani, niin ymmärtäisit myös ettei se lahjakkuuden omena välttämättä ole kovin kauas puusta pudonnut, koska säveltäessä joutuu työskentelemään paljonkin tietyn kaltaisen matematiikan kanssa.

Pekka Himaselta vuosia sitten tilatussa "tulevaisuusraportissa" muistaakseni todettiin, että "kaikki liittyy yhä enenevässä määrin kaikkeen" ja vaikka tuo kommentti aiheutti itsessäni naurunpyrskähdyksiä, tiedämme sen olevan juuri näin :>

Tässä oli kyllä kahdessa kommentissa (Kiitos Sor O ja Gangleri) montakin juttua johon voisi tarttua. Jäin kuitenkin eritoten mm. miettimään, miksi joskus meitä laiskottaa (esim. opetella matematiikkaa) ja joskus, kun suorastaan pitäisi saada jotain aikaiseksi (kuten vaikkapa en voi tehdä tätä sävellystä ellen ensin sisäistä kaavaa XY) kohtaamme yllättävänkin inertian eli jonkinlaisen voiman, joka hyydyttää meidät. Joskus jälkeenpäin olen huomannut, että toisinaan inertia on ollut jopa puolellani, aika tai hetki ei olekaan ollut oikea. Usein myös kyse voi olla balanssista. Kuten Sor O toteaa, että kaikki liittyy kaikkeen, joten voi olla, että edistääkseen pidemmälle vaikka matemaattista ratkaisutaitoa Z täytyykin ensin opetella soittamaan pianolla (joo, kiusallaan äärimmäinen esimerkki) jokin aiheeseen liittyvä sävellys - tai jotain aivan muuta. Mitä taas tulee taidon käyttämättä jättämiseen jne. Mä olen henkilökohtaisesti ottanut ajatuksen siitä, että mistään opitusta taidosta ei ole haittaa (etenkin jos inspiraatio on johdattanut sen oppimaan), vaikkei sitä heti pääsekään käyttämään. Yleensä tilaisuus käyttää taitoa tai sulauttaa se muuhun tulee myöhemmin, joskus paljon myöhemmin. Eli samaa mieltä Ganglerin kanssa, ei lahjakkuudet jää hyödyntämättä ellei oikein taistele, että jäävät käyttämättä

Niin, sitten vielä toistuvista numeroista ja symboleista. Kyllä ne usein - ainakin omalla kohdallani - ovat jotain yrittäneet kertoa. Toisaalta, olen myös tehnyt päivätöikseni erittäin paljon sekä koneistettua että päässä tapahtuvaa laskentaa ja muuta matematiikkaa tekevää duunia - joskus oikein pitkiä päiviä ja kovan paineen alla. Ehkä uskallan vähän varoittaa, että kaikissa systeemeissä, kuten numeroissa ja matematiikassa, piilee pieni hulluuden vaara. Mutta sitten varmaan joku veli tai sisar voi muistaa kuinka helkkarin pitkään pohdiskelin itse numeroita 7, 8 ja 9... Oli se siis varmaan vähän hulluuttakin.