Tämän maailmanajan saatanallisuus?

Veljille esitetyt kysymykset.
Mars
Posts: 186
Joined: Wed May 15, 2013 1:54 pm

Re: Tämän maailmanajan saatanallisuus?

Post by Mars »

Ave wrote: Mon Mar 08, 2021 9:15 pmItseänikin puhuttelee sellainen henkinen minimalismi ja opillinen ekonomisuus. Nuorempana minua veti puoleensa monimutkaisuus, koska kai koin itseni ja maailman monimutkaiseksi. Nykyään asiat näyttäytyvät jotenkin yksinkertaisina - minä itse mukaanlukien. Yleensä monet esoterian esityksetkin vaikuttavan liian rönsyileviltä omaan makuuni (esim. Blavatsky). Kuitenkin näitä esityksiä voi lukea ikäänkuin taideteoksia tai ornamentteja. Olisihan se vähän tympeää jos kaikki uskonnollinen kirjallisuus olisi kiteytetty vain seuraavanlaiseen toteamukseen: rakasta - palvele - kuole (repeat). Henkien ja muiden entiteettien kanssa työskentely puolestaan on tapahtunut kohdallani ad hoc tyylisesti. Tuntuu, että minulla on näkymätön kirjasto sisälläni ja ikäänkuin siihen nojaten "tiedän" kuinka toimia. Tietysti tämän sisäsyntyisen tiedon äärellä olen monesti joutunut kysymään vakavia kysymyksiä - ei ole helppo suunnistaa sellaisen tiedon varassa, jonka ainoana referenssinä on pelkkä sisäinen kokemus. Ei ole ketään, jolta voisi varmistaa, että "meneehän tämä nyt näin?"
Minun sisälläni velloo sellainen kaoottinen meri, etten pitkään aikaan uskaltanut luottaa mihinkään, mitä sieltä nousee. Siksi olen aina kokenut tarpeelliseksi seistä jättiläisten hartioilla, luottaa muihin enemmän kuin itseeni ja rakentaa sitä kautta sitä turvallista ydintä, jonka päällä seistä. Mutta tilanne on hieman parantunut vuosien kuluessa, ja hiljaisuuden ääni on noussut paremmin kuuluviin sieltä sisäisestä merestä.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Tämän maailmanajan saatanallisuus?

Post by Soror O »

Mars wrote: Tue Mar 09, 2021 9:36 am
Ave wrote: Mon Mar 08, 2021 9:15 pmItseänikin puhuttelee sellainen henkinen minimalismi ja opillinen ekonomisuus. Nuorempana minua veti puoleensa monimutkaisuus, koska kai koin itseni ja maailman monimutkaiseksi. Nykyään asiat näyttäytyvät jotenkin yksinkertaisina - minä itse mukaanlukien. Yleensä monet esoterian esityksetkin vaikuttavan liian rönsyileviltä omaan makuuni (esim. Blavatsky). Kuitenkin näitä esityksiä voi lukea ikäänkuin taideteoksia tai ornamentteja. Olisihan se vähän tympeää jos kaikki uskonnollinen kirjallisuus olisi kiteytetty vain seuraavanlaiseen toteamukseen: rakasta - palvele - kuole (repeat). Henkien ja muiden entiteettien kanssa työskentely puolestaan on tapahtunut kohdallani ad hoc tyylisesti. Tuntuu, että minulla on näkymätön kirjasto sisälläni ja ikäänkuin siihen nojaten "tiedän" kuinka toimia. Tietysti tämän sisäsyntyisen tiedon äärellä olen monesti joutunut kysymään vakavia kysymyksiä - ei ole helppo suunnistaa sellaisen tiedon varassa, jonka ainoana referenssinä on pelkkä sisäinen kokemus. Ei ole ketään, jolta voisi varmistaa, että "meneehän tämä nyt näin?"
Minun sisälläni velloo sellainen kaoottinen meri, etten pitkään aikaan uskaltanut luottaa mihinkään, mitä sieltä nousee. Siksi olen aina kokenut tarpeelliseksi seistä jättiläisten hartioilla, luottaa muihin enemmän kuin itseeni ja rakentaa sitä kautta sitä turvallista ydintä, jonka päällä seistä. Mutta tilanne on hieman parantunut vuosien kuluessa, ja hiljaisuuden ääni on noussut paremmin kuuluviin sieltä sisäisestä merestä.
Tässäkin vaikuttaa varmasti kaikkien kohdalla monta henkilökohtaista muuttujaa lähtien elämänhistoriasta, yksilöpsykologisista tekijöistä ym. Pystyn tuohon kaaoottiseen mereen samaistumaan kyllä. Oli aika, jolloin yritin rakentaa jotain kiinteää jalkojeni alle, mutta se huudottiin aina takaisin mereen (elämäni kauheinta aikaa). Sitten luovutin ja jokin manner ilmestyi ikäänkuin itsekseen. Ja kuitenkin jos yritän nähdä mantereen siinä ja nimetä sen, sen haihtuu takaisin ilmaan ja sulaa mereen.
If you want to reborn, let yourself die.
Locked