Jumala

Veljille esitetyt kysymykset.
Locked
safareus
Posts: 6
Joined: Sun Jun 07, 2020 8:30 pm

Jumala

Post by safareus »

Minulle on opetettu lapsena kaikkia rakastavasta kristitystä Jumalasta. Mutta nyt viime vuosina olen alkanut pohtimaan asioita uudestaan ja kasvautunut omanlaisen käsityksen jonka pää asia on se että Jumala ei ole täysin hyvä eikä Saatana täysin paha. mutta en ole ihan varma vakaumuksestani. Joten olenkin päättänyt etten seuraa Jumalaa tai Saatanaa. Mutta olen tutkinut paljon asioita niin haluaisin tietää Minkälaista Jumaluutta minun pitäisi lähestyä. tai Minkälaista Saatanaa. Haluaisin myös tietää minkälaista Jumalaa, Saatanaa tai molempia te seuraatte.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Jumala

Post by Nefastos »

Kiitos hyvin kauniista ja perustavanlaatuisesta kysymyksestä, safareus.
safareus wrote: Mon Jun 08, 2020 8:54 pmMutta olen tutkinut paljon asioita niin haluaisin tietää Minkälaista Jumaluutta minun pitäisi lähestyä. tai Minkälaista Saatanaa. Haluaisin myös tietää minkälaista Jumalaa, Saatanaa tai molempia te seuraatte.

Olennaisimpia Jumalan, Saatanan ja näiden molempien lähestymisen ominaisuuksia ovat minulle rakkaus ja totuus.

Rakkaudella tarkoitan ennen kaikkea kokonaisvaltaisuutta, erityisesti siinä merkityksessä että ihminen on avoin muiden todellisuudelle. Tavanomainen tylppä ajattelu ei aina hoksaa, että kaikki muut ihmiset ovat myös aivan yhtä olemassaolevia, syviä, itselleen ehdottomia itsen kokonaisuuksia, eivätkä mitään pahvihahmoja, joiden tehtävä on muodostaa meille tähtinäyttelijöille kulisseja. Siten rakkauden tärkein olemuspuoli on myötätunto, empatia, joka aktiivisesti, omilla teoillaan & toiveillaan pyrkii siihen, että ketään ei sattuisi enempää kuin on välttämätöntä henkisen kasvun mahdollistumiseksi.

Totuudella tarkoitan suurempaan totuuteen aktiivisesti pyrkimistä: ei vain rehellisyyttä, vaan myös totuudellisuutta jatkuvana ponnistuksena. Kaikessa toiminnassa itsestään ja maailmasta on pyrittävä ymmärtämään mahdollisimman laajoja & syviä kokonaisuuksia, sillä oikein tekemisen mahdollisuutemme on yksin siinä, kuinka paljon ymmärrämme. Ihminen joka ei ole totuudellinen satuttaa muita väistämättä ellei muulla niin passiivisuudellaan ja pienuudellaan.

Kristillisessä ajattelutavassa Rakkaus vertautuu Jumalaan (ja Totuus Saatanaan). Mutta kristinuskon a) vanhatestamentilliset juuret ja b) teologia ovat molemmat itse asiassa aivan päinvastaisessa suunnassa, joten puhe "Jumalasta rakkautena" on kristinuskolle pelkkää sanahelinää. Kristinusko ei ole rakkauden uskonto, vaikka Jeesus oli rakkauden profeetta. Kristinusko on luonut Jumalasta niin sairaan, mädännäisen, mutanttisen hirviön, että pelastus uudemmalle uskonharjoitukselle on Jumalan vastustamisessa, Saatanassa. Ainakin meillä lännessä, jossa mielikuva Jumalasta palaa absoluuttisen ristiriitaiseen Raamattuun ja sen yhtä absoluuttisen ristiriitaisiin tulkintoihin. Tämän teologisen tarpeensa lisäksi Saatana on meille myös ja ennen kaikkea oman sisäisen mielemme piilotettu osa, se varjon puoli, josta käsin mielen yöpuoli operoi mystisellä & potentiaalisesti vaarallisella tavalla. Tuota varjoa on kunnioitettava ja sen kanssa tehtävä kohtauttavaa työtä, tai pois sysättynä se aivan varmasti alkaa salaa hallita meitä kielteisin tavoin. Esimerkiksi, alamme luulla että elämämme ongelmien todellinen syy on muissa ihmisissä, vaikka se viime kädessä on lähes aina meissä itsessämme. Tämä asia alkaa selkeytyä vasta kun käännymme kohti Saatanaa, pyrkien ymmärtämään omaa pimeää haasteisuuttamme. (Sivumennen sanoen tämä on minusta hyvin suuri ongelma uudemmissa pimeän estetiikan esoterioissa: pimeitä arkkityyppejä pyritään niissä vain valjastamaan ratsuiksi päivätietoiselle mielelle, maagiseen voimaantumiseen. Seurauksena on kolonialistinen ja riistävän arrogantti asenne mielen syviin, daimonisiin ominaisuuksiin.)

Paradoksi (näennäinen ristiriita, joka useinkin kätkee sisällään mysteerin) on sekä Jumalan että Saatanan todellinen perimmäinen ominaisuus. Siksi uskonnonharjoitus – Jumalan ja Saatanan seuraaminen – on minulle päivittäistä ponnistelua seurata näissä molemmissa sitä mikä voi ilmentyä kauniisti & auttavasti, ja kamppailla sitä vastaan, mikä ilmenee oppressiona & hämäyksenä.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Locked