Okkulttiset pelit

Rituaalit, loitsut, rukoukset, meditaatioharjoitukset ja maagiset teot.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Okkulttiset pelit

Post by Soror O »

Nefastos wrote: Thu Mar 05, 2020 3:46 pm Olen kyllä aikanaan paljonkin pohtinut systeemiä, joka mahdollistaisi erilaiset hallinnoidummat pedagogiset ja suljetummin terapeuttiset pelirakenteet. Toistaiseksi päädyin kuitenkin siihen, että parempi olisi kuitenkin tehdä tällaisiin tarkoituksiin omat täysin erilaiset pelinjohtajan oppaansa, ja säännöstö itsessään voidaan pitää suhteellisen samanlaisena eri käyttötarkoituksissaan. Tällöin se ei vedä itseensä huomiota, vaan pysyy neutraalina ja ajatuksia puoleensa vetämättömänä taustakoneena.
Kehitimme taannoin ad hoc -tyylisesti erään pelin, joka ei ole varsinaisesti peli... mutta se kuitenkin tuli tässä yhteydessä mieleen.

Peli alkaa kun kaksi henkilöä makaavat vierekkäin silmät suljettuna. Mitään sääntöjä ei tähän peliin kuulu, lukuunottamatta sitä, että "pelinjohtaja" toimii ikäänkuin haastattelijan roolissa, kysyen pelaajalta kysymyksiä, jotka ovat 1. mahdollisimmat avoimia ja toisaalta 2. sellaisia, että ne johdattelevat pelaajaa kuvailemaan näkemäänsä mahdollisimman tarkkaan. Peli alkaa kun pelaaja alkaa tehdä matkaa Taloon. Pelinjohtaja kyselee kysymyksiä matkalla näkyvistä maisemista, maiseman yksityiskohdista, sääilmiöistä jne. Huomionarvoista on, ettei pelinjohtaja saa johdatella pelaajaa maailman luomisessa - vaan pelinjohtajan rooli on mahdollistaa kysymyksillään versumin mahdollisimman itsenäinen rakentuminen. Nämä mahdollistavat kysymykset ovat sellaisia, että ne hyödyntävät eri aisteja: kuulo, näkö, tunto, tasapaino, haju. Tyyliin: "miltä maa tuntuu jalkojesi alla?"

Matkan jälkeen pelaaja löytää perille Taloon. Olennaista on kuvailla Talon sijainti, Talon asettuminen suhteessa ympäröivään maisemaan, vallitseva sää, Talon ulkonäkö välittömine ympäristöineen ja niin edelleen. Kun pelaaja on kuvaillut Taloa ulkoa päin riittävästi, siirtyy hän Talon sisään. Edelleen pelinjohtaja mahdollistaa avoimilla kysymyksillään Talon tarkan imaginaarisen hahmottamisen: "astut kynnyksen yli, mitä näet suoraan edessäsi/vasemmalla puolellasi/oikealla puolellasi jne." Olennaista on myös kysyä, miltä Talon sisällä (ja sen eri huoneissa) oleva ilma tuntuu. Tällaista "hermeneuttista haastattelua" jatketaan, mutta pelin jatkuessa pelinjohtajan on hyvä huomata, että Talo eksistoi jo itsenäisesti. Olennaista on kunnioittaa Talon integriteettiä ja ikäänkuin siirtyä Taloon pelaajan kanssa, mutta tilaa ikäänkuin tämän "yläpuolella leijuen". Pelinjohtajan tehtävä on edelleen kysyä kuvailua tukevia kysymyksiä, joilla Talo rakentuu/ muuntautuu edelleen ja joiden myötä Talon ominaisuudet kartoittuvat. Pelin kuluessa pelinjohtaja voi kysyä pelaajan tuntemuksia ja ajatuksia niistä asioista, kohtaa pelaaja kohtaa Talossa. Pelinjohtajan tehtävänä on kysymyksillään mahdollistaa pelaajan toiminta Talossa, mutta erityisen tärkeää on olla johdattelematta mihinkään tiettyyn toimintaan tai lopputulokseen. Kun peli on aika lopettaa, on hyvä järjestää jokin uloskäynti Talosta, tai vastaavasti sinetöity turvapaikka Talon sisällä, jossa pelaaja voi odottaa seuraavaa pelaamiskertaa.

Metodi sopii niille, joilla on elävä (visuaalinen) mielikuvitus. Pelinjohtajan ja pelaajan keskinäinen luottamus on olennaista.

Edit. Ja ei-johdattelevuus on todella myös sitä, että pelaajalle annetaan mahdollisuus kussakin tilanteessa valita se, mihin suhteeseen hän asettuu Talon objektien kanssa. Esimerkiksi jos pelaaja on todennut kylpyhuoneeseen tultuaan näkevänsä siellä hahmon, pelinjohtaja pyytää pelaajaa kuvailemaan ko. hahmoa ketjutetuin kysymyksin. Sitten pelinjohtaja kysyy pelaajalta: "pystyykö hahmo x näkemään sinut tai muuten aistimaan läsnäolosi?" / "Pystyykö hahmo x kommunikoimaan kanssasi?" Jos vastaus on "kyllä" edetään kysymyksiin, kuten "Miten hahmo kommunikoi?" Jos vaikka piirtämällä huurteiseen lasiin, niin "Piirtääkö hahmo nyt lasiin jotain?" Jos kyllä, niin sitten vasta kysytään, "Mitä hahmo piirtää lasiin?"
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Okkulttiset pelit

Post by Nefastos »

Talo-peli kuulostaa avoimemmin projisoivalta versiolta peruspöytäroolipelistä. Viimeksi mainitussahan pelaajat eivät suoranaisesti voi vaikuttaa maailmaan muutoin kuin hahmojensa toimien kautta. Mutta omien pelinjohtajavuosieni kokemus on osoittanut sen kiinnostavan sukupuoliroolituksen, että harrastukseen uutena tulevat naiset ryhtyvät luonnostaan kertomaan myös maailman itsensä tapahtumista, siinä missä miespuoliset pelaajat asemoituvat intuitiivisesti yksinomaan projisoituun pelaajahahmoonsa. Siis tyyliin:

Pelinjohtaja: "Tulet sammaleen peittämään huoneeseen..."
Uusi miespelaaja: "Mitä siellä näkyy?" / Uusi naispelaaja: "Tämä näkee siellä takaseinällä oven!"

Samanlaiseen talopeliin (jossa sisäisen näkemisensä saa sanoittaa toiselle itse) olen muuten törmännyt aiemminkin. Minulle siitä tuli aikoinaan niin voimakas sisäinen kokemus, että kannan sitä edelleen päivittäin mukanani. Mikä kertoo kauniisti siitä, kuinka tietynlainen sisäkokemuksellinen luomisvoima voi tehdä suuria minimaalisesta triggeristä, jos sen purkautumistarve on kyllin voimakas. Se tulee silloin äärimmäisen lähelle magiaa, etenkin kun niin vahvoihin psyykkisiin kokemuksiin liittyy helposti parapsykologisia lieveilmiöitä.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Okkulttiset pelit

Post by Insanus »

Keskusteleva hypnoosi jakaa Talo-pelin kanssa myös paljon. Tuossa menetelmässä hypnotisti pääasiassa kysymysten avulla pyrkii saamaan hypnotisoitavan laittamaan itse itsensä transsiin ohjaamalla tämän huomiota palaamaan alueille joissa alitajunta alkaa ilmaista itseään.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Okkulttiset pelit

Post by Soror O »

Nefastos wrote: Thu Apr 08, 2021 12:40 pm
tietynlainen sisäkokemuksellinen luomisvoima voi tehdä suuria minimaalisesta triggeristä, jos sen purkautumistarve on kyllin voimakas. Se tulee silloin äärimmäisen lähelle magiaa, etenkin kun niin vahvoihin psyykkisiin kokemuksiin liittyy helposti parapsykologisia lieveilmiöitä.
Mielenkiintoista kuulla, että olet saanut tämänkaltaisesta työskentelystä pysyväistä evästä polulle. Tällainen kiinnostaa itseäni kovasti koska minulla on halu ikäänkuin astua pois tuon sisäkokemuksellisen luomivoiman tieltä - joskin se on suuruudessaan ja tuntemattomuudessaan jotain, mikä vaikuttaa myös kauhistuttavalta. Pelillistäminen antaa egolle ikäänkuin tietynlaisen sopimuksenvaraisen haarniskan, joka päällä on turvallisempaa kohdata tuota voimaa. Vaikka pohjimmiltaan ymmärrämme, että pelin viehätys eli totuudellisuus on juuri siinä, että se on liminaalisessa ja intiimissä suhteessa todellisuuteen.

Tuo mitä sanoit sukupuolittuneista hahmotustavoista toi mieleeni sen, että mielestäni tällainenkin työskentely saattaisi sopia harjoittamaan/tasapainottamaan pelaajan
feminiinistä ja maskuliinista funktiota. Ensinnä oma mielensä täytyy ikäänkuin luovuttaa astiaksi johon tuo intrapsyykkinen luomisvoima/alitajunta kaataa itsensä (feminiinen funktio). Toisaalta kun tämä alintajuntainen näyttämö on rakentanut itsensä, tarvitaan sinne kuitenkin myös pelaaja, aktiivinen toimija, joka käyttää omaa tahtoaan ja erittelee näyttämöä ja sen objekteja parhaaksi katsomallaan tavalla (maskuliininen funktio). Ennenkaikkea pelin hedelmällisyyden kannalta olennaista on näiden funktioiden toisiaan täydentävä tanssi - ja se, että ne löytävät toisen itsessään. Mieli antautuu astiaksi, mutta sisällyttää itseensä samaan aikaan erittelykykyisen toimijuuden.
Insanus wrote: Thu Apr 08, 2021 1:39 pm Keskusteleva hypnoosi jakaa Talo-pelin kanssa myös paljon. Tuossa menetelmässä hypnotisti pääasiassa kysymysten avulla pyrkii saamaan hypnotisoitavan laittamaan itse itsensä transsiin ohjaamalla tämän huomiota palaamaan alueille joissa alitajunta alkaa ilmaista itseään.


Jep. Itse olen ollut hypnoterapiassakin, ja oikeastaan nyt muistankin, että noissa istunnoissa mieleni alkoi esitellä minulle taloa. Ja mielenkiintoisesti tuntui, että tuo talo oli asukkaineen ollut "aina siellä". Tämä talo-metafora on yllättävänkin eläväinen, ainakin itselläni.
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Medeia
Posts: 47
Joined: Tue Aug 03, 2021 1:00 am

Re: Okkulttiset pelit

Post by Medeia »

Disco Elysium
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Okkulttiset pelit

Post by Smaragd »

Medeia wrote: Wed Aug 25, 2021 12:47 pm Disco Elysium
I haven't played other videogames than mobile versions of Chess and Nethack in a long long time. This looks like something interesting to give a chance to.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Okkulttiset pelit

Post by Nefastos »

Medeia wrote: Wed Aug 25, 2021 12:47 pmDisco Elysium

Tämä vaikuttaa todella kiinnostavalta. Ainoa seikka mikä vielä on lykännyt tutustumista on (raha ja) se, ettei peliin voi luoda omaa hahmoa. Minulta jäi Witcherkin pelaamatta, kun uskonnollinen vakaumukseni estää toisen housuihin menemisen.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Mars
Posts: 186
Joined: Wed May 15, 2013 1:54 pm

Re: Okkulttiset pelit

Post by Mars »

Oman hahmon luominen on kieltämättä tärkeää. Mutta olisi mukavaa nähdä enemmänkin pelejä joissa iänikuinen taistelu ei ole ainoa etenemistapa (vaikka ensimmäinen hahmoni pelissä kuin pelissä toki aina heiluttaakin kahden käden miekkaa tai kirvestä).
User avatar
Astraya
Posts: 125
Joined: Wed Nov 16, 2016 9:59 pm

Re: Okkulttiset pelit

Post by Astraya »

Mars wrote: Fri Nov 12, 2021 1:14 pm Oman hahmon luominen on kieltämättä tärkeää. Mutta olisi mukavaa nähdä enemmänkin pelejä joissa iänikuinen taistelu ei ole ainoa etenemistapa (vaikka ensimmäinen hahmoni pelissä kuin pelissä toki aina heiluttaakin kahden käden miekkaa tai kirvestä).
Kyllä! Nimenomaan olisi hienoa jos annettaisiin enemmän sijaa seikkailulle ja pohdinnalle. Taistelu on usein vääränlaisen tendenssin lisäksi myös kuolettavan tylsää ja tarinan mielekkyys minusta kärsii loputtomien latausten vuoksi vaikeissa taisteluissa.
“There can be no transforming of darkness into light and of apathy into movement without emotion”
― Carl Gustav Jung
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Okkulttiset pelit

Post by Nefastos »

Mars wrote: Fri Nov 12, 2021 1:14 pmtaistelu
Jo hyvin kauan olen yrittänyt käsittää, kuinka ihmeessä väkivallasta on voinut muotoutua kyseenalaistamattoman ainoa etenemiskeino hahmoon eläytyvään (so. "rooli-") pelieskapismiin. Juuret tuntuvat olevan äärimmäisen syvällä kulttuurissa, niin syvällä, että niitä ei todella edes osata kyseenalaistaa. Jonkin verran asiaa on auttanut lukiessani nykyään Tirant Valkoista, 1400-luvulla kirjoitettua ritariromaania, joka yhtä hyvin voisi olla esitys vastikään julkaistusta pelistä.
Tirant Valkoinen wrote:Päivänä jolloin oli määrä käydä taistelu Rohkeuden kilven ritarin kanssa Tirant meni turnajaiskentälle tavalliseen tapaansa. Torvensoittajien annettua merkin Hänen Majesteettinsa tuomarit käskivät heidän aloittaa. He paljastivat miekkansa ja kävivät toistensa kimppuun kuin kaksi ahnasta leijonaa, ja heidän tapparansa riippuivat renkaista heidän satulankaaristaan. Tirantin hevonen oli paljon kevyempi, ja kaikki luulivat että hän pääsisi voitolle, sillä kun he hyökkäsivät toisiaan vastaan, hän haavoitti vastustajaansa kainaloon. Tirant näki hänen vuotavan verta, ja työnsi miekkansa huotraan ja veti esiin tapparansa. Tuntiessaan iskujen satavan päälleen toinen ritari yritti jäljitellä Tirantia, mutta hänen haarniskansa esti häntä panemasta miekkaa huotraan. Ritarimme iskuista seonneena hän työn miekkansa kainaloonsa ja yritti vetää esiin tapparansa, mutta bretoni oli liian lähellä häntä ja iski liian monia tappavia lyöntejä. Tirant hakkasi irti käsivarsi- ja olkasuojuksista niin paljon kuin pystyi, sillä tappara on, hyvä herra, aseista todella tappavin. Sitten ritarimme iski häntä kolme tai neljä kertaa päähän, mikä sai hänet niin pökerryksiin että hän ei koskaan saanut tapparaansa satulankaaren renkaasta. Pidellen miekkaansa kainalossaan niin että ei kadottaisi sitä onneton ritari yritti turhaan kääntää ratsuaan. Hän osoitti ettei hän hallinnut aseidenkäyttöä eikä ritariuden jaloa taitoa, ja kaikkien mielestä hän kuoli pelkurin kuoleman puolustamatta itseään. Tirant löi hänen käsivarttaan niin monta kertaa että hän ei kyennyt enää kohottamaan sitä, ja lopulta mahtava isku meni kypärän läpi hänen kalloonsa, niin että aivot purskahtivat ulos hänen silmistään ja korvistaan hänen tuupertuessaan kuolleena maahan. (s. 145-146)

Ja sama meno jatkuu luvusta toiseen useita satoja sivuja ilman sen suurempaa järkeä, mielekkyyttä tai kannanottoa, ylistykset poislukien. En toki väitä, että fantasiaväkivalta tulisi kieltää; mutta sille tulisi olla yhtäläisen syvälle rakenteeseen laadittuja vaihtoehtoja. Jokainen pöytäroolipelejä pelannut tietää, tai pitäisi tietää, että onnistumisen ja epäonnistumisen, vaarojen ja adrenaliinia nostavien haasteisuuksien ainoana muotona ei ole väkivalta. Erilaiset kommunikointi-, ja haasteisuustilanteet, psykologinen traumatiikka, magia, ja omana suosikkinani esimerkiksi seksuaalisuus olisivat luotavissa aivan yhtä vivahteikkaiksi ja tarpeen tullen teknisiksi rakenteiksi kuin miten väkivaltaan on fokusoitu niin tavattoman pitkään ja suorastaan hegemonisesti.

https://www.youtube.com/watch?v=YzFHkb7Mcxw
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Locked