Astralismi, mediumismi, hurmos

Astraaliset ja paranormaalit kokemukset, unet, näyt.
Zeraim
Posts: 47
Joined: Wed Dec 04, 2019 6:47 pm

Re: Astralismi, mediumismi, hurmos

Post by Zeraim »

Ave wrote: Thu Jan 14, 2021 2:35 pm Tämä epämääräinen(?) kysymys liittyy unen aikana tapahtuvaan ruumiista irtautumiseen.

Olin kerran palaamassa ruumiiseeni, mutta jostain syystä "väärin päin" eli astraaliruumiini/hahmoni pää oli laskeutumassa siihen kohtaan jossa ruumiini jalat olivat. Herätäkseni minun täyty ikäänkuin kääntää itseni, jotta laskeuduin ruumiiseen samassa asennossa, mitä ruumiini oli. Jälkikäteen järkeiltynä tämä tuntui jotenkin todella typerältä: miksi sillä olisi väliä, missä asennossa ruumiiseen palaa? Ajattelin, että nämä immateriaaliset olemusosat olisivat jotenkin niin älykkäitä, että ne osaisivat joka tapauksessa adaptoitua ja orientoitua ruumiiseen, asennoista ja tulokulmista riippumatta.

Ihan samalla tavalla ruumiiseen palaamisen kohdalla en ole kokenut väärin päin olemista, mutta vastaavaa on tapahtunut irtoamista yrittäessä valvetilasta ja joskus vain nukahtamista odottaessa. Mutta mieleeni ei oikeastaan tule muita kertoja kuin ne, kun olen pitkänäni eri asennossa kuin yleensä.

Jos nukun pari viikkoa esim. pää pohjoiseen ja käännyn yllättäen nukkumaan toisinpäin tai nukun jossain muualla, missä sänky on eri suuntaan, on tyypillistä, että ihan nukahtamisenkin hetkellä huomaan, etten enää oikein tiedä miten päin olen, mutta olo on että olen juuri tuolla tavalla väärin päin itsessäni. Välillä huomaan suuntani poukkoilevan totutun ja ”oikean” suuntani välillä. Olen joskus onnistunut käyttämään tätä tilaa myös irtoamiseen, koska siinä voit keskittyä pyörittämään itseäsi ”kehossa” ja irrottautua siitä.

Olen ilmiön takia miettinyt mahdollisuutta sille, että keho/astraaliruumis/tajunta/joku tottuu olemaan tietyllä tavalla tai asennossa kehossa suhteessa maan magneettikenttään, niin se ei pysty äkkiä muuttamaan ”totuttua” suuntaansa. Joissakin perinteissä (esim. taolaisuus) on ajatuksia siitä, että pään pitäisi olla aina tiettyihin ilmansuuntiin (yleensä pohjoinen tai itä), jotta uni olisi levollista ja vältettäisiin haitalliset elementaariset vaikutukset.

Siksi kysyisinkin, että olitko mahdollisesti vaihtanut nukkumisasentoa kun näin tapahtui?

Ave wrote: Thu Jan 14, 2021 2:35 pm Vielä toinen kysymys liittyen silmät kiinni tapahtuvaan näkemiseen.


Onko teillä muilla ollut kokemusta siitä, että näette silmät kiinni, siis silmäluomien läpi. Itselleni tätä on tapahtunut juuri unen ja valveen rajamailla. Yleensä näen huoneen sellaisena jona se on, silmäni vain ovat kiinni, eli tunnen konkreettisesti silmäluomien olevan suljetut. Ehkä kyseessä on jokin aistiharha ja silmäni ovat oikeastikin auki...

Silmäluomien läpi näkeminen tuntuu tapahtuvan itselläni yleensä vain pimeässä, kun mieli rauhoittuu nukahtaessa tai meditoidessa. Olen nyt tehnyt iltaisin sellaista meditaatiota, jossa pyrin ikään kuin tuijottamaan pimeyteen silmät kiinni ja kokemaan pimeyden, tuomaan sen sisääni ja kokemaan itseni pimeytenä ja tyhjyytenä. Tätä tehdessä olen huomannut, että alan erottamaan puiden ääriviivat ja taivasta (teen siis tämän usein tuossa pimeässä lähimetsässä iltaisin).
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Astralismi, mediumismi, hurmos

Post by Smaragd »

Nefastos wrote: Wed Jan 20, 2021 2:37 pm
Tuo "epäperäisyys" ja vanhojen mestarien nimiin pannut nimikkeet, jotka ovat niin piinallisia individualismia korostavalle nykyajalle, tulevat eri valoon, kun pohditaan nyt juuri aiheena ollut toiseuksien ilmentämistä mediumismissa ym. psyykkisissä ilmiöissä. En tarkoita, että esim. Aristoteleen nimiin pannut tekstit olisivat Aristoteleen hengen sanelemia, vaan sitä, että väljempi käsitys ihmisen yksilöllisyydestä tekee alkuperäkysymyksestä vähemmän mielenkiintoisen: asiat onkin punnittava omasta sisäisestä arvostaan, ei tekijänsä arvon mukaan.
Tulemmeko kenties tässä hyvin tärkeän huomion kohdalle, missä kaipuu postmodernillekkin maailmalle ominaisesti väljempään käsitykseen ihmisen yksilöllisyydestä saisi henkisesti kehittävempiä suuntia kuin suoranaisen mediumismiin sortumisen? Käsittääkseni okkulttisen filosofian ja opin mukaan niille seutuville voidaan kurottaa kehittävästi ensinnäkin teurgiaan valmistavan puhtauden kautta, jolloin siis harjoitetaan ihmisen istrumenttien tasapainoa, jotta osapuolien yhteen toimiminen toimisi mahdollisimman kirkkaasti. Oikein tehtynä tämä ei kadota visiota ja alitajuntaa, feminiinistä prinsiippiä, kuviosta vaan luo ja valmistaa siihen toimivamman suhteen, mikä toivon mukaan vastaa tyydyttävästi ”puhdistuksen” negatiivisiin assosiaatioihin. (Ainainen sanojen riittämättömyys okkulttisia aiheita aukoessa...) Toiseksi tuo alustava prosessi vaikuttaisi, korjatkaa toki jos olette jossain määrin eri mieltä, luovan harjoittajasta ja harjoituspiiristä kokonaisuuden - hermeettisen astian -, jonka osapuolten yksilöllisyyksiä ylittävät ja koettelevat rajat toimivat oikeasti kehittävällä tavalla yhteen, ja siellä piileviä haasteita ylittäessä, vahvistaen ja kenties eheyttäen osapuolten yksilöllisyyttä.

Mikäli kiinnostaa syventyä aiheeseen niin suosittelen ainakin tutustumaan Blavatskyn Käytännön okkultismi -tekstiin ja frater Nefastoksen kommentaariin. Asiaan liittyvä sitaatti kommentaarista:
Käytännön okkultismi kommentaari wrote:Oppilasaikana nämä “holhoojaenkelit” tietyssä mielessä muodostavat oppilasryhmän genius locin, työssä läsnäolevan hengen, joka on itsetietoinen vaikka se samalla on kollektion vartija ja jonka ruumis, jos voimme käyttää tällaista sanaa, on opettajan ja oppilaiden yhteisälyn emanaatioiden tulos. Tähän yhteiseen kokonaisuuteen kuuluu ja siihen tuntevat vetoa sen kanssa sopusointuisesti värähtelevät entiteetit, “suojelusjumalat” jotka jokainen mytologinen rakenne tuntee eri nimillä, ja jotka suorittavat siinä omat tärkeän ja kauniin, vaikka meille näkymättömän osuutensa.
Zeraim wrote: Wed Jan 20, 2021 11:00 pm Jos nukun pari viikkoa esim. pää pohjoiseen ja käännyn yllättäen nukkumaan toisinpäin tai nukun jossain muualla, missä sänky on eri suuntaan, on tyypillistä, että ihan nukahtamisenkin hetkellä huomaan, etten enää oikein tiedä miten päin olen, mutta olo on että olen juuri tuolla tavalla väärin päin itsessäni.
Jotain tämän kaltaista olen itsekin kokenut. Tapaan kai nukkua lähes aina samoin päin ainakin asunnossani ollessa, mutta joskus unen rajoja hipoessa ja palatessani tietoisuuteen huomaan kuvittelevani olevani pää jalkopäässä tai epävarma olenko lapsuudenkodissani vai asunnossani. Kenties näihin vaikuttaa juuri se että on ollut juuri käymässä kotiseudulla tai parasta aikaa siellä ja on niin tottunut toiseen nukkumapaikkaan että jokin ruumis tavoissaan on edelleen toisaalla. Tulee mieleen ajatukset siitä ruumiista, joka kuoleman jälkeen jää toistamaan rutiineja kun "ei tajua" kuoleman jo tapahtuneen.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
Kavi
Posts: 473
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Astralismi, mediumismi, hurmos

Post by Kavi »

Zeraim wrote: Wed Jan 20, 2021 11:00 pm
Ave wrote: Thu Jan 14, 2021 2:35 pm Tämä epämääräinen(?) kysymys liittyy unen aikana tapahtuvaan ruumiista irtautumiseen.

Olin kerran palaamassa ruumiiseeni, mutta jostain syystä "väärin päin" eli astraaliruumiini/hahmoni pää oli laskeutumassa siihen kohtaan jossa ruumiini jalat olivat. Herätäkseni minun täyty ikäänkuin kääntää itseni, jotta laskeuduin ruumiiseen samassa asennossa, mitä ruumiini oli. Jälkikäteen järkeiltynä tämä tuntui jotenkin todella typerältä: miksi sillä olisi väliä, missä asennossa ruumiiseen palaa? Ajattelin, että nämä immateriaaliset olemusosat olisivat jotenkin niin älykkäitä, että ne osaisivat joka tapauksessa adaptoitua ja orientoitua ruumiiseen, asennoista ja tulokulmista riippumatta.

Ihan samalla tavalla ruumiiseen palaamisen kohdalla en ole kokenut väärin päin olemista, mutta vastaavaa on tapahtunut irtoamista yrittäessä valvetilasta ja joskus vain nukahtamista odottaessa. Mutta mieleeni ei oikeastaan tule muita kertoja kuin ne, kun olen pitkänäni eri asennossa kuin yleensä.

Jos nukun pari viikkoa esim. pää pohjoiseen ja käännyn yllättäen nukkumaan toisinpäin tai nukun jossain muualla, missä sänky on eri suuntaan, on tyypillistä, että ihan nukahtamisenkin hetkellä huomaan, etten enää oikein tiedä miten päin olen, mutta olo on että olen juuri tuolla tavalla väärin päin itsessäni. Välillä huomaan suuntani poukkoilevan totutun ja ”oikean” suuntani välillä. Olen joskus onnistunut käyttämään tätä tilaa myös irtoamiseen, koska siinä voit keskittyä pyörittämään itseäsi ”kehossa” ja irrottautua siitä.

Olen ilmiön takia miettinyt mahdollisuutta sille, että keho/astraaliruumis/tajunta/joku tottuu olemaan tietyllä tavalla tai asennossa kehossa suhteessa maan magneettikenttään, niin se ei pysty äkkiä muuttamaan ”totuttua” suuntaansa. Joissakin perinteissä (esim. taolaisuus) on ajatuksia siitä, että pään pitäisi olla aina tiettyihin ilmansuuntiin (yleensä pohjoinen tai itä), jotta uni olisi levollista ja vältettäisiin haitalliset elementaariset vaikutukset.

Siksi kysyisinkin, että olitko mahdollisesti vaihtanut nukkumisasentoa kun näin tapahtui?

Ave wrote: Thu Jan 14, 2021 2:35 pm Vielä toinen kysymys liittyen silmät kiinni tapahtuvaan näkemiseen.


Onko teillä muilla ollut kokemusta siitä, että näette silmät kiinni, siis silmäluomien läpi. Itselleni tätä on tapahtunut juuri unen ja valveen rajamailla. Yleensä näen huoneen sellaisena jona se on, silmäni vain ovat kiinni, eli tunnen konkreettisesti silmäluomien olevan suljetut. Ehkä kyseessä on jokin aistiharha ja silmäni ovat oikeastikin auki...

Silmäluomien läpi näkeminen tuntuu tapahtuvan itselläni yleensä vain pimeässä, kun mieli rauhoittuu nukahtaessa tai meditoidessa. Olen nyt tehnyt iltaisin sellaista meditaatiota, jossa pyrin ikään kuin tuijottamaan pimeyteen silmät kiinni ja kokemaan pimeyden, tuomaan sen sisääni ja kokemaan itseni pimeytenä ja tyhjyytenä. Tätä tehdessä olen huomannut, että alan erottamaan puiden ääriviivat ja taivasta (teen siis tämän usein tuossa pimeässä lähimetsässä iltaisin).
Piti jo aiemmin mainita ja kysyä, että mitä tällä "näkemisellä" tarkoitetaan ja voiko erilaisia näkemisen tasoja kategorisoida?
En ole tällaista jakoa nähnyt missään aiemmin.

Omat astraaliset kokemukset ovat rajouttautuneet keskitettyyn mielikuvitukseen hyvin pitkälti. Ilmeisesti Zeraimin ja Aven kuvaama näkeminen on kuitenkin jotain valvetilan kaltaista?
LBRP havainnut sellaisena, että aika vahvasti näkee jo eri ilmansuunnista sumun läpi neljä enkeliä.
Modern Magickistä olen havainnut sen aurinkopallo-rentoutustekniikassa se fokus yleensä on siinä pallossa eli menen siihen pallon perspektiiviin sen sijaan että näkisin ympärilläni jonkin liikkuvan.

Unideprivaatiossa, joskus pitkiä yötöitä tehdessä oli konkreettisesti myös kehollista tuntoa, että on muualla.

Tämä lienee Nefastokselle, mutta kuulisin myös muilta ajatuksia eli tuntemuksesta piti kysyä, kun kävimme Saatanan naamioista Lohikäärmettä läpi, niin millainen jaottelu olikaan astraalilla ja eetterillä?
Hieman oli siitä epäselvyyttä, että kuuluiko jompaankumpaan tai kumpaankin myös ne emootiot?
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Astralismi, mediumismi, hurmos

Post by Nefastos »

Kavi wrote: Thu Jan 21, 2021 12:12 amTämä lienee Nefastokselle, mutta kuulisin myös muilta ajatuksia eli tuntemuksesta piti kysyä, kun kävimme Saatanan naamioista Lohikäärmettä läpi, niin millainen jaottelu olikaan astraalilla ja eetterillä?
Hieman oli siitä epäselvyyttä, että kuuluiko jompaankumpaan tai kumpaankin myös ne emootiot?

Vanhastaan teosofisessa okkultismissa "astraalilla" on tarkoitettu milloin mitäkin (kâma rupaa ja/tai linga sharîraa, ym.), ja "eetterillä" (1800-luvulta lähtien) linga sharîran tasolla toimivia korkeamman oktaavin elementtejä. Selvyyden vuoksi ja teknisempiä sovellutuksia mahdollistamaan olen pyrkinyt nyttemmin tarkentamaan terminologiaa siten, että astraali jakautuu kolmeen syvyystasoon, josta nk. eetteri on lähinnä fyysistä (linga sharîra Valkeassa), seuraavaksi tulee emootioihin liittyvä astraalisuuden laji (kâma rupa Punaisessa), ja syvin astraaliavaruuden muoto on tunteiden yläpuolella toimiva "profeetallinen" tai arkkityyppiseen nivoutuva astralismin muoto (kâma manaksen visionäärinen osa Mustassa). Kavahdettu illusorinen astralismin muoto liittyy ennen kaikkea keskimmäiseen näistä, koska se linkittyy "naamion olentojen" maailmaan (kollektiivinen fantasma, josta avautuu väylä alaspäiselle tielle).
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Astralismi, mediumismi, hurmos

Post by Soror O »

Zeraim wrote: Wed Jan 20, 2021 11:00 pm Siksi kysyisinkin, että olitko mahdollisesti vaihtanut nukkumisasentoa kun näin tapahtui?
En ollut, nukuin pää pohjoiseen. Olennainen huomio tuo tiettyjen traditioden suositus nukkua tietyin päin suhteessa ilmansuuntiin. Esikristillisellä ajalla myös ruumiit on haudattu täälläpäin pää pohjoiseen (kristillisellä ajalla yleistyi tapa haudata ruumis itä-länsi-suunnassa, pää lännessä). Eri ilmansuuntien assosioiminen tiettyihin elementteihin (ilma, vesi, tuli, maa) on muuten mielenkiintoinen kysymys. Siinä törmää monenlaisiin variaatioihin. Mietin juuri elementtien ja ilmansuuntien kokemista, että mikä kaikki siihen vaikutta... Olen jotenkin itse aina "kadoksissa" suhteessa tila-avaruuteen ja suuntiin, siinä missä jotkut väittävät että heillä on kompassi päässään. Suhde ilmansuuntiin muodostuu jotenkin enemmän symboliseksi. Voisin sanoa tuntevani ilmansuunnat hyvinkin, mutta jos minun täytyisi osoittaa, missä kukin ilmansuunta konkreettisesti on, olisin poikkeuksetta ongelmissa. Tämä hahmottamisen vaikeus ilmenee esim niin, että vaikka olen lähtenyt jostain tietystä paikasta satoja, tai tuhansia kertoja samaan paikkaan (esim. Tampereelta Helsinkiin), täytyy minun asemalaiturilla seisoessani aina isolla vaivalla palauttaa mieleen, että kumpaan suuntaan juna nyt lähtee lähtiessään etelään. Ylipäätään koen sijainnit enemmän tunteina kuin "paikkoina".
Zeraim wrote: Wed Jan 20, 2021 11:00 pm Piti jo aiemmin mainita ja kysyä, että mitä tällä "näkemisellä" tarkoitetaan ja voiko erilaisia näkemisen tasoja kategorisoida?
En ole tällaista jakoa nähnyt missään aiemmin.
Ainakin omalla kohdalla tämä silmäluomien läpi näkeminen muistuttaa ns. valvetodellisuuden näkemistä.
If you want to reborn, let yourself die.
Angolmois

Re: Astralismi, mediumismi, hurmos

Post by Angolmois »

Ave wrote: Mon Jan 25, 2021 10:19 am Olen jotenkin itse aina "kadoksissa" suhteessa tila-avaruuteen ja suuntiin, siinä missä jotkut väittävät että heillä on kompassi päässään.
Uskoakseni tämä joidenkin ihmisten kyky aistia maan magneettikenttää ja siten myös ilmansuuntia on ollut viime vuosina tutkimuksen kohteena ja ainakin alustavasti vaikuttaisi siltä, että joillakin ihmisillä tämä hyvin primordiaalinen kyky on edelleen tallella. Se mikä itselle tulee mieleen on, että voisiko olla sitten niin, että tämä kyky "palaa uudessa muodossaan" henkisen ja/tai maagisen kyvykkyyden kehittymisen myötä tai sivutuotteena.

https://tekniikanmaailma.fi/tutkimus-ih ... ikentassa/
Locked