Tähän varmasti vaikuttaa hyvin paljon myös henkilön tilanne, luonne, ympäristö jne. Esimerkiksi hoitamaton masennus ja sen aiheuttama näköalattomuus nuorella ihmisellä voi olla hyvin eri asia kuin vaikka parantumaton fyysinen sairaus iäkkäämmällä. Tässä tarkoitan ajatuksien läpikäynnin laatua, en sitä että itsemurha olisi väistämättä hyvä ratkaisu fyysisessä sairaudessa.Peregrina wrote: ↑Fri Jul 09, 2021 12:50 pm Mitä mieltä olette, ovatko itsetuhoiset ajatukset ja kuolemantoiveet jotain niin haitallista, että niistä tulisi pyrkiä eroon kokonaan?
Millaista haittaa itsetuhoiset ajatukset ja kuolemantoiveet ovat teille aiheuttaneet?
Onko niistä seurannut jotain hyvääkin?
Ajatukset ovat enemmänkin mielestäni tukahdettuina haitallisia ja vaikka ne olisivat tämänkaltaisesti suuria ja synkkiä, ei niiden läpikäynnin tarvitse olla vaarallista. Luulen kuitenkin että usein juuri tällaista ajattelua ei tulisi käydä pelkästään yksin läpi, koska tilanteissa joissa itsemurha on oikeasti vaihtoehto, voi kokonaisuuden hahmottaminen olla haastavaa juurikin näköalattomuuden ja muunlaisen tuskan vuoksi. Voi olla mahdollista että se ajattelu on etupäässä sitä Smaragdin mainitsemaa vellomista, eikä oikein johda muuhun kuin suurempaan pahaan oloon.
Keskusteltuani ihmisten kanssa jotka ovat jossain vaiheessa harkinneet itsemurhaa, on moni kokenut itsemurhan vaihtoehdon niin helpottavana, että itse asiassa muu elämänlaatu on alkanut parantua ja tukea toipumista tämän vuoksi. Usein hallinnan tunteen puuttuminen aiheuttaa hätää ja kaoottisuutta mielessä. Ihminen tarvitsee tunnetta, että voi vaikuttaa asioihin.