Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Oman elämän ja nykymaailman yhteen sovittaminen.
Tähti
Posts: 219
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Post by Tähti »

Aina jossain nähnyt sitä että pidetään perspektiivi aika löysänä, eli esim yhdellä lausella helppo kuitata kaikki, ”viimeisen tuhannen vuoden aikana oli pieniä konflikteja”. Ei sitä historiasta paljon muuta välttämättä tarviikaan tietää aina. :)
User avatar
Aquila
Posts: 355
Joined: Sat Jul 17, 2010 12:14 pm

Re: Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Post by Aquila »

Hairetikos wrote: Wed Dec 02, 2020 4:38 pm
Aquila wrote: Tue Dec 01, 2020 6:39 pm En ehkä täysin ymmärtänyt Aven tässä yhteydessä vahvasti esille tuomaa suhtautumista kuolemaan. Ehkä voisi kysyä, minkä takia suhde kuolemaan nousee niin olennaiseen osaan juuri koronakriisissä?


Kun puheena on koronakriisi ja sen yhteydessä kuoleman hyväksyminen, minusta esoteerisessa ajattelussa unohtuu helposti kehollisuus ja syvemmin kehon edustama "toiseus", jota se itsellemme on. Sairaus uhkaa samaan aikaan itsemme ja muiden lisäksi tätä omaa toiseuttamme ja tässä kohtaa itsesuojeluvaisto, jota joiltain osin voidaan ehkä kutsua kuolemanpeloksi, edustaa väistämättä myös ihmisen suhdetta tähän omaan keholliseen toiseuteensa, itseyteen ja näiden välisiin rajoihin. Keho on myös väline, jolla olemme yhteydessä muuhun toiseuteen. Kuolema tarkoittaa yhteiskunnassamme kehon kuolemaa, joten se merkitsee monille kaiken toiseuden ja yhteyden siihen katoamista. Siten kuolemanpelko on myös tahtoa suojella tätä toiseutta ja säilyttää siihen yhteys, koska muuta meillä ei aina ole. Minä pidän tätä jonkinlaisen perimmäisen, joskin tiedostamattoman rakkauden ilmauksena, vajavaisena pyrkimyksenä yhteyteen, vaikka siihen sisältyy paljon muutakin. Kuolema esiintyy tietenkin myös kohtuuttomana hirviönä monille, koska elämän kokonaisvaltaisuutta ei ymmärretä, mutta myös omat puhetapamme aiheen ympärillä noudattelevat usein tätä kuoleman ja elämän vastakohtaisuutta, vaikka sisäisesti pyrkisimmekin ykseyteen. Toisaalta esoteristin ja ei-esoteristin, tai oikeastaan kenen tahansa kahden ihmisen, keskustellessa kuolemasta ollaan aina tilanteessa, jossa kuolema merkitsee eri asioita. Toiselle se on väkivaltaa, kärsimystä ja pahuutta. Toiselle jokin abstrakti henkinen teema tai filosofinen ongelma. Varsinkin näissä kohdin esoterian ja eksoterian välinen raja korostuu, mutta ehkä sen ei tarvitsisi tarkoittaa rajanvetoa ihmisten välille, koska kuolema on meille kaikille koko elämän kestävä prosessi. Oma ja muiden ihmisten kokema pelko voi olla jopa avain myötätuntoon, koska - jonkinlaista uskovaisnäkökulmaa lainatakseni - vain rakkaus voittaa kuoleman.
Ihminen keskimäärin pelkää kuolemaa ja nyt kun tavallinen elämä ja elämänpiiri on poikkeustilassa, niin kai se helposti nousee keskiöön. Mielenkiintoinen kappale elämästä ja kuolemasta ja boldattu kohta erityisesti herätti ajatuksia ja heläytti jotain lämmintä sisimmästä pintaan itse asiassa.
Aquila wrote: Tue Dec 01, 2020 6:39 pmKoronakriisin julkisessa keskustelussa on minusta korostunut myös mahdollisuus suojella itseään ja muita ihmisiä omalla käytöksellään. Maski on käytännössä symboli koko kuviolle ja siksi siitä keskustelu, vaikka ehkä hieman pinnallista onkin, on koko kriisin näkyvin osa. Maskin pitäminen tai pitämättömyys muuttuu ilmaisuksi joko jonkin asian puolesta tai sitä vastaan. Amazonin sademetsien eteen meillä on rajallisemmat mahdollisuudet. Siksi maskien saama symbolinen arvo voi olla huonokin asia, kun se asetetaan koko kriisin ratkaisevaan asemaan muiden ulkoisten toimien ohella. Toki se on monille myös keino tuntea olevansa edes jonkinlaisessa vaikutusvallassa oman elämänsä osalta. Esoteristi voi ehkä pohtia maskiasiaa muiltakin kannoilta, mutta toisaalta sitäkin, mikä on esoteristin suhde yhteiskuntaan ja sen erilaisiin taipumuksiin varsinkin, jos ne näyttävät omaan silmään pikkumaisilta, kritisoitavilta ja ehkä jopa jollain tapaa itselle ulkopuolisilta. Tällä puhun nyt laajemmin havaitsemistani näkemyksistä, joita olen siellä täällä nähnyt ja kuullut, ja joihin itse syyllistyn jatkuvasti. Minusta näyttää valitettavan usein siltä, että me esoteristit katselemme asioita omista henkisistä norsunluutorneistamme ja esitämme ehkä omahyväisiäkin mielipiteitä asioista, joissa ei välttämättä aina ole totuuspohjaa tai syvällisyyttä sen enempää kuin kenenkään muunkaan kadunmiehen tai -naisen sanomassa. Tiedostamattani olen tehnyt näin lukuisia kertoja vuosien aikana ja teen edelleen havaintoja ja ilmaisen mielipiteitä, jotka ovat ymmärtämättömiä ja usein erottavat itseäni muista enemmän kuin yhdistävät.
Itse näen julkisessa keskustelussa keskeisimpänä asiana vanhan kulutusyhteiskunnan normaalin häiriintymisen; kaiken onnen tuoja talouskasvu on vaarantunut ja keinolla millä hyvänsä on pakka saatava kasaan niin nopeasti kuin mahdollista. Kaikki mahdolliset ryhmät kärsivät omasta mielestään enemmän kuin toiset ja totta tosiaan, ihmisten maskit ja niiden pitäminen/pitämättömyys on omassa sosiaalisessa piirissäni nyt melkeinpä se ainoa asia, joka ratkaisee selviääkö maailma vuodesta 2020 vai syöksytäänkö helvettiin koko porukalla. Tähän kun lisätään suoranainen denialismi, niin soppahan on aivan valmis kauhottavaksi.
Luonnollisesti ihminen on huolissaan vaikkapa omasta elinkeinostaan, erityisesti jos pandemia on sen vakavasti vaarantunut ja pahimmassa tapauksessa ehkä jopa jo vienyt. En minä siitä osoittaen ketään soimaa. Toivoisin kuitenkin, että ihmiset löytäisivät myötätuntoisen ja ymmärtävän tavan käsitellä asiaa, koska vaarana on kollektiivisesti patoutuva tyytymättömyys ja eripuraisuus, jonka purkautuminen voi saada aikaan rumaakin jälkeä yhteisöissä eri voimakkuudella ja eri tasoilla. Näkisin, että Yhdysvalloissa (joo, siinä on monta monessa eikä covid-19 ole muuta kuin onneton lisärönsy äärimmilleen polarisoituneessa tilassa) homma ei olisi voinut mennä kovinkaan paljon huonommin.

Jaa, no omasta puolestani semmosta syyspäivitystä, että kesytin lopulta perkeleeni ja aloitin etätyöt. Sopii periaatteessa ihan hyvin. Toistaiseksi ei kummempia ongelmia lukuun ottamatta oikuttelevaa näyttöpäätettä, mutta huolestuttaa jollain tasolla työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen ja liukeneminen, kun olen sitä aiemmin väkevästi puolustanut ja pitänyt siitä kynsin ja hampain kiinni.
Viimeiseen lauseeseen on lisättävä, että juuri tällaisissa asioissa itselläni on nyt ollut runsaasti vaikeuksia. Keinot irtautua, jakaa aikaansa ja energiaansa eri asioihin sekoittuvat melkoisesti, kun aiemmat tätä jakoa edistäneet rakenteet eivät toimikaan. Tietenkin nämä kysyvät lopulta lähinnä käytännöllisiä ratkaisuja, joita parhaansa mukaan pyrkii soveltamaan, mutta jonkinlaista uutta elämänhallintaa, ja toisaalta spontaanisuutta asioiden pitämiseksi mielekkäinä, on pakko opetella. Jollain näinkin pienimuotoisella uuden opettelulla on mahdollisesti pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia.

Voi olla, että yritin aiemmalla viestilläni hahmotella jotakin sellaista, mikä ei oikein itsellenikään ole täysin selvää vielä. Ainakin sen sanallistaminen tuntuu vaikealta ja siitä johtuen tulee ehkä sohittua sinne tänne. Nähdäkseni se kuitenkin kytkeytyy juurikin ajatuksiin toiseudesta, eli mitä toiseus esimerkiksi esoteristin (hyvin laajassa mielessä) näkökulmasta on ja millainen toiseus jää helposti tunnistamatta. Esoteristille toiseus näyttäytyy väistämättä myös eksoterismin muodossa. Käytännössä usein myös niissä kaikista arkisimmissa, banaaleissa asioissa, joita on helppo aliarvioida. Kuolemaa pelkäävät massat voivat näyttäytyä ylitsepääsemättömänä vastustajana. Eihän se kovin hehkeältä kuulosta, kun Saatana "kävelee kaupan takaa täydet muovipussit kourissaan" tai "raahaa imuria yli kuluneitten kynnysten". Ehkä tämä meni jo turhan kikkailun puolelle, sillä lainauksen takana olevassa kappaleessa lauletaan jotain hieman muuta, mutta sitä Rakkautta on tänä vuonna todella kaivettava ajoittain niin harmaan ja tasapaksun olemisen suosta, että väistämättä silmät hetkittäin sokeutuvat. Ehkä muilla täällä on erilaisia kokemuksia.

Itse huomaan, että elähdyttävää, mielikuvitusta ruokkivaa aktiviteettia tarvitsisi runsaasti, koska jonkinlainen kuihtumisprosessi pyrkii ottamaan jatkuvasti vallan. Mahdollisuuksien puuttuminen itsessään on jo jonkinlainen haaste, vaikkei niitä mahdollisuuksia niin olisi hyödyntänyt ennenkään. Koska oma tekeminen ja oleminen on kuitenkin lapsesta asti sitoutunut tietynlaisiin kulttuurisiin normeihin, ei muutos siinä ole yksinkertainen asia, vaikka meillä täällä tilanne onkin ehkä parempi kuin monilla muilla. Ihminen pyrkii lopulta pysymään oppimassaan niin pitkään kuin se on mahdollista. Kun se ei ole enää mahdollista, katsotaan vasta, mihin seuraavaksi ryhdytään vai ryhdytäänkö yhtään mihinkään. Ei ole toista yhteiskuntaa valmiina odottamassa, joten kaikki muutos on hidasta, mutta sitä tapahtuu silti, yleensä pitkälti pakon sanelemana, vaikka yksilöt ja pienemmät ryhmät toki voivatkin olla siinä nopeampia.
Tähti
Posts: 219
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Post by Tähti »

Tää on aika pitkä teksti, mutta mielestäni sen verran helpossa muodossa että kiva lukea. Vesimiehen (aquarian) ajasta puhuttu paljon, se nyt on vaan yksi termi tietty mitä voi käyttää.

The unevolved Aquarian attributes are:

* Herd mentality– blindly and irrationally following the crowd without checking in with one own’s integrity – while at the same time showing discriminatory and selfish behaviors, like emptying the shelves.  

* False democracy – expecting to exercise one’s individual rights, without fulfilling one’s obligations. Examples: making noise in a restaurant for our own selfish pleasure, even if we disturb other people. Voting for a politician because “we exercise our democratic right” without understanding how politics work or taking the time to do proper research. Believing the society needs to create jobs and take care of us, without us contributing back etc.  

* A false sense of freedom – rebellion without accepting authority first; thinking one “knows better”; unwillingness to follow rules and delay gratification.

* “Opinionitis” – the “disease” of having an opinion without substantiating it with expertise. The internet (another Aquarius theme) has made it easier than ever to share opinions. We have, however, a responsibility for the information we spread. Is it substantiated by expertise? Is it in the best interest of the people? 

And some of the evolved Aquarian attributes are:


* Good fellowship – caring for the other and humanity itself – not because of fear, or because there is an expected payout – but because of a true desire to contribute and make a difference. A good example is the many doctors and nurses that fight for the lives of their patients even when their own health is at risk.

* True democracy – democracy means rights, but also obligations. Real democracy happens when people contribute to the best of their ability to a better society. Example: volunteering/taking on our fair share of the workload in the community, coming up with proposals and personal initiatives to make the world a better place, and taking action when other people’s rights are violated.  

* Freedom – once people have learned the “Capricorn lesson” – how to respect authority, how to follow rules that go beyond instant gratification (but are necessary for a good functioning of society) – then, and only then, true freedom can be found.    

* Expertise – Aquarius is the Ph.D. of the zodiac, the true scientist, the true Scholar, someone who has studied a particular topic in-depth enough to have a qualified opinion. The true scientist is NOT someone who is following corporation-sponsored agendas or blindly regurgitates what he or she is told. A true scholar is objective, has critical thinking and brings their own original input to an already thoroughly researched topic. Original and value-creating intellectual input is Aquarius energy at its best.  

* Technology – when used smartly, technology is NOT a tool to withdraw from a reality that is less exciting than our social media feed – but a medium to spread knowledge and bring people with common interests together. 

There is a reason why Aquarius follows Capricorn. In Capricorn, we learn how to deal with authority, systems, and top-down hierarchies.
When Saturn was in Capricorn we’ve seen the limits, but also the crucial role authorities play in society.

In every single society, we need authorities, we need to have systems in place, we need decisive top-down action “the schools are closing” or “stay home”. A society without Capricorn is total chaos. And we can not have Aquarius’ promise of total freedom unless we learn how to deal with restrictions first. 


Here are some shifts we can expect during Saturn’s transit in Aquarius. 


A shift from capitalism to human capital – Capricorn and the Earth element value “capitalism” while Aquarius and the Air element value the ‘human capital’. The world will start valuing more the human capital, at the expense of material aspects of production.

A shift from top-down hierarchies to bottom-up innovation – both Capricorn and Aquarius are ruled by Saturn, so both signs are concerned with bringing order into chaos. But while with Capricorn order comes top-down (from the leader) – with Aquarius, progress comes bottom-up (from the individual). 

A shift from big cities to smart cities and small communities – Aquarius thrives in communities – but very importantly, it thrives in micro-communities, which can be self-governing. It is not excluded that the role of the big city, of the big metropolis, will change, and we may slowly return to smaller communities, where we can take better care of each other.  

A shift from duty to true altruism – If Capricorn is duty, Aquarius goes beyond duty. The evolved Aquarius energy does something not only because it is morally right, but from a place of true altruism and from a genuine desire to make the world a better place. 

A shift from a taxpayer status to civil responsibility – Instead of delegating the power and responsibility to states and corporations through taxes or donations, Saturn in Aquarius will pass the responsibility back to us – how can we, as individuals, contribute to society and make the world a better place? 

Ultimately, Saturn in Aquarius is about acknowledging the value of humanity. Governments and corporations have taken people for granted for way too long, without appreciating, rewarding and giving them the recognition they deserve.

And now, thanks to Saturn in Aquarius, we will have to rethink everything – forms of organization, relationships, and the distribution of resources.
https://astrobutterfly.com/2020/03/18/s ... naissance/
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Post by Soror O »

Aquila wrote: Tue Dec 01, 2020 6:39 pm En ehkä täysin ymmärtänyt Aven tässä yhteydessä vahvasti esille tuomaa suhtautumista kuolemaan. Ehkä voisi kysyä, minkä takia suhde kuolemaan nousee niin olennaiseen osaan juuri koronakriisissä?
Rajoitustoimia perustellaan osin juuri kuolemien ehkäisemisellä. Ja kuolleisuuden perusteella vedetään johtopäätöksiä siitä, kuinka hyvin tai huonosti maat ovat onnistuneet tässä ajassa.
Aquila wrote: Tue Dec 01, 2020 6:39 pm Kuolema tarkoittaa yhteiskunnassamme kehon kuolemaa, joten se merkitsee monille kaiken toiseuden ja yhteyden siihen katoamista. Siten kuolemanpelko on myös tahtoa suojella tätä toiseutta ja säilyttää siihen yhteys, koska muuta meillä ei aina ole. Minä pidän tätä jonkinlaisen perimmäisen, joskin tiedostamattoman rakkauden ilmauksena, vajavaisena pyrkimyksenä yhteyteen, vaikka siihen sisältyy paljon muutakin.

Tämä on mielenkiintoinen ajatus, en ole koskaan itse ajatellut tätä näin!
Aquila wrote: Tue Dec 01, 2020 6:39 pm Minusta näyttää valitettavan usein siltä, että me esoteristit katselemme asioita omista henkisistä norsunluutorneistamme ja esitämme ehkä omahyväisiäkin mielipiteitä asioista, joissa ei välttämättä aina ole totuuspohjaa tai syvällisyyttä sen enempää kuin kenenkään muunkaan kadunmiehen tai -naisen sanomassa. Tiedostamattani olen tehnyt näin lukuisia kertoja vuosien aikana ja teen edelleen havaintoja ja ilmaisen mielipiteitä, jotka ovat ymmärtämättömiä ja usein erottavat itseäni muista enemmän kuin yhdistävät.
Ymmärrän mitä kuvaat tässä. Ajatusten omahyväisyys, pseudosyvällisyys ja virheellisyys (ei totuudellisuus) ovat kuitenkin attribuutteja joiden määrittäminen ei ole yksiselitteistä: sanat, jotka toinen näkee viisaina, toinen kokee pseudosyvällisenä haihatteluna. Itse ilmaisen omia mielipiteitäni ja ajatuksiani juuri siinä hengessä, ettei tarkoitukseni olekaan tarjota mitään muuta kuin oma näkökulmani asiaan. En kuitenkaan ole täysin äärirelativisti ajattelen, että kaikki argumentit olisivat yhtä hyviä. Kuitenkin koen, että kaikki näkemykset ovat yhtä hyviä, ts. oikeita jostain näkökulmasta käsin ja tietyltä tasolta tarkasteltuna. Fanitan John Stuart Millin sananvapausteoriaa ja koen, että ns. virheellisetkin näkemykset ovat hyödyllisiä, koska niitä vasten totuus kirkastuu. (Tietysti keskustelu siitä, mitä Totuus on, on oma keskustelunsa.) En siis jaa mielipiteitäni ollakseni oikeassa, vaan ollakseni yhtä lailla väärässä (koska sekin auttaa kollektiivia).

Kuten kirjoitit, on tärkeää pysähtyä miettimään toimiiko oma ajattelu pohjimmiltaan erottavassa tai yhdistävässä funktiossa. Koen, että ajattelun erottava ja yhdistävä funktio ovat yhtäaikaa läsnä, joskin eri "tasoilla". Itse en pelkää sitäkään, että ajattelu ja keskustelu on paikoin hajottavaa, kunhan ajattelun henki säilyy yhdistävänä. Ihmiset ovat varmasti erilaisia senkin suhteen, kuinka he paikantuvat individualismi - konformismi -akselille. Itse olen jollain tasolla ääri-individualisti, mikä toimii ehkä eräänä selittävänä tekijänä ajattelulleni. Toisaalta kun olen tutkinut omaa tarkoitustani (dharmaa) olen päätynyt siihen, että koko olemassaoloni pohjautuu toisten ihmisten palveluun. Tämä ei silti lue pois sitä seikkaa, että olen jollain tasolla itsekeskeinen ja ylpeä ihminen.
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Post by Nefastos »

Ave wrote: Fri Dec 04, 2020 11:43 am
Aquila wrote: Tue Dec 01, 2020 6:39 pmMinusta näyttää valitettavan usein siltä, että me esoteristit katselemme asioita omista henkisistä norsunluutorneistamme ja esitämme ehkä omahyväisiäkin mielipiteitä asioista, joissa ei välttämättä aina ole totuuspohjaa tai syvällisyyttä sen enempää kuin kenenkään muunkaan kadunmiehen tai -naisen sanomassa.

Ymmärrän mitä kuvaat tässä. [...] olen jollain tasolla itsekeskeinen ja ylpeä ihminen.

Mmm, pystyn yhtymään tähän luonnehdintaan omalla kohdallani. Itse olen – monien yrityksen ja erehdyksen tapojen jälkeen – päätynyt siihen, että norsunluutornista avautuu pätevät näkymät moneen eri suuntaan, & kerron useimmista auliisti kaikille jotka tahtovat kuunnella. Koska nykyaika on (ja tämä on paljossa hyvä asia!) sellainen että sana ei koskaan kelpaa sellaisenaan vaan otetaan aina vain mielipiteenä muiden joukossa, on turha edes yrittää tasoittaa näkemyksiään niin maata pitkin kulkeviksi, että ne tulisivat hyväksytyiksi neutraaleina saati faktisina. Kokisin että tässä on kokemusten lisäksi myös jonkinlainen sisäerityksellinen ikäkausikysymys. Ihminen aloittaa hybrisenä, käy aikuistuessaan nöyremmäksi, ja näin keski-iässä sitä jälleen kokee ymmärtävänsä asiat paremmin kuin muut.

Toki tässä on myös sellainen temperamentillinen kysymys, että olen aina kokenut hiljaisuuden vähintään yhtä vaaralliseksi aseeksi kuin äänenkäytön.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Tähti
Posts: 219
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Post by Tähti »

A37F8E9C-FA1A-4040-81CB-898A1CF26DE3.jpeg
A37F8E9C-FA1A-4040-81CB-898A1CF26DE3.jpeg (43.94 KiB) Viewed 9129 times

Yhteys. Esim tämmöisiä huomioita millä ite päässyt alkuun, ei ehkä kannata aloittaa montaakaan keskustelua sillä fiiliksellä että ensimmäisenä tulee mieleen ”olet väärässä”, ja minäpä korjaan tämän, vaikkei tuota sanoisikaan niin se voi muuten välittyä fiiliksestä. Tietty nyt ei aina haittaakaan, vaikka menisikin juuri tuolla fiiliksellä.

Improvisaatio-kurssilla jäi mieleen, että koittaa vähän innostua itse aiheesta, ja mennä ikäänkuin mukaan toiseen juttuun, ja sitten jatkaa siitä. Vähän niin kuin päinvastainen vaihtoehto tuolle ekalle. ”Osittain samaa mieltä” on kanssa yksi ilmaisu.

Esim sijoittamisessa käytetään termiä sentimentti. Tai sentimenttianalyysi. Eli tunnetaan jopa millin tarkkuudella yleinen mielipide (sentimentti) jostain, jopa mitattu se jotenkin (analyysi), ja osataan ottaa se huomioon, mutta ei välttämättä olla juuri samaa mieltä itse.

Ihan henkilökohtaisissa suhteissa voisi käyttää esim termiä hiljentyminen toisen korkeampaan minään. Yhteyden tavoittelu. Pyrkiä ikäänkuin tulemaan vähän vastaan. Eikä silleen että vain toisen tarviisi tulla vastaan. Ymmärrä ensin toisen tilanne, ja tule sen jälkeen itse ymmärretyksi.
Tähti
Posts: 219
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Post by Tähti »

Tää nyt vois olla toinen aika osuva kuva kanssa.


7CC15987-D854-4FF8-9B20-AEC8C99B78CA.jpeg
7CC15987-D854-4FF8-9B20-AEC8C99B78CA.jpeg (176.28 KiB) Viewed 9123 times

(UI = käyttöliittymä. UX = käyttökokemus)
Tähti
Posts: 219
Joined: Wed Oct 15, 2014 11:00 am

Re: Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Post by Tähti »

Tänmöinen tuli vielä mieleen.

Maskit= muiden huomioon ottaminen
Etäisyyden pitäminen= Muiden tilan (&tahdon) kunnioittaminen

Eli jossain määrin tulee harjoiteltua noita hyviä piirteitä tämän kriisin myötä ainakin, nämä puolet voi siis vahvistua ihmiskunnan tunne & mentaalitasoilla. Tietty muitakin esimerkkejä varmaan on ja muita keinoja noiden vahvistamiseksi.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Post by Nefastos »

Nefastos wrote: Mon Nov 23, 2020 11:23 amyhä useampi tulee tavalla tai toisella rikotuksi epänormaalissa tilanteessa. Tämän sosiologisen elementin olisi kyllä pitänyt olla ilmiselvä jo siinä vaiheessa, kun marketit täyttyivät wc-paperia hamstraamaan juoksevista ihmismassoista, mutta olen nähnyt hyvin vähän jos lainkaan keskustelua siitä, kuinka tätä väistämätöntä ja yhä pahenevaa painetta todella helpotettaisiin: miten ihmiset saataisiin pysymään ihmisinä.

Ilokseni viime kuukaudet ovat muuttaneet tätä tilannetta, ja yhä enemmän tutkitaan & kommentoidaan myötätunnolla (contra yksinomaan kurin vaateella) myös ihmisten psykologista hätää. (Pari esimerkkiä monista vaikkapa tämä juttu päivän Hesarissa ja tämä Ylen kulttuuriuutisointi viikonlopulta.) Tässä vaiheessa pitkittynyttä poikkeusaikaa keskustelumme otsikon mukaiset "myönteiset vaikutukset" alkavat tuntua jo utopistisilta, mutta luullakseni myös niitä tulee ja jää elämään. Aika sitten näyttää enemmänkö tai vähemmän kuin vakiintuneita kielteisiä käytäntöjä; kriisihän on mahdollistanut myös aika salakavalia ihmisyyden latistamisia.

Minua hieman pelottaa se, että valtiovalta – tahdon painottaa: aina ihmisistä eikä reptiliaaneista koostuva – ehkei täysin näe pitkittyneessä kriisitilanteessa korostuneen valtavaa vastuutaan & toisaalta ihmismielen vääntymisherkkyyttä vaikka ruumiillinen terveys pysyisikin. Jos kuria korostetaan ylen määrin (uutisointi piakkoin lisääntyvistä rajoituksista), kyseessä on kuin lainanotto yhteisön tulevaisuudelta ei vain rahallisesti, vaan mikä paljon vaarallisempaa, kollektiivisen psyykkisen kestämisen suhteen. Pelastammeko ihmishenkiä ihmissielujen hinnalla?

Mutta toisaalta, minulla on aina ollut aika heikko usko ihmisen sietokykyyn, joka tosiasiassa on nähtävästi paljon juurevampi kuin luulen. Lisäksi oma hieman poikkeava kuolemasuhteeni vääristänee sen, kuinka hirveänä monet varmasti faktisen kuoleman uhan kokevat.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Beshiira
Posts: 137
Joined: Wed Jun 15, 2016 11:07 am

Re: Koronakriisin myönteiset vaikutukset?

Post by Beshiira »

Niin. Tilanne on aika yksiselitteisesti huono, ja tuntuu että miten tahansa toimitaan, joku kärsii.

Rajoituksia on vaikea jaksaa, tietenkin, mutta toisaalta varsin massiivista mielenterveyden rakoilua ja psykologista kuormitusta aiheuttaisi luultavasti sekin, jos rajoitukset olisivat selvästi väljemmät, tauti leviäisi vapaammin ja yhä useampi alkaisi olla esim. monta kuukautta fyysisesti toimintakyvytön. Puhumattakaan jostain raflaavammista skenaarioista. Tultaisiin myös ihan uudenlaisiin haasteisiin kun pitäisi laajasti ja avoimesti alkaa linjata esim. ketä hoidetaan ja ketä ei.

Voidaan pohtia teoreettisesti, mitä olisi parasta tehdä, mutta käytännössä ei taida valtiovallalle tällä ajalla ja sen omien lähtökohtien ja lainalaisuuksien mukaan olla mahdollista tehdä sellaisia linjauksia, että nyt annetaankin kansalaisten sairastua, katsotaan mitä tapahtuu ja toivotaan parasta. (Tähän voi tietysti todeta että "katsotaan mitä tapahtuu ja toivotaan parasta" -metodi on käytössä tälläkin hetkellä...) Tietenkin asioita voi tehdä niin monella tavalla, ja jatkuva kurin painottaminen yksinään ei varmastikaan ole kaikkein toimivin tapa. Kieltämättä hyvin positiivista, että ihmisten jaksamisesta on myös alettu puhua enemmän.

En totisesti tiedä, mikä olisi oikein tapa toimia, enkä kadehdi niitä jotka joutuvat näistä päättämään ja sen suuren vastuun kantamaan.

Ne myönteiset vaikutukset? Kaipa vain edelleen se toive, että konkreettisemmin ymmärrettäisiin, miten hauraalla pohjalla koko (”maallinen”) elämämme on, kaikkine haaveineen, pyrkimyksineen ja räpistelyineen. Sellainen elävä oivallus voisi kenties muuttaa suuntaamme kohti jotain kestävämpää ja henkisempää, ainakin hetkellisesti tai vähän kerrassaan.
"Ja kun minun kirkkauteni kulkee ohitse, asetan minä sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi.
Kun minä sitten siirrän pois käteni, näet sinä minun selkäpuoleni; mutta minun kasvojani ei voi kenkään katsoa."
Locked