Pelit ja leikit

Keskustelut kuvataiteesta, musiikista, runoudesta ja muista taidemuodoista.
Locked
Lux

Pelit ja leikit

Post by Lux »

Tulipa eilen mainitsemistani Tarot- ja enkelikorteista (sekä jokin aika sitten puheena olleista sarjakuvista) mieleeni "pelit ja leikit" yleisemminkin, ja luonnollisesti aivan erityisesti mm. roolipelit, shakki, ja vastaavat vapaa-ajan "kevytmieliset" touhuamiset. Jokainen on varmasti pelannut joskus vähintäänkin "tavallisilla" pelikorteilla yhtä jos toista, mutta mitä muita (kortti-)pelejä olette elämässänne pelailleet, ja mitä koette niistä saaneenne?

Aivan erityisesti haen tässä luonnollisesti yhteyttä okkultismiin ja siihen liittyviin tekijöihin, joista roolipelien ohella - joista on ollut puhetta ohimennen myös harrastuksissa - mieleeni tulee etenkin 'Magic the Gathering' -korttipeli, jota muistan ystävieni ja kavereideni hakanneen yläasteen ja lukion aikoina joka ikinen välitunti koulun rappusten alla sellaisella innolla, että en voinut asiaa silloin ymmärtää millään tavoin, aivan kuten sitäkään, kuinka joku jaksaa innostua ahtaassa huoneessa joukon kavereita kanssa vuorokausi tai useampi putkeen roolipelien pelaamisesta suurin piirtein pelkän kokiksen ja juustonaksujen voimalla. Nykyään kyllä ymmärrän tällaisetkin maratonit ja innostuksen roolipelien tarinoiden ym. kehittelyyn, vaikka ne eivät itseäni kiinnostakaan. Etenkin pari vanhaa kaveriani ovat suoranaisia mestareita erilaisten roolipelijuonien kehittelemisessä. Nefastoksen kanssa olen myös joskus pelaillut hänen itsensä tekemiä lautapelejä, legendaarisesta 'True Evil' -korttipelistä puhumattakaan!

Eli siis: mikäli käytätte tai pelaatte Tarot -korttien lisäksi (niitä oletan melko monen ainakin tutkivan) joitakin pelejä / kortteja, mitkä ovat suosimanne (kortti-)pelit ja vastaavat, ja mitä koette saaneenne niistä itsellenne pelkän huvin lisäksi?

Mielikuvituksen kehittyminen ja lentäminen tulee itselleni ainakin mieleen, kun joskus yllämainittuja 'Magic' -kortteja olen kavereiden luona selaillut & roolipelien pelaamista hyvien ja tuttujen pelinjohtajien avulla kokeillut (jos kohta oma jaksamiseni on rajoittunut aina korkeintaan jokuseen tuntiin vuorokausien hikisessä seurassa völjymisen sijaan). Ja etenkin kun nk. synkroja tulee vastaan melko usein nykyisin, niin muistan elävästi kun sain taannoin toimitettavakseni ystävälleni yhden 'Magic' -korteista, jossa kuvattiin melko klassinen "Djinn" -pullonhenki viemässä viestiä ja suorittamassa palvelustaan Mestarilleen. Shakki kuuluu myös sellaisiin peleihin, joilla on melko arkkityyppinen sanomansa, siinä missä ovathan tavalliset pelikortitkin Tarot -korttien pohjalta muodostetut hovikortteineen ja neljine maineen / elementteineen.
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Pelit ja leikit

Post by Insanus »

Pokeri ja shakki ovat taidetta. Samoin kuin Legend of Zelda-videopelisarja, josta olin kirjoittaa pitkän pitkän pitkän analyysin, mutta luovuin koska symboliikka on aivan liian rikasta kiteytettäväksi (useampaankaan) foorumiviestiin. Suosittelen enemmän kuin mitään elokuvaa.

Pokerin okkulttinen puoli on helppo selittää. Mitä riippuvaisempi olet lopputuloksesta, sitä todennäköisemmin lopputulos on ei-tavoiteltu. Tehdyt ratkaisut ovat aina tilannekohtaisia ja riippuvat tekijöistä kuten monentenako olet puhevuorossa, keitä on jaossa vastassa ja millaisia kertoimia tarjotaan. Se, mitä omassa kädessä on, on usein vähiten tärkeä tekijä. Voitokas pelaaja myös tekee ratkaisunsa ajatellen pitkää tähtäintä.

Jos omat kortit ovat symboli omasta ihmisyydestä ja pitkällä tähtäimellä voitollisen siirron tekeminen oikein toimimisesta, niin peliaddiktit ovat alaspäisellä tiellä (jonka tajusin, ei ole muuta kuin pitkitetty alaspäinen vaihe) ja peliä (eivät siis niinkään itse rahaa) rakastavat ylöspäisellä. Peliä rakastavat, maya huom!

--

Jos pokeri on symboli toiminnasta hengessä, niin shakki on sitä aineessa, shakissa on aika, pokerissa ei. Tähän voi liittää sellaisen yleisen assosiaation että pokeri on vähän hölmöjen rahasta välittämättömien rappioituneiden peli, kun taas shakki on tyylikästä ja yläluokkaista älykköjen hommaa.

Tosin, jos shakista otetaan pois ajatus voittamisesta ja sovitaan että molemmat tavoittelevat voittoa mahdollisimman kauniin pelin luomiseksi, voidaan mustat ja valkeat mieltää 'hyväksi' ja 'pahaksi'. Syy pelata on peli itsessään ja narrit ja zenit siitä.

http://www.youtube.com/watch?v=d-vVsDGmiV4

pakko laittaa uudestaan ku sopii aiheeseenki, eli siis skandaalin 'elämä on peli'.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Pelit ja leikit

Post by Nefastos »

Uskon, että suhteellisen läheisessä tulevaisuudessa pelin mahdollisuus erilaisissa opetus- ja interaktiotilanteissa tullaan ymmärtämään paremmin.

Erityisesti roolipelit (& puhun nyt ennen kaikkea puhtaan verbaalisesti hahmottuvista pöytäroolipeleistä) ovat asia, jonka valtavia positiivisia mahdollisuuksia ihmispsykologiaan ei ole vielä alkuunkaan tajuttu; kun nämä mahdollisuudet tajutaan, ollaan löydetty kultakaivos niin pedagogiseen, opetukselliseen kuin luovaan & psykologiseen työhön. Mutta tällaista asiaa tuskin ajetaan pitkiin aikoihin esiin vielä Suomessa, missä heikko itsetuntomme estää tehokkaasti vakavan suhtautumisen mihinkään lapselliseksi leimautuvaan. Protestanttinen työetiikka ei tajua Lordi-ilmiötä, eli että harrasteen voi rakkaudella & paneutumisella taikoa oikeaksi työksi, joka alkaa sitoa itseensä uudenlaisia yhteisöllisiäkin sisältöjä.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Nomad
Posts: 46
Joined: Thu Feb 16, 2012 5:16 am
Location: Helsinki

Re: Pelit ja leikit

Post by Nomad »

Tämä on piristävä ketju, pelit ovat olleet itsellenikin todella merkittävä osa elämää ja ovat kyllä edelleenkin. Sen lisäksi että pelit kehittävät joitakin ominaisuuksia, niistä voi saada paljon vertauskuvallisia visioita.

Nuorempana tuli pelattua shakkia valtavat määrät oppituntien välitunneilla, vapaa-ajalla ja lopulta melkein aina kun mahdollista. Sessiot venyivät monesti yli kymmentuntisiksi, mikä ei sinänsä lajin parissa viihtyville ollut epätavallista, mutta varmasti ulkopuolisen silmin näyttää aivan järjettömän fanaattiselta puun tuuppailulta. Tuolloin ei shakista löytyviä okkulttisia vertauksia oikeastaan tullut ajateltua, mutta nehän kyllä ovat aivan selkeitä ja silmiinpistäviä: Koko pelihän kuvaa kahden vastakkaisen polariteetin ratkaisematonta taistelua. Niin on ylhäällä jossa kaksi sotajoukkoa ottavat yhteen, kuin on alhaalla jossa kahden eri värin diagonaalit kietoutuvat pelilaudalla toisiinsa. Samaten kumpikin armeija on kuin mikäkin idealistinen feodaaliyhteiskunta, jossa kaikki säädyt kuninkaallisista sotureihin toteuttavat tarkasti omaa funktiotaan, mutta samalla kuitenkin palvelevat Suurta Kokonaisuutta, jota liikuttelee ja elävöittää pelilaudan yläpuolella oleva mieli. Yksittäisiä pelinappuloita uhrataan aina, kun se on kokonaisuuden kannalta kannattavaa, ja toisinaan kun suuri määrä materiaa ja pelinappuloita on uhrattu pois ja tällä tavoin saavutettu voittoasema, mieleen hiipii ajatus siitä että henki on voittanut materian. Toisaalta myös okkultismin parissa usein arvossa pidetty intuitio ja estetiikan taju ovat olennaisia shakissa. Mekaanisen tietokoneen on laskettava kaikki lailliset siirtomahdollisuudet läpi tutkiakseen mikä niistä on paras, mutta ihminen valitsee intuitionsa avulla muutaman hyvältä näyttävän vaihtoehdon ja käyttää tietokoneen laskentatehoa huomattavasti pienemmän lakentatehonsa vain näihin vaihtoehtoihin. Tämä intuitio on ihan tosiasiassa syy siihen, miksi edelleenkin parhaat ihmispelaajat voittavat shakissa parhaita tietokoneita, jotka ovat todellakin laskentatehonsa puolesta aivan valtavia Goljateja meihin ihmis-Daavideihin nähden.

Korttipeleillä ja pokerilla on sen sijaan tullut tehtyä maallinen elanto viimeisen puolen vuosikymmenen aikana, ja siitä ei kyllä äkkiseltään tule mieleen muuta kovin okkultista vertauksellisuutta kuin se mitä Goreart jo totesikin: sen saat mistä luovut. Sinänsähän korttipakkaan yleisemmin kyllä liittyy massiiviset määrät unohdettuja tulkintoja ja viittauksia astrologiaan, ilmansuuntiin, hallitsijasukuihin ja jopa Väinämöisen mytologiaan. Toisinaan pokeririnki onkin kuin vertaus ympäröivästä yhteiskunnasta, jonka osalliset veitset toistensa kurkuilla uskovat elävänsä totaalisen kaoottisessa ja materialistisessa oman edun tavoittelun maailmassa uhraamatta ajatusta sille, mistä koko systeemi - jonka antamien rajojen ja reunaehtojen pillin mukaan he orjallisesti tanssivat - on tullut, tai miksi Saatana heille nauraa.

http://www.youtube.com/watch?v=b3Ety7hbPmM
User avatar
A.A.
Posts: 86
Joined: Wed Aug 04, 2010 9:15 pm
Contact:

Re: Pelit ja leikit

Post by A.A. »

Tämä loistavasti viitteistettyä analyysi Dark Souls -pelisarjasta kannattaa lukea, vaikkei vielä tietäisi mistä siinä on kyse!

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/05/1 ... ansimaisen

"Dark Soulsin ymmärtämisestä tulee eräänlainen okkultistinen prosessi. Se vihkii pelaajansa faustilaiseen kärsimysmystiikkaan, loputtomaan kivun ja tiedonjanon kierteeseen."
Kavi
Posts: 473
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Pelit ja leikit

Post by Kavi »

A.A. wrote: Wed May 19, 2021 9:56 pm Tämä loistavasti viitteistettyä analyysi Dark Souls -pelisarjasta kannattaa lukea, vaikkei vielä tietäisi mistä siinä on kyse!

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/05/1 ... ansimaisen

"Dark Soulsin ymmärtämisestä tulee eräänlainen okkultistinen prosessi. Se vihkii pelaajansa faustilaiseen kärsimysmystiikkaan, loputtomaan kivun ja tiedonjanon kierteeseen."
Ne jotka ovat Dark Soulsia pelanneet... eikö kyseessä ole omanlaisensa kiirastulikokemus?
Sivusta ahdistuneena seuranneena tietynlainen epätoivo ja "päiväni murmelina" tulee mieleen.

Mikä edes on kiirastulen merkitys jos jo elämä itsessään pitää sisällään tuon ajatuksen jonkin puhdistamisesta? Vai onko kiirastuli jotakin sellaista, jossa ristiriita lakkaa toimimasta elämän edistäjänä* ja jossa sielu joutuu ponnistelemaan jollakin aivan käsittämättömällä tavalla, jota materiaalisessa mielessä on mahdotonta käsittää?

Mikä on saksalaisen idealismin kanta? Kristityn? Entä teosofin? tai satanistin?

*vai onko limbo ja liminaalitila sellaista, jossa erillisyys ja ristiriitaisuus on korostunutta?
Locked