Caton opetuksia (kommentaari)

Keskustelu muusta kuin Azazelin Tähden omasta kirjallisuudesta.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Caton opetuksia (kommentaari)

Post by Nefastos »

Jokainen antiikin Rooman kulttuuriin perehtynyt tietää Caton. Hänen (todellisia tai pseudepigrafisia) teoksiaan pidettiin niin suuressa arvossa, että teksifragmenteista koottiin keskiajalla jopa eräänlaisia aforistisia grimoireja. Jostain syystä Catoa ei kuitenkaan ole juuri suomennettu. Viime vuonna Planeetta-antikvariaatit kuitenkin kustansivat Arto Kivimäen Cato-käännöksen.

Koska foorumillamme on ollut viime aikoina kovin hiljaista, ja oma päivän menoni peruuntui, kommentoin Caton elämänohjeita ko. kirjasta Caton opetuksia. Roomalaiset rakastivat näitä, ja minä rakastan roomalaisia. Tulen tekemään tätä omassa tahdissani, mahdollisesti kirjan loppuun saakka, riippuen siitä miten vapaahetkiä ilmenee. Kommentit ovat suotavia. Useimpiin kysymyksiin aiheen ympäriltä taas vastannevat hyvin internetin hakukoneet.

Lyhyet ohjeet (Breves sententiae)

1. Deo supplica.
Palvele jumalaa.

Ehkä tämä äärimmäisen tärkeä kohta tuntuu helpommin väistävän nykyisen juutalais-kristillisen monoteismin joitakin vääriä assosiointeja, kun tiedämme ohjeen tulevan polyteistiselta (ja jopa symbolistiselta/"materialistiselta") kirjoittajalta. Asia latistuu, jos pyrimme modernisoimaan ajatusta korvaamalla jumalan vaikkapa sanalla ihanne, vaikka tällaisella pääsemmekin monta askelta oikeaan suuntaan.

2. Parentes ama.
Rakasta vanhempiasi.

Tätä olen kommentoinut tarpeeksi Luciferin katekismuksessa. Tosi vanhempiamme ovat kaikki ne tahot jotka ovat meidät tehneet, kasvattaneet, ja varustaneet ihanteilla: henkiset, sielulliset, fyysiset, yhteisölliset, psyykkiset, psykologiset. On onnenkauppaa sattuvatko biologiset vanhempamme olemaan erityslaatuisen rakkauden kohteiksi sopivia vai eivät. Mutta kaikkia niitä kohtaan joiden avulla olemme kasvaneet, on meidän kyettävä tuntemaan ei-nöyristelevää, rakkaudellista kiitollisuutta, ja sellainen tunne rikastaa & syventää omaa olemustamme; tekee sen kykeneväksi vastaanottamaan.

3. Cognatos cole.
Välitä sukulaisistasi.

Edellisen ohjeistuksen logiikka. Muistetaan, että tantrista kulttia tai veljeskuntaa kutsutaan ajoittain "k(a)ulaksi", perheeksi. Esoteerisessa työssä sukulaisia ovat ennen kaikkea ne, joiden kanssa teemme henkistä työtä ja joiden kanssa tulemme siten saman tai samankaltaisen sielullisen atmosfäärin jakajiksi. Tästä juontuu myös universaali käytäntö kutsua esoteristitovereita nimellä veli tai sisar. Kannattaa huomata, että (Pseudo-)Cato käyttää verbiä colo: sanaa, jonka etymologisena pohjana sekä kultti että kulttuuri ovat. Kyse on eräänlaisesta henkisen maaperän kultivoinnista ja siihen liittyvästä käytännöllisestä kunnioittamisesta.

4. Datum serva.
Huolehdi annetusta.

Tarina talenteista: meille on annettu kykyjä ja mahdollisuuksia (taloudellisia, käytännöllisiä, abstrakteja, ynnä muita) sen vuoksi, että käyttäisimme niitä viisaasti. → Dharma

5. Foro pare.
Varustaudu kokouksiin.

"Ts. valmistaudu kykeneväksi julkiseen elämään", sanoo kääntäjä-kommentaattori. Hauskasti neuvon pohjana oleva sana on "forum", jonka merkitykset antiikissa ehkä tiedämme. Sieltä kantautuu tämänkin alustan nimi julkisena keskusteluna. Kyseessä on aika, jolloin jopa poliittinen yhteiskunnallisuus on mahdollista ja velvoite, yhteisöt olivat mielekkään kokoisia. Toki puoluepoliittiset & populistiset haasteet foorumikeskusteluihin tunnettiin varsin hyvin jo Roomassa. Nyt ne ovat jo sellaisissa mittasuhteissa, että politiikan tekeminen on kielletty veljeskunnan perustavanlaatuisissa säännöissä. Niinpä meille tämän ohjeen merkitys palaa lähteilleen siinä, että kykenisimme edustamaan itseämme ja mielipiteitämme myös sosiaalisessa ympäristössä. Esimerkiksi sopii vaikkapa se, että esoteristit ovat usein (ja viisaasti) aika nihkeitä ilmaisemaan itseään suureen ääneen julkisuudessa, mutta pr-työtä kuitenkin tarvitaan, jotta olennaiset opetukset tulisivat tunnetuiksi.

6. Cum bonis ambula.
Kulje kunnollisten kanssa.

Cato on siis samoilla linjoilla Dhammapadan kanssa, ja Jeesuksen edustamaa syntisten kanssa veljeilyä vastaan. Nämä kaksi koulukuntaa ovat kuitenkin hyvin helposti toisiinsa sovitettavissa. Idea on, ettemme muuttaisi omaa toimintaamme sellaiseksi, miten alhaiset ihmiset toimivat. Mutta jos jokainen katsoisi olevansa velvoitettu kulkemaan vain kaltaistensa parissa, voimme kysyä, mistä sitten oikein itse löydämme kelvollisia opettajia. Noiden opettajienhan tulisi vältellä meidän, itseään kehnompien, seuraa...

7. Antequam ne accesseris.
Älä saavu liian aikaisin.

Kääntäjä huomauttaa, että hieman kryptistä ohjetta on pyritty korjailemaan ja tulkitsemaan eri tavoin, tyyliin "älä saavu kutsumatta". Tässä on kuitenkin kohta, joka sopii esoteristilukijalle erityisen hyvin. Kuten zen-opettaja sanoo: "Oletko syönyt kylliksesi? Mene sitten puhdistamaan kuppi." Toisin sanoen, kun olet saanut tarpeeksesi profaanista elämänfokuksesta, hoida ensin itsesi kuntoon (eettisesti) ennen kuin lähestyt opettajia pyynnöillä intiimimmästä opetusyhteydestä.

8. Mundus esto.
Ole siisti.

Myös joogan ensimmäisiä ohjeita on "sisäinen ja ulkoinen puhtaus", tarkoittaen juuri mainitsemaani energioiden puhdistamista. Ja lisään taas etymologisen huomion: sana mundus tarkoittaa paitsi puhdasta, myös maailmaa. Itsensä puhdistanut tulee tähdeksi ja maailmaksi, viimeiseksi arcanaksi, Smaragditaulun perusesityksen mukaisesti.

9. Saluta libenter.
Tervehdi auliisti.

Latinalainen "salve", terveyden toivotus, on pieni siunaus jokaiselle kohdatulle olennolle: vrt. Azazelin Ruusukko & Benefico. Olen tavannut monia ihmisiä, jotka kokevat toiselle hyvän toivomisen olevan jotenkin pois heiltä itseltään, mikä on täysin absurdi ajatus. Siunauksissa ei jaeta pois omaa, vaan kyseessä on kaiken olevan ansaitsema perustavanlaatuinen kunnianosoitus.

10. Maiori concede.
Myönny mahtavammalle.

Liittyy olemassaolon luonnolliseen hierarkkisuuteen, joka jälleen on hermetismin perusideoita. Joka ainoalla olennolle on edellään edistyneempänsä ja takanaan seuraajansa. Ja koska jokainen on hyvä jossain ja heikompi jossain muussa, nämä rakenteet ovat kauniisti eläviä. Edelleen: se että joku vaatii toisilta "myöntymistä" (eikä yksinkertaista polkujen erkaantumista erimielisyyksien sattuessa) on todiste siitä, että hän ei ole "mahtavampi", vaan heikompi. Kunnioitus tulee luonnostaan tai ei ollenkaan.

11. Magistratum metue.
Kunnioita esivaltaa.

Vasemman käden kulkijoille ajoittain hymyilyttävä opaste periaatteellisesti annettuna. Parempi on Erasmuksen versio, jossa kehotetaan kunnioittamaan mestaria (opettajaa, magister).

12. Verecundiam serva.
Vaali vaatimattomuutta.

Nykyaikana jälleen niin yleinen ja ihailtu oman rummun päristely on enemmänkin humoristista kuin vakuuttavaa. Roomalaisille lukijoille oli kuitenkin turha korostaa, että kyse ei ole liioin mistään nöyristelystä. Ihminen tuntee oman arvonsa, ja positiivinen ylpeys on myös ympäristölle hyväätekevä asia. Harva on niin pikkumaisen kateellinen kuin nöyryyttä ylen määrin korostava ihminen.

Jatkan myöhemmin. Olemme nyt kirjan sivulla 15/122, kääntäjän tämän jälkeen seuraavia jälkisanoja (s.123-157) lukuun ottamatta. [Alustavassa tekstissä] on ohjeita 56, [I kirjassa 41,] II kirjassa 31, III kirjassa 24, IV kirjassa 49.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Tähti
Posts: 219
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Caton opetuksia (kommentaari)

Post by Tähti »

Törmäsin muuten kanssa just tänään yhteen suomennokseen vähän aiheeseen liittyen. Eli Ryan Holiday on tämmöinen joka vähän kuin popularisoinut näitä antiikin stoalaisia kirjoituksia, esim New York Timesista otsikko: Ryan Holiday Sells Stoicism as a Life Hack, Without Apology.

Mulla on itsellä ollut toi alkuperäinen vuosia, The Obstacle Is the Way: The Timeless Art of Turning Trials into Triumph.

Luonnollisestikin keskittyy enemmän muuhun kuin henkiselle polulle, mutta sillekin monia mainioita juttuja.

Suomennos nimellä Ryan Holiday: Vastoinkäymiset voimavaraksi. Joku toinen suomennos näkyy olevan kanssa Ryanilta, Irti egon vallasta, ei ole itselle tuttu kirja.

”Holiday kertoo teoksessa helppotajuisesti tarinoita tunnetuista historian hahmoista, jotka ovat selvinneet vastoinkäymisistään voittoisasti stoalaisten ajattelijoiden oppien avulla. Antiikin filosofien Marcus Aureliuksen ja Epiktetoksen lisäksi sellaisia ovat muun muassa John D. Rockefeller, Amelia Earhart ja Ulysses S. Grant - puhumattakaan sellaisista nimistä kuin Thomas Edison, Steve Jobs, Margaret Thatcher ja Barack Obama.”
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Caton opetuksia (kommentaari)

Post by Nefastos »

Stoalaisuus on aika mielenkiintoinen veto yhdistettäväksi self help -ajatteluun ja helppoihin vastauksiin. Jos gimmick-ajattelu riittäisi minulle elämän eteenpäin auttavaksi voimaksi, valitsisin kyllä jonkin vähän seksikkäämmän kokemistavan kuin stoalaisuuden. Toki sellaistakin lähestymistapaa on käytetty jo aikoinaan. Antiikin teksteihin perehtyessä näkee useinkin yllättävän samankaltaista ostoskärrykosmopolitismia kuin nykypäivänä: filosofeilla on omat "tuotteensa", joita he markkinoivat mahdollisimman helppoa & samalla palkitsevaa elämää etsiville maallikoille.

Cato jatkuu.

13. Rem tuam custodi.
Vahdi omaasi.


Tämä näennäisesti äärimmäisen yksinkertainen kohta ei ole ansainnut kääntäjältä kommenttia, ja sen profaani tulkinta onkin niin itsestäänselvä, että voidaan kyseenalaistaa jopa ohjeen antamisen mielekkyys sellaisessa kontekstissa. Esoteerisessa elämässä asia saakin sitten huomattavaa syvyyttä, kun niin usein eri järjestelmissä painotetaan (eri tavoin kussakin) alttiiksi antautumista ja/tai uhrautuvuutta. Siinä mielessä yksi olennainen puoli ohjeen merkitystä okkultistille palauttaa mieleen Ervastin ajatuksen siitä, kuinka tärkeää on, ettei "joogi" yritä luopua liian paljosta sellaisesta, joka kuuluu hänen omimpaan persoonalliseen itseensä. Itseään hysteerisesti poisuhraava ihminen luo itseensä reiän, joka useinkaan ei täyty Jumalalla, vaan demonismilla. Tämä "oman vartiointi" palaa siten myös siihen karmisen/dharmisen itse kullekin määrätyn osan (luonnon, talentin &c.) suojaamiseen disintegroitumiselta. Tähän piirin suojaamiseen ei liity itsessään mitään omapitäväistä, mustasukkaista, tai muuta sellaista, joka estää sen asianmukaisen käyttämisen.

14. Diligentiam adhibe.
Ole huolellinen.


Ei tule sekoittaa neuroottiseen pedanttisuuteen. Mutta huolimaton, toimissaan jatkuvasti epäsiisti & hosuva ihminen on sidottu pinnallisuuteen.

15. Familiam cura.
Vaali kotiasi.


Kuten kääntäjä huomauttaa, familia tarkoittaa taloa talonväkineen laajassa mielessä. (Käytännön okkultistillakin on familiaarinsa, maagiset "lemmikkinsä".) Ylipäänsä antiikissa kodilla oli pyhä merkitys (ml. omat kotijumalansa) joka nykyään on valitettavasti menetetty. Kotia siis ei ole vaalittu, ja siitä on osaltaan syntynyt nykyhetkessä tuntemaamme tuskaisaa juurettomuutta. Oman kodin kunnioitus ja iloitseminen siitä tavalla, joka sytyttää uudelleen tuon pyhän kotilieden ("hearth") tulen & kutsuu uudelleen esiin laarit ja maanit, on hyvin suositeltava harjoitus monille. Toki on myös "kodittomia" temperamentteja, mutta täytyy sanoa, että aidosti kerjäläismunkki-asenteiselle Caton tapainen roomalainen viisaus ei sellaisenaan sovi monessa muussakaan paikassa.

16. Mutuum da.
Anna velaksi.


Okkultistille tämä tarkoittaa: Älä mieti, että välttämättä useinkaan saisit heti takaisin samalla mitalla kuin millä annat. Mutta tiedä, että joskus ajastaan tuo maksu kuitenkin tapahtuu.

Viitaten osaltaan aiempaan kohtaan 6 ja sen ongelmaan: ihminen joka pyrkii aina olemaan suhteessa vain ihmisiin joilta saa vähintään yhtä paljon kuin näille antaa, luo helposti elämäänsä eräänlaisen umpion. Hän niin sanotusti vetää (henkisen) kukkaron nyörit niin kireälle, ettei sisäänpäinkään mahdu enää asioita tulemaan.

17. Cui des, video.
Katso kelle annat.


Liittyy edelliseen. Sama pyörivä liike ohjeistusten tasapainottamisessa jatkuu. Vaikka on tärkeää antaa, on tärkeää myös ymmärtää, missä ja miten kulkevat itse kullekin mielekkään antamisen rajat. Antaminen joka vain mahdollistaa toisen osapuolen vampiristisia taipumuksia on pahantekemistä. On työlästä löytää täydellinen "kultainen keskitie" (roomalainen sananlasku), mutta tämän yrittäminen on tärkeää, ja tuo yritys itsessään vie aktiivisesti eteenpäin.

18. Conviva raro.
Juhli harvoin.


Ohjeeseen sisältyy myös toinen: ajoittain on tarpeen juhlia. Itsensä aina täysin kontrolloiva ihminen, joka ei koskaan heittäydy juhlan karnevalistiseen mielentilaan, käy helposti ylikontrolloiduksi ja kuivahtaa, jolloin hän muuttuu paitsi ympäristölleen kolkoksi kapineeksi, myös jättää monet omalle elämälleen tarpeelliset mutta odottamattomammat kasvun suunnat kehittämättä.

19. Quod satis est, dormi.
Nuku riittävästi.


Jälleen tärkeä ohje mielentilojen kontrolloimisen harjoitteita tekevälle esoteristille, harvemmin tarpeen profaanille.

20. Coniugem ama.
Rakasta puolisoasi.


Ohjeeseen liittyy se hienovarainen ja hyvin tärkeä näkemys, että rakastaminen on osittain tahdonalainen asia. Rakkauteen suhtaudutaan liian usein sentimentaalisesti, toisin sanoen affektiivisesti eli astraalisesti, jolloin itse asiassa puhutaankin vain ihastumisesta. Rakkaus – johon ihastuksen liekki kuuluu mukaan, ja joka voidaan siinä säilyttää – on kuitenkin taito, jota voidaan kehittää.

21. Iusiurandum serva.
Pidä valasi.


Vala on harjoitussääntö, jooga. Latinan ius liittyy sanskritiin yusiin, joka merkitsee terveyttä ja onnellisuutta (eheyttä), sekä joogan pohjasanaan, joka molemmissa kielissä merkitsee iestä ja yhteensitomista – mikä tuo idean jälleen uskonnon latinalaiseen (re-ligio) etymologiaan. Nykykulttuurissa "valat" ovat yhä enemmän näitä yksityisiä, itselle asetettuja sääntöjä, ja ritualistinen vala on arkaismi. (Esimerkiksi oikeusistunnossa syytetyn ei edes oleteta puhuvan totta valan pakottamana, vaan jokaisen katsotaan luonnollisesti ja oikeutetusti valehtelevan edukseen.)

22. Vino tempera.
Vältä viiniä.


"Tempera" viittaa yleensä enemmän maltillisuuteen kuin suoranaiseen pidättäytymiseen, vaikka tämä suomentajan tulkinta onkin mahdollinen. Olettaisin, että tähän suuntaan on johtanut myöhempien kristillisten kommentaattorien painotus. Koulukunnasta riippuen esoteristi voi toki tehdä tällaisenkin valinnan: teosofit ja (ko. opin juurena) buddhalaiset suhtautuvat viiniin erittäin nihkeästi. Itse suosittelisin voimakasta välttelyä vain niille, joilla on taipumus substanssin liikakäyttöön ja addiktiivisuuteen. Kuten tiedämme, suomi on vähintään puolillaan operatiivisia ja semi-operatiivisia alkoholisteja, jotka eivät koskaan tule edes ajatelleeksi, millaisia ovia ovat itseltään harrastuksellaan sulkeneet.

23. Pugna pro patria.
Taistele isänmaan puolesta.


Korostuneesti erisuuntainen ohje eksoteerisesti ja esoteerisesti tulkittuna. Jälkimmäisessä yhteydessä tämä isänmaa, patria, on aiemmissa kohdissa (suorimmin 3.:ssa) mainitsemani sielun maaperä; "kaikille puhtaille sieluille kuuluva yhteinen omaisuus", kuten sitä nimittää Valoa tielle, tai "taivaan valtakunta", kuten Galilean nasiiri aatteen muotoili. Tämä kulttuurinen/kulttinen humus on eteeristä laatua (= kuuluu linga sharîraan), ja sen vartiointi kuuluu ohjeiden 8, 13 ja 15 yhteyteen. Tätä isänmaata ei voida puolustaa sen enempää kuin riistääkään asein, vaan taistelu käydään sisäisen itsenäisyyden hyvin vaativilla harjoitteilla. Idea "isänmaan puolustamisesta" henkisen kilvottelun allegoriana on hyvin vanha, ja löytyy niin Torasta, Bhagavad Gitasta kuin jihad-käsitteen sisältäkin.

24. Nihil tenere credideris.
Älä ole herkkäuskoinen.

Tämän sivustomme etusivun ensimmäisen linkin takaa löytyy seuraava teksti, joka liittyy kaikkeen sittemmin sanottuun:
Fosforos/Polyharmonia wrote:Hyvä lukija, joka rakastat totuutta: lue mitä olen kirjoittanut ja arvostele lempeästi; ja jos löydät sanoista totuutta, on se lähtöisin Hengestä, luonnon hiljaiselta puhujalta; mutta jos löydät valhetta ja fantasiaa, on se oman mieleni sekavuutta ja lähtöisin ylpeydestä ja sokeudesta. Mitä olen kirjoittanut, sen olen kirjoittanut silmälläpitäen käytäntöä enkä kuivaa ja hedelmätöntä älyllisyyttä, ja sen vuoksi ei tämä kirjoitus pyri niin paljon muodon täydellisyyteen kuin ytimen puhtauteen, ja lukija tekee oikein jos hän kiinnittää huomionsa sisältöön ulkokuoren puutteiden sijaan.

Okkultistin, joka kohtaa niin paljon hyvin erikoislaatuista, monenlaista informaatiota, mielipiteitä ja tulkintaa, on oltava vielä paljon epäilevämpi kuin profaani, joka voi valita minkä tahansa uskonnon tai skientismin maailmankatsomuksen ja uskoa sen kollektiivisiin käsityksiin paljon pienemmillä haitoilla. Samalla kun olemme valmiit pohtimaan kaiken todellisuutta, meidän tulee pitää mahdollisena myös jokaisen okkulttisen & henkisen tulkitsijan omaleimaisia erehdyksiä (ennen kaikkea itsemme). Miellyttävän kuuloinen ja vetävä okkulttinen ajatus ei ole välttämättä tosi, vaikka viehtymyksen tunteemme voikin kertoa siitä, että siinä on jotakin oikeaan osunutta mukana. Tässä ohjeessa sitä ei erikseen mainita, mutta yhtä tärkeää on välttää kritiikin itseisarvoisuuteen rakastumista. Myös se on uskomuksena melko naurettava, koska joudumme kuitenkin koko ajan operoimaan lukemattomien heurististen uskomusten varassa, ja olisi uskomatonta energianhukkaa alkaa tauotta miettiä jokaisen asian absoluuttista totuusarvoa.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Tähti
Posts: 219
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Caton opetuksia (kommentaari)

Post by Tähti »

Nefastos wrote: Sat Jun 05, 2021 8:52 am Stoalaisuus on aika mielenkiintoinen veto yhdistettäväksi self help -ajatteluun ja helppoihin vastauksiin. Jos gimmick-ajattelu riittäisi minulle elämän eteenpäin auttavaksi voimaksi, valitsisin kyllä jonkin vähän seksikkäämmän kokemistavan kuin stoalaisuuden. Toki sellaistakin lähestymistapaa on käytetty jo aikoinaan. Antiikin teksteihin perehtyessä näkee useinkin yllättävän samankaltaista ostoskärrykosmopolitismia kuin nykypäivänä: filosofeilla on omat "tuotteensa", joita he markkinoivat mahdollisimman helppoa & samalla palkitsevaa elämää etsiville maallikoille.


Okkultismi ei kuitenkaan vielä tässä elämässä ole tarkoitettu ihan kaikille.

Ei mun mielestä okkultisminkaan tarvitse olla mitenkään erityisen vaikeaa, jotain huomattavasti haastavampia juttuja kuin ihan pinnallisimmassa self-helpissä (jopa todella haastaviakin), mutta jos jaksaa vetää muuten kuin pelkin omin voimin, kärsivällisesti, niin saa kyllä siimaa riittävästi vetää myös monelta osin helpostikin.

Vähän oudolta joskus tuntunut täällä foorumilla self-helpin arvostelu, tuntuu ettei täällä oikein osata arvostaa nimenomaan helppoutta. Mielestäni esim nerokkuus on monesti nimenomaan karsimista kuin monimutkaisuutta. Itse tykkään nähdä tärkeistä aiheista tosi monenlaisia erilaisia mielipiteitä, monesti juuri self-helpin parissa koitettu kiteyttää jotain yksinkertaiseen ja mieleenjäävään muotoon. Ei tietty self-help tarvitse olla ainoa genre mistä hakee apua.


”Valoa Tielle-kirja panee suuren painon tehokkaan välineen sekä negatiiviselle että positiivisille ominaisuuksille. Niistä riippuu polun löytäminen ja polulla kulkeminen. Tien löytäminen on katsomista soturiin, ja polulla kulkeminen on taisteluohjeiden ottamista häneltä sekä niiden noudattamista. Toisin sanoen henkisen pyhiinvaeltajan täytyy tehdä selvä ero taistelijan ja soturin välillä.

Kun taistelijan ja soturin osa täysin ymmärretään, vältytään kahdesta vaarasta. Jos odotamme, että soturista tulee taistelija, lankeamme äärimmäiseen passiivisuuteen, toimettomuuteen. Jos taas taistelija vaatii itselleen soturin osan, syntyy sekavuus ja seurauksena on pettymys. Tavallinen uskonnollinen ihminen helposti sortuu ensimmäiseen erehdykseen. Hän odottaa, että Jumala taistelee hänen taistelunsa. Ymmärtämättä selvästi tietoisen pyrkimisen mahdollisuuksia hän pasiivisesti odottaa Jumalan armoa.

Idealisti taas joutuu toisen vaaran uhriksi. Hän on liian positiivinen oivaltamatta ihmisen tietoisen pyrkimisen rajoituksia. Kun tavallinen uskonnollinen ihminen ei tunne omia voimiaan, niin idealisti on liian varma niistä, toinen pitää negatiivisuutta merkkinä äärimmäisestä passiivisuudesta, kun taas toinen sekottaa positiivisuuden uhkarohkeuteen. Elämän taistelussa ihmisen on mahdollista vetää voimaa Soturista. Mutta ylpeydessään hän usein tarrautuu omaan rajoiteuttun voimaansa, on uhkarohkea ja siten uudelleen ja uudelleen häviää elämän pelin.”

(-Rohit Mehta: Etsi tietä)


Tämäkin koko lainaus tiivistetty toisaalla yhteen sanaan: between-ness.
https://www.spiritualteachers.org/podca ... interview/



(Vähän menee jo ohi aiheesta kyllä. Voi tietty siirtää muuallekin)
Mars
Posts: 186
Joined: Wed May 15, 2013 1:54 pm

Re: Caton opetuksia (kommentaari)

Post by Mars »

Tähti wrote: Sat Jun 05, 2021 10:15 am Okkultismi ei kuitenkaan vielä tässä elämässä ole tarkoitettu ihan kaikille.

Ei mun mielestä okkultisminkaan tarvitse olla mitenkään erityisen vaikeaa, jotain huomattavasti haastavampia juttuja kuin ihan pinnallisimmassa self-helpissä (jopa todella haastaviakin), mutta jos jaksaa vetää muuten kuin pelkin omin voimin, kärsivällisesti, niin saa kyllä siimaa riittävästi vetää myös monelta osin helpostikin.

Vähän oudolta joskus tuntunut täällä foorumilla self-helpin arvostelu, tuntuu ettei täällä oikein osata arvostaa nimenomaan helppoutta. Mielestäni esim nerokkuus on monesti nimenomaan karsimista kuin monimutkaisuutta. Itse tykkään nähdä tärkeistä aiheista tosi monenlaisia erilaisia mielipiteitä, monesti juuri self-helpin parissa koitettu kiteyttää jotain yksinkertaiseen ja mieleenjäävään muotoon. Ei tietty self-help tarvitse olla ainoa genre mistä hakee apua.
Itse olen ajatellut että yksinkertaisuus ja helppous eivät ole samoja asioita. Olen pyrkinyt suodattamaan tiettyjä peruskäsitteitä joista ei voi tinkiä ja joita pyöritellä mielessä (kuten etiikka) jotta tarttumapinta okkultismiin olisi hallittavissa ja jossain määrin yksinkertaista, mutta jotka eivät kuitenkaan missään nimessä ole mitenkään helppoja omaksua.

Foorumilla on usein käsitelty esimerkiksi esoteerisen ja eksoteerisen välistä rajanvetoa. Joskus raja voi olla nähtävissä selvästi, mutta koen, että laajemmin katsottuna raja on kuitenkin vain yksi piste, "point of no return" janalla, jolla jokainen meistä kulkee. Itse metodeita tärkeämpi on päämäärä, joka hiljalleen muokkaa metodit oikeanlaisiksi. Sen takia self help ei ole okkultismia, koska siinä haetaan eri asioita. Mutta vakavakin pyrkijä voi aloittaa self helpistä ja onnistua suodattamaan sieltä viisautta.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Caton opetuksia (kommentaari)

Post by Nefastos »

Helppous on ihana asia, jota ei ole syytä arvostella sinänsä. Mutta lähes aina kun jostakin hyvin vivahteikkaasta poistetaan vivahteet helpottamisen nimissä, monimutkaisesta poistetaan mutkat nopeuttamisen nimissä, syvällinen tuodaan pintaan ettei sitä tarvitsisi sukeltaa hakemaan, hyvin paljon on menetetty prosessissa. Tämä ei koske pelkästään self helpiä, vaan vaikka niinkin erilaista asiaa kuin akateemista tutkimusta. Suhtaudun hyvin skeptisesti siihen, että pohjatekstin sijaan luetaan toisen käden esityksiä. On selvää, että silloin koko idea on jo muuttunut: se ei enää ole vivahteikas ja moniulotteinen alkuperäinen, vaan kommentaattorin tai tiivistäjän läpi tullut kaistale; parhaimmillaankin vain aspektillinen totuus. En missään tapauksessa usko mihinkään menestyksen teologiaan, ulkoisesti opiskeluihin teknisiin taituruuksiin okkultismissa, nokkelan miehen ottamiin oikaisupillereihin tms., vaan näen kaiken tuollaisen vastakohtana aidolle henkiselle prosessille. Vaikeus ei ole hyve, mutta ei ole helppouskaan: koko asia (ja koko elämä) tulisi nähdä henkilökohtaisen syventymisen prosessina, joka johtaa yhä syvemmälle, ei niinkään pitemmälle samana pysyvässä pintatasossa.

"Happy people can be so cruel."

Cato jatkuu.

25. Meretricem fuge.
Karta porttoja.


Esoteerisessa tulkinnassa porttous/huoruus/asioiden prostituointi liittyy yleensä nimenomaan tuohon itsessään pyhän asian liialliseen helpottamiseen eli pinnallistamiseen. Tällaisessa erehdyksessä siitä minkä tulisi olla äärimmäisen syventynyttä ja arvokasta (kuten romanttis-eroottinen rakkaus on) voi tulla pelkkää pikaruokaa. Menetetään syvyys, menetetään merkitys. Tämä ei tarkoita, että tuomittaisiin seksuaalisuus sen kaikissa muissa muodoissa kuin sosiologisesti vakiintuneimmissa, kuten pinnallinen (sic) tulkinta tämän usein tahtoisi käsittää: symboli on jälleen paljon syvempi ja mutkikkaampi. Niinpä raamatullinen Babylonin portto, esimerkiksi, tarkoittaa ennen kaikkea eräänlaista profanoitua magiaa; ajatusta siitä, että henkisyys ja okkultismi voisivat tulla myyskenneltäväksi kauppatavaraksi olennaisinta olemustaan menettämättä. Yksiulotteistettu tarkoittaa kuitenkin jo lähtökohtaisesti ei-esoteerista.

26. Libros lege.
Lue kirjoja.


Esoteerisella painotuksella luettuna tarkoittaa ennen kaikkea, ettei okkultisti saa jämähtää jonkin tietyn löytämänsä koulukunnan yksioikoiseen opintunnustamiseen. Oppimisen, laajentumisen prosessi on elämän mittainen. Tämä ei tarkoita saavutettujen oivallusten ylikriittistä kyseenalaistamista, vaan sitä, että painopistettä voidaan tarkastaa, muuttaa, viedä uusille alueille, tehdä uusia löydöksiä.

27. Quae legeris, memento.
Muista lukemasi.


So. ota opiksesi löytämistäsi oikeista ajatuksista. Erityisen hyvä neuvo nykyajalle, jolloin ihminen voi helposti säntäillä opetuksesta toiseen. Jos hyvä neuvo löytyy, sitä tulee myös pyrkiä toteuttamaan, tai ainakin painimaan asian kanssa. Jos tällaisesta asiasta kulkee pois temperamentillisista syistä, sulkee samalla itseltään tietyn suunnan kehityksen.

28. Liberos eludi.
Sivistä lapsiasi.


Kuten sanoin edellä sukua käsittelevässä yhteydessä, esoteristille sukuyhteydet sijoittuvat henkiseen hierarkiaan. "Isä" on jälleen hyvin yleinen henkinen arvonimi uskonnon/esoterian opettajalle, gurulle, ja siten "lapset" ovat itse kunkin opetuspiiriin kuuluvia ihmisiä. Sellaista henkisyydestä kiinnostunutta ihmistä ei olekaan, jolla ei olisi (tai voisi olla, jos hän sen hyväksyisi) yhtä lailla "isä" kuin "lapset". Jälkimmäinen suunta on tietysti sitä vähemmän muodollinen, mitä varhaisemmassa vaiheessa oman okkulttisen prosessin formuloitu sovelluttaminen on. Kuitenkin jokainen voi opettaa tärkeintä, eli etiikkaa, ja ennen muuta esimerkin kautta.

29. Blandus esto.
Ole kohtelias.


Nykyään hyvin vähän painotettu asia, jolla on kuitenkin yhtä suuri merkitys esoteerisella kuin eksoteerisella puolella. Epäkohteliaisuus kertoo mielen reaktiivisuudesta, kyvyttömyydestä hillitä omaa temperamenttiaan edes sen vertaa, että kykenisi kohtaamaan muita ihmisiä positiivisessa neutraaliudessa. VKT-orientoituneet ihmiset ihastuvat usein jonkinlaiseen "rascal guru"-arkkityypin ideaan, joka tuntuu ihanan tuoreelta; mutta kohdatessaan itseensä kohdistuvaa epäkohteliasta käytöstä, aniharva näkee asiassa enää mitään ihailtavaa (ja syystä).

30. Irascere ob rem.
Suutu vain syystä.


Kohtia jotka ovat identtisiä eksoteerisessa tai esoteerisessa kontekstissa. Kuitenkin esoteristille "syystä suuttuminen" näyttäytyy eri valossa siitä, että hänelle nuo syyt eivät enää ole henkilökohtaisia, vaan työhön laajemmin liittyviä. Toisin sanoen, onko esimerkiksi koettu loukkaus sellainen, että se näyttää oikeutetulta vain ulkoisesti ("kukapa ei tällaisesta loukkaantuisi!"), vai onko suuttumiselle todellakin aidosti hyväätekevä syy (esimerkiksi, antaa toiselle tältä puuttuva tieto siitä, että menettelytapa on ollut selvästi väärä). Okkultistille ei ole enää sallittua elää reaktiivisessa maailmassa, jossa jokainen tyrkkäys aikaansaa vastatyrkkäyksensä, tai eteenpäin annetun. Koko asia alkaa näyttää hyvin erilaiselta muuttumatta silti miksikään passiiviseksi oikean ja vasemman posken vuoroin kääntelyksi.

31. Neminem riseris.
Älä naura kellekään.


Tämä tarkoittaa tietysti valtarakenteista suhtautumista. Ihminen ei saa suhtautua toiseen sillä tavoin väheksyvästi, että hänelle tärkeät asiat voitaisiin ohittaa naurettavina. Jokainen kohtaaminen ansaitsee – ja siten vaatii – aitouden. Vain todella läheiset ystävät pystyvät todella jopa nauramaan toisilleen, samalla tavoin kuin ihminen voi nauraa itselleen ja omille ahdingoilleen, joita tämä mustan huumorin todellisuus useinkin tarjoilee. Sellaisessa naurussa on (oltava) kyse kuitenkin nimenomaan rakkaudesta, ei koskaan väheksynnästä.

32. In iudicium adesto.
Ole oikeudessa läsnä.


Esoteerisessa yhteydessä tämä merkitsee, että kun ollaan kriisissä (joko yksilön tai opetusryhmän sisässä), asiasta ei saa luikahtaa pois vain, koska niin tuntuu olevan helpointa ja vähiten vaarallista tehdä. "Oikeuden käymistä" käytetään esoteerisessa vertauskuvastossa myös vuorisaarnan yhteydessä. Okkultistin elämä on täynnä skismoja, ja niin epämiellyttäviä kuin skismat ovatkin, ne on tullessaan kohdattava pää kylmänä ja parhaan kykynsä mukaan.

33. Ad praetorium sato.
Ole siellä missä päätetään.


Kääntäjä huomauttaa kirjaimellisesta merkityksestä "pysyttele pratoriumissa" eli preetorin (praetor) hallintopaikassa. Edellisen ohjeen yhteydessä tämä saa esoteristin elämässä syvän tulkinnan eräänlaisesta satanismista, jossa ihmisen on pysyteltävä siinä korkeamman kolminaisuuden "oikeutta käyvässä" osassa, joka ulkoisesti katsoen näyttää useinin olevan vastakohta persoonalliselle. (Hieroglyfinen avain: âtma-buddhi-manas on persoonallisen keho-tunne-äly -kolminaisuuden ympäri kääntynyt muoto.)

34. Consultus esto.
Ota selvää.


Nykysuomessakin käytetään yleisesti johdettua termiä "konsultointi". Toisin sanoen, asioihin on paneuduttava, ihmisiä on kuunneltava. Esoteerisen elämän kontekstissa painotus tulee tietysti ennen kaikkea sellaisille asioille, jotka voivat vaikuttaa ihmeenomaisilta. Tuntuuko jokin okkulttinen opetus lähtökohtaisesti liian uskomattomalta? "Ota selvää": ts. tutki itse asiaa, paneudu, "yritä!" Vasta kun henkilökohtainen tutkimusmatka on tehty, voidaan sanoa että outo opetus on osoittautunut vääräksi tai puutteelliseksi.

35. Virtute utere.
Toimi miehuullisesti.


Olen täällä foorumilla useita kertoja paneutunut "virtus"-sanan etymologiaan, jossa kohtaavat nykykielessä niin erilaiset tekijät kuin viriiliys, miehuus, sankaruus, urhoollisuus, hyveellisyys, maaginen voima, elinvoima, ihmisyys, "sellaisuus" (ts. essentiaalisuus, olemuksellinen puhtaus). Tämä "miehuullisuus" on siis kaikkea muuta kuin sukupuolisidonnainen tekijä, vaikka sille kulttuurisista syistä on tullut näin assosiatiivisesti merkilliseen suuntaan johtava käännösmuoto.

36. Trocho lude.
Leiki vanteella.


Eksoteerisessa lukutavassa tämä voitaisiin ajatella pelkistetysti leikilliseksi ohjeistukseksi ruumiinkunnon ylöspitoon. Esoteerisesti asia on tavallaan paljon ymmärrettävämpi. Vanne on se valmiin maailman täydellinen ympyrä, aura, jonka liikunnallisia käsittelyjä yhdistää nimenomaan balanssin vaade. Kyse on Adepti-tekstin viidennestä vihkimyksestä, jossa harjoitus tulee dynaamisen balanssin vaateen kautta: kaikkia osatekijöitä on opittava käyttämään liikaa pohtimatta, Työn vaatimassa nopeassa tempossa, jäämättä miettimään, jäämättä masentumaan, aktiivisella ja tilannelähtöisellä otteella. Tämä on "vanne".
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Kavi
Posts: 473
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Caton opetuksia (kommentaari)

Post by Kavi »

Nefastos wrote: Sun Jun 06, 2021 1:40 pm Tämä ei koske pelkästään self helpiä, vaan vaikka niinkin erilaista asiaa kuin akateemista tutkimusta. Suhtaudun hyvin skeptisesti siihen, että pohjatekstin sijaan luetaan toisen käden esityksiä. On selvää, että silloin koko idea on jo muuttunut: se ei enää ole vivahteikas ja moniulotteinen alkuperäinen, vaan kommentaattorin tai tiivistäjän läpi tullut kaistale; parhaimmillaankin vain aspektillinen totuus.
Ymmärtääkseni akateemisessa maailmassakin tästä on juuri edustamaasi koulukuntaa olemassa, jotka eivät hyväksy lähdemateriaaliksi kommentaaria vaan sen alkuperäisen tekstin.
Mutta kenties alkuperäisteostakin lukeva saa siitä parhaimmillaan aspektillisen totuuden? Eikö kommentaari voisi silloin tuoda näkyviin ehkä niitä tekijöitä joita itse ei ole huomannut aikaisemmin?
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Caton opetuksia (kommentaari)

Post by Nefastos »

Kavi wrote: Sun Jun 06, 2021 5:57 pmEikö kommentaari voisi silloin tuoda näkyviin ehkä niitä tekijöitä joita itse ei ole huomannut aikaisemmin?

Kun esittämäni näkemys oli tässä keskustelussa itse esittämästäni kommentaarista, niin on toki itsestään selvää, etten katso karsaasti kommentaareja sinänsä! :) Se mitä kritisoin on, että luetaan tulkinta alkuperäisen sijaan. Eli jos esimerkiksi itse olisin tässä kirjoittanut tekstin siten, että olisin jättänyt pois Caton näkemykset, ja esittänyt omat tulkintani muka Caton opetuksina.

Kommentaarit, kun niitä käsitellään yhdessä alkutekstin kanssa eikä alkutekstin hyödyllisyyden korvaajina lukijakunnalle, ovat minusta erinomainen keskustelun / opiskelun / opettamisen keino, jota olen omalta osaltani pyrkinyt elvyttämään. Intialaisia sutria lukiessa törmää sellaiseen menettelyyn, että alkutekstin jälkeen samassa yhteydessä annetaan kommentaari, sitten kommentaarin kommentaari, ja ehkä jopa kommentaarin kommentaarin kommentaari. Tämä opettaa lukijalle, ettei tiedon välittäminen ole mikään yksiulotteinen prosessi, vaan nimenomaan hermeneutiikkaa. Siihen liittyy tietty hierarkkisuus, mutta tuossa hierarkkisuudessa kuuluu pohtivuus ja keskustelevuus, jonka osaksi uusi oppilaskin tulee.

Kavi wrote: Sun Jun 06, 2021 5:57 pmYmmärtääkseni akateemisessa maailmassakin tästä on juuri edustamaasi koulukuntaa olemassa, jotka eivät hyväksy lähdemateriaaliksi kommentaaria vaan sen alkuperäisen tekstin.

Hienoa kuulla. Itse en omissa akateemisissa yhteyksissäni ole koskaan joutunut kosketuksiin tuon koulukunnan kanssa, joten se lienee nykypäivänä varsin marginaalinen, ellei sitten jollain tietyllä tieteenalalla.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Kavi
Posts: 473
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Caton opetuksia (kommentaari)

Post by Kavi »

Nefastos wrote: Sun Jun 06, 2021 6:08 pm
Kun esittämäni näkemys oli tässä keskustelussa itse esittämästäni kommentaarista, niin on toki itsestään selvää, etten katso karsaasti kommentaareja sinänsä! :) Se mitä kritisoin on, että luetaan tulkinta alkuperäisen sijaan. Eli jos esimerkiksi itse olisin tässä kirjoittanut tekstin siten, että olisin jättänyt pois Caton näkemykset, ja esittänyt omat tulkintani muka Caton opetuksina.
Aivan kyllä! Ei ojasta allikkoon tai itsellänikään mikään nihkeä suhtautuminen ollut tähän, kunhan toin mieleen tulevia asioita esiin. :D
Itsellenihän kommentaarit olivat ihan uusi asia. Ennen sitä yrittänyt kamppailla lukiessaan ilman sellaista.
Tietääkseni vähemmistössä ovat ne, jotka kelpuuttavat vain alkuperäisen tekstin lähteeksi.
Toki en voi väittää tai ilmaista sen enempää kun en tiedä tarpeeksi kuin yksittäisiä tapauksia.

Lukemista suosittelen tosiaan jokaiselle, tuo hermeneutiikka olikin hyvä pointti.
Kirjoittamista sanotaan myös ajattelun korkeimmaksi muodoksi, sitä että jotakin tiivistetään konkretiaksi.
Ei meistä kaikista kirjailijoita tarvitse tulla, mutta pohdin päiväkirjan aloittamista.

Kun puhutaan puhtaana pysymisestä, sielun siisteydestä tai tästä hyvin nuivasta ohjeesta - "siivoa huoneesi", niin ajattelen sen jotakuinkin ylläolevalla tavalla.
Ajatusten selvennystä, niiden jäsentelyä. Elämän prioriteetteja - sisäinen alttari vaatii myös pölyjen pyyhintää.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Caton opetuksia (kommentaari)

Post by Nefastos »

Cato jatkuu.
37. Aleam fuge.
Kaihda noppaa.


"Ts. vältä uhkapelejä", sanoo kääntäjä. Esoteerinen syvennytys saadaan aikaiseksi, kun pohditaan mikä uhkapeleistä tekee ideallisesti vältettäviä: se, että kyse on astraaliseen thrill-seekingiin, helppojen väristysten hankkimiseen ja/tai itsekkääseen, työtä vailla tehtyyn rahalliseen hyötyyn perustuva harraste. Eli voitti ihminen tai hävisi uhkapelissä, hän on eettiseltä kannalta katsoen joka tapauksessa hävinnyt ryhtyessään hyödyttömään puuhaan, jossa joku aina häviää rahansa onnekkaammalle ja/tai paremmin manipuloivalle. Kun tällaisen lähestymistavan yleinen houkuttelevuus voitetaan, ollaan samalla voitettu iso osa laajempaa astraalista houkutusta, joka perustuu nimenomaan tämäntyyppiselle viehtymykselle.

38. Litteras disce.
Opi aakkoset.


"Tarkoittanee lähinnä kehotusta perehtyä historiaan ja tieteisiin tai ns. vapaisiin taitoihin", artes liberales. Esoteerisessa viitekehyksessä muistamme, että sana grimoire liittyy alkuperältään grammatiikkaan, kielioppiin, ja että kieliopinnot olivat vanhastaan hyvin hieraattisia, esimerkiksi sanskritissa ja hepreassa. "Aakkoset" ovat siten oppeja prinsiipeistä ym. perusoperoitavista rakenteista, "kielioppi" on näiden permutaatioiden opiskelua eli käytännön magiaa (opin tuomista käytäntöön maagisessa ritualismissa ym. vastaavissa harjoitteissa). Ihminen joka ei "osaa aakkosia" ei pysty myöskään todella hyötymään "kielestä", joka on logoin (kaavojen, logos) käytäntöön tuomista.

39. Ole hyvä hyvälle.
Bono benefacito.


Tämä on eksoteerinen alkeiskurssi, etiikan 101: tee hyvää niille jotka pyrkivät hyvään maailmassa. Esoteerinen jatkokurssi taas on nimeltään: ole hyvä kaikille. Veljeskunnan kirjallisuudessa on tätä käsitelty niin paljon, ettei tässä yhteydessä ole enää tarvetta erikseen mennä asian syvempään käsittelyyn (esim. "hyvän tekeminen" ei tarkoita sokeaa vaikeuden mahdollistamista vaikeille ihmisille).

40. Tu te consule.
Neuvo itseäsi.


Kääntäjä-kommentaattori palauttaa tämän jokaiselle okkultistille tuttuun maksiimiin "gnothi seauton"; tunne itsesi. "On myös variantti tute consule, jolla on kaksoismerkitys: sen voi ymmärtää joko "Neuvo itse itseäsi" tai "Neuvo turvallisesti"." Nämä molemmat kaksi lukutapaa – viite Delfoin oraakkeliin & ohje "turvallisesti neuvomisesta" ovat jo itsessään täysin esoteerisia. Etenkin jälkimmäinen on olennainen jokaiselle okkultismissa tietojensa jakajalle: kuten Eliphas Levi sanoi ja Blavatsky entisestään painotti, jokainen okkultismin opettaja tulee kiinteän osalliseksi neuvojensa karmaan: maagista opetusta saanut ja sen pohjalta toimiva ihminen vetää hyvässä tai pahassa mukanaan myös opettajansa.

41. Maledicus ne esto.
Älä solvaa.


Esoteerisessa tulinnassa "maledico" saa maagisen tulkinnan. Toisin sanoen, älä koskaan äläkä missään olosuhteissa kiroa ketään, vaikka kohde näyttäisi sen absoluuttisesti ansainneen.

42. Existimationem retine.
Säilytä maineesi.


Esoteerisessa maailmassa tämä "maine" ei ole mainetta ihmisten, vaan niin sanotusti henkivaltojen silmissä. Ihmisten parissa hyvä maine perustuu "maljan puhdistettuun ulkopuoleen", kuten vanha vertaus kuuluu; henkivaltojen suhteen sama maine perustuu "maljan puhdistettuun sisäpuoleen".

Lausui Mandarax:

"So natural it is
Yet not of this world
Pantheon
Of Satan's Endless might
[...]
I know He is there
He is watching me forever"

– Pest: The Black Forest

Ergo, ihminen ei voi tehdä mitään todella salaa.

43. Aequm iudica.
Ole oikeudenmukainen.


Tämä "oikeudenmukaisuuden" hyve liittyy esoteriassa vasenkäsiteen viisauteen, toisin sanoen jo edellä mainittuun Saatanaan "oikeudentuomarina". Tätä aspektia painottavat erityisesti kabbala ja vuorisaarna, ja itse olen käsitellyt sitä Argarizimissa ja sunnuntain hymnissämme. On haasteellista ja juuri siksi niin kasvattavaa (myös älylle, balanssille meissä) toteuttaa samanaikaisesti tätä manaksen ohjetta (vasen tie) ja aiempaa erottelemattoman rakkauden buddhista ohjetta (oikea tie).

44. Nihil mentire.
Älä valehtele.


Ohje, joka säilyy yhtä tärkeänä eksoteeristen ja esoteeristen vaiheiden läpi. Kun "karkeasta valehtelusta" on päässyt pois, alkavat tosin asian subliimimmat haasteisuudet. Yhtenä esimerkkinä lukuisista: Koska kaikille ihmisille ei sovi eikä edes voi puhua kaikkia asioita, kuinka esittää asiat niin, että ne ovat samalla sekä täysin totta, johtavat kuulijaa oikeaan suuntaan, ja kuitenkin peittävät sellaisen totuuden osan, joka olisi kuulijalle yksinomaan vahingollinen? Ihminen jolla on hyvin yksipuinen käsitys maailmasta, voi lisäksi kuvitella että ei-valehteleminen ohittaa kohteliaisuuden, ja omaa tylppää kommunikointia voi perustella tyyliin "olen niin rehellinen ihminen, että sanon mitä ajattelen". Tällaisista asioista tulee koko ajan yhä mutkikkaampia, mitä enemmän valheen jättäminen johtaa ihmistä eteenpäin todellisuuden hyvin moniulotteiseen ja samalla elävää kommunikaatiota edellyttävään rakentumiseen. Mieleeni on jäänyt myös simppeli mutta mainio ajatelma Moorcockin tietääkseni parhaasta teoksesta Warhound and the World's Pain (jossa seikkailee myös Lucifer): valhe on varkautta, koska se riistää kuulijaltaan mahdollisuuden toimia oikein, vääristämällä tieten tahtoen tämän kokemusta todellisuudesta. Mainio huomio.

45. Iracundiam rege.
Hillitse kiukkusi.


Tämäkin on sarjassamme ohjeita, jotka esoteristille pitävät tärkeytensä, koska elämän rakenteisuus muuttuu, mutta sama ohje on yhä muistettava uudessa tilanteessa. Ervast mainitsi kirjassaan "Salatiedettä omin päin" sen erinomaisen huomion, että joogi, toisin sanoen henkisesti itseään suitsiva ihminen, voi alituisella itsekontrollillaan kehittää samalla tavattoman ärtyisän persoonallisuuden. Tai kuten Tolkien sen esitti: "Do not meddle in the affairs of wizards, for they are subtle and quick to anger." Juuri tuosta alituisesta sublimiteetista syntyy seuraava, nopea leimahtavuus, koska ihminen joka käsittelee niin suuria voimavaroja, istuu koko ajan kuin ruutitynnyrin päällä. Kun vielä okkulttisia saavutuksia tehnyt ihminen huomaa siirtyneensä profaanista maailmasta toiseen, jossa monet muille täysin utopistiset tiedot ja saavutukset ovat hänelle muuttuneet eläväksi todellisuudeksi, syntyy helposti halveksuntaa ja lyhytpinnaisuutta "alkeiden" kanssa usein systemaattisesti kompastelevia ihmisiä kohtaan. Bulwer-Lytton: "Ihmiskuntaa silmäilevä viisaus voi johtaa ainoastaan kahteen lopputulokseen: sääliin tai inhoon." Siten on äärimmäisen tärkeää huomioida se, että elämän syventyessä kiukku pidettäisiin vähintään yhtä kaukana kuin aiemminkin, ettei ruutitynnyri koskaan räjähdä, eikä ihmiskunnan silmäilijä koskaan kyynisty inhoon.

46. Parentem patientia vince.
Kestä vanhempaasi kärsivällisyydellä.


Ks. kommentit ohjeeseen 28. Hengellisen opettajan arvonimi on melkeinpä universaalisti "isä"/"äiti", koska hän auttaa oppilastaan synnyttämään uudelleen sielullisen todellisuutensa samalla periaatteella kuin fyysisen ruumiin vanhemmat auttavat sielua synnyttämään uudelleen ruumiillisen todellisuutensa. Ohje ei tarkoita, että huonon opettajan luona pitäisi viipyä periaatteellisesti, vaan sitä, että jos opettajaan syvemmällä tasolla luottaa, tuo luottamus olisi osattava tuoda myös pintatasoon. Kaikki oppilaat saavat opettajiltaan myös harjoituksia ja vaateita toimintamalleista, jotka tuntuvat aluksi jotensakin älyttömiltä. Reaktiivinen kyseenalaistus ja auktoriteetin periaatteellinen rikkominen tulisi tällöin jättää sinne minne ne kuuluvat, eli psykologisten reagointien pohdiskeluun, jossa niistä on tehtävä sisäisen prosessin materiaalia. ("Miksi minulla on tarve reagoida jopa itse valittuihin auktoriteetteihin tällä tavalla?") Sama sääntö koskee vastakkaisista syistä niin näkymättömiä kuin näkyviä opettajia: näkymättömät mestarit kaipaavat aivan erityisesti kärsivällisyyttä, koska suhde on näennäisen yksisuuntainen; ja näkyvät "vanhemmat" taas kaipaavat kärsivällisyyttä, koska inkarnoituneina ihmisinä edustavat vähintään aika ajoin toimintamalleja, jotka koemme temperamentillisesti ärsyttävinä. (Erinomaisena esimerkkinä tästä vaikkapa Blavatsky, joka edusti tiukan ylöspäistä okkultismin harjoitusta, ja ajoi silti monet oppilaansa hermoromahduksen partaalle kaoottisella ja usein melkeinpä ilkikurisella modus operandillaan.)

47. Minorem ne contempseris.
Älä halveksi vähempiarvoista.


Okkultismissa tämä tarkoittaa erityisesti, että kanssamme kokonaan eri "kehityslajiin" kuuluvat henkilöt ja olennot on nähtävä yhtä arvostusta ansaitsevina kuin veljemme esoteriassa. Eivät ainoastaan ns. profaanit ihmiset, joita henkisyys ei kiinnosta, vaan myös sellaiset asiat kuin eläimet tai puoliälylliset elementaaliolennot ansaitsevat kunnioituksemme huolimatta siitä, että koko olemassaolon modus on täysin erilainen.

48. Nihil arbitrio virium feceris.
Älä anna voimiesi viedä.


Tämän päivän lopuksi jälleen ohje, joka on esoteristille vielä tärkeämpi kuin eksoteristille. Profaani ihminen pääsee kunnialla pitkälle, usein elämänsä loppuun asti, jos hän tukeutuu aina vain vahvuuksiinsa. Mutta esoteristille, jonka elämä on kokonaisvaltainen ja syvä, tämä ei ole mahdollista. Jos aina ainoastaan käytän minulle temperamentillisesti mieluisimpia ja helpoimpia välineitä, on varmaa, että okkultistina iskeydyn pyrinnöissäni karille hyvin nopeasti. Jos minulla on paljon energiaa ja totun aina menemään sen mukaan, joudun alituisesti suuriin sielullisiin ja kokonaisvaltaisiin vaikeuksiin; tai jos mieluiten välttäisin ongelmia diplomaattisilla väistöliikkeillä enkä haluaisi sanoa kenellekään vastaan, sama lopputulos. Sama koskien kaikkia muitakin luonteenpiirteitä: esoteristilla ei ole enää oikeutta tehdä arki-ihmiselle täysin hyväksyttävää ratkaisua pelata pelkästään omaa valttiaan. Lähestyessään henkistä saavutusta häneltä tullaan vaatimaan kokonaisvaltaista kehitystä. Vrt. Fosforos, alaviite 244.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Locked