The Star of Azazel - Azazelin Tähti

Löysin arkistoistani aamulla vanhan lehtileikkeen:

Aamulehti 26.2.2007 (Kiikari)

"SEKSIDEMONI VAANII TANSANIASSA

Tansanian pääkaupungissa Dar es Salaamissa miehet ovat viime aikoina eläneet seksihyökkäysten pelossa. Niistä syytetään Popo Bawaksi eli siivekkääksi lepakoksi kutsuttua hurjaa demonia.
Tarinan mukaan lepakko muuntautuu öisin hyökkäyksiä tekeväksi mieheksi. Sitä on syytetty naisten raiskaamisesta. Yleisradioyhtiön BBC:n mukaan paikalliset miehet pelkäävät lepakko-demonia niin paljon, että he nukkuvat ryhmissä pihamaalla. Toiset taas voitelevat itsensä sian rasvalla uskoen, että keino tepsii hyökkäyksiä vastaan.
Paikallisten mukaan demoni on peräisin Sansibarista. BBC kertoo, että Der as Salaamissa harva uskoo demoniin tosissaan, mutta Sansibarissa tilanne on toinen. Taikausko on varsin yleistä etenkin Tansanian maaseudulla."

Tämä juttu tuo mieleeni kuvauksen eräänlaisesta arabialaisesta ghoulista, jota kutsutaan nimityksellä “Udar”: ”A sort of homosexual ghoul that raped men in the desert and left them to die with worm-infested rectums” (Harms & Gonce: ”The Necronomicon Files” (Weiser,2003) s.90)

Saataisi olla kiinnostavaa, ehkäpä jopa opettavaa, keskustella miten & missä kohtaa tällaiset "seksidemonit" vaikuttavat niin sanotussa henkien hierarkiassa. Uskoakseni moni vasemman käden polkua pitempään kolunnut on törmännyt sellaiseen mentaliteettiin, jonka mukaan on erityisen haluttavaa olla tekemisissä mahdollisimman demonisten voimien kanssa. Tätä mentaliteettia voitiaisiin nyt peilata vasten tansanialaista seksidemonia tai arabialaista raiskaajaghoulia, ja pohtia miten tarpeellista on tavata yksinäisessä paikassa demoni - tai ihminen! - joka on tehnyt elämänsä päätarkoitukseksi raiskata naisia ja miehiä joka yö.

Okkultismin & magian kannalta on myös kiinnostavaa, miten seksidemonin uhrit valikoituvat. Kaksi miestä vetäytyy omista syistään erämaahan; ensimmäinen perustaa tullessan uskonnon, toinen joutuu ghoulin raiskaamaksi ja kuolee häväistynä & nimettömänä. Yritän sanoa että lopulta demoniset voimat on kohdattava, mutta vasta lopulta.

Näiden erityisempien kysymysten lisäksi olisi mielenkiintoista saada tähän ketjuun yleisiä esimerkkejä myös muista "seksidemoneista", etenkin vähemmän tunnetuista tai silmäänpistävistä tapauksista.

Ollaan taas heikkouden hyväksymis-teemassa. Pahuus vastustaa sitä mikä on ja tahtoo tehdä heikosta vahvaa ja vahvasta heikkoa, heikkoudestaan ja sen hyväksymättömyydestä. On helvettiä katsoa itseään peilistä joka näyttää kaiken, jos sitä kaikkea ei ole valmis näkemään. Sama asia kuin että treenaamista ei kannata aloittaa 100kg painolla, kun ei se siitä nouse vaikka kuinka hampaat irvessä kiskoisi. Ei ole pakko, vielä. Joskus sen jaksaa.

Seksidemoneista tulee mieleen myös nämä perinteiset ufo-visiot, joissa henkilö on kaapattu humanoidien alukseen ja siellä pakotettu yhtymään jonkin avaruusolennon kanssa tai vaihtoehtoisesti muuten kohdeltu kaltoin samoissa merkeissä. Henkilökohtaista sinänsä, että vietin suuren osan lapsuuttani lukien muiden ufo-kertomusten ohella näitä tarinoita, pelkotilojen raastamana. Toki niissäkin usein kuvataan tilanteita, joissa ei ole tapahtunut raiskausta, vaan kenties jopa hyvin kauniitakin kokemuksia. Silti tämä vahvistaa paljolti käsitystä siitä, etteivät demoniset voimat toimi pelkästään vanhojen visioiden mukaisilla tavoilla.

Muistaakseni Thomas Karlssonin kirjassa "Qabalah, Qliphoth and goetic magick" oli ihan mielenkiintoinen erään naisen (olettasin, että Dragon rouge-jäsen) "Incubus- kokemus".

Aquila wrote:Seksidemoneista tulee mieleen myös nämä perinteiset ufo-visiot, joissa henkilö on kaapattu humanoidien alukseen ja siellä pakotettu yhtymään jonkin avaruusolennon kanssa tai vaihtoehtoisesti muuten kohdeltu kaltoin samoissa merkeissä.

Äärettömän hyvä huomio! Yleisesti nämä kaappaaja-UFO:t edustavat tarkkaa määritelmää "seksidemonista". Tässä on kyse sellaisista intresseistä ihmisen sukupuolisuuteen, joita kukaan pornograafikko on tuskin osannut vielä käsittää.

Aquila wrote:Toki niissäkin usein kuvataan tilanteita, joissa ei ole tapahtunut raiskausta, vaan kenties jopa hyvin kauniitakin kokemuksia.

Vaikka näihin intresseihin varmasti kuuluu aito halu edesauttaa ihmiskunnassa jotain yksipuolista kehitystä, ovat nämä intressit myös selvästi pyynteellisiä, ja niitä leimaa kokonaisuudessan aivan selkeä "tarkoitus pyhittää keinot"-lähestymistapa.

Keinoihin näyttäisivät kuuluvan ainakin magnetismi tai suggestio (tästä menetelmästä fra Nefastos kirjoitti hienosti viimeisimmässä Hylätyssä Kivessä). Lainaan wikipediasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Alien_abduction):

"Abduction claimants report unusual feelings preceding the onset of an abduction experience. These feelings manifest as a compulsive desire to be at a certain place at a certain time or as expectations that something "familiar yet unknown," will soon occur. Abductees also report feeling severe, undirected anxiety at this point even though nothing unusual has actually occurred yet. This period of foreboding can last for up to several days before the abduction actually takes place or be completely absent.

Eventually, the experiencer will undergo an apparent "shift" into an altered state of consciousness. British abduction researchers have called this change in consciousness "the Oz Factor." External sounds cease to have any significance to the experiencer and fall out of perception. They report feeling introspective and unusually calm. This stage marks a transition from normal activity to a state of "limited self-willed mobility." As consciousness shifts one or more lights are alleged to appear, occasionally accompanied by a strange mist. The source and nature of the lights differ by report, sometimes the light emanates from a source outside the house (presumably the abductors' UFO), sometimes the lights are in the bedroom with the experiencer and transform into alien figures.

As the alleged abduction proceeds, claimants say they will walk or be levitated into an alien craft, often through solid objects like walls or a window. Alternatively, they may experience rising through a tunnel with or without the abductors accompanying them into the awaiting craft.

Aquila wrote:Silti tämä vahvistaa paljolti käsitystä siitä, etteivät demoniset voimat toimi pelkästään vanhojen visioiden mukaisilla tavoilla.

Varmasti näin voitaisiin sanoa. Itse ehkä muotoilisin asian niin, että tämä uuden ajan systemaattinen visio kertoo paljon siittä mielenlaadusta, joka on kautta aikojen ollut erityisen altis kuvaillun kaltaisille ilmiöille. Vaikuttaisi siltä että kyse olisi magneettisesta vetäymyksestä, joka pukeutuu täysin kokijan omiin psykologisiin aineksiin. Tästä voisi kerto se miten puhtaasti arkkityyppisen kuvaston sijaan näiden abduktioskenaarioiden kuvasto on modernin futuristista, eli hyvin vahvasti ajassa kiinni.

Lainaan jälleen wikipediasta:
In "The Demon-Haunted World" astronomer Carl Sagan points out that the alien abduction experience is remarkably similar to tales of demon abduction common throughout history. "There is no spaceship in these stories. But most of the central elements of the alien abduction account are present, including sexually obsessive non-humans who live in the sky, walk through walls, communicate telepathically, and perform breeding experiments on the human species. Unless we believe that demons really exist, how can we understand so strange a belief system, embraced by the whole Western world (including those considered the wisest among us), reinforced by personal experience in every generation, and taught by Church and State? Is there any real alternative besides a shared delusion based on common brain wiring and chemistry?"

Dhaca wrote:Muistaakseni Thomas Karlssonin kirjassa "Qabalah, Qliphoth and goetic magick" oli ihan mielenkiintoinen erään naisen (olettasin, että Dragon rouge-jäsen) "Incubus- kokemus".

Tähän tapaukseen palaan myöhemmin, tarkastettuani tapauksen alkuperäisestä lähteestä. Varmasti kuitenkin viikonlopun aikana.

Miten hienoa että tästä saatiin kunnon keskustelu käyntiin!

Dhaca wrote:Muistaakseni Thomas Karlssonin kirjassa "Qabalah, Qliphoth and goetic magick" oli ihan mielenkiintoinen erään naisen (olettasin, että Dragon rouge-jäsen) "Incubus- kokemus".

Lupasin palata tähän aiheeseen viikonlopun aikana.

Kyse on ilmeisesti sivuilta 231 – 232 löytyvä käytännön esimerkki, jossa nainen oli tehnyt sarjan maagisia työskentelyjä liittyen Gha’agsheblah Qliphaan. Kuvailtu ilmiö kuitenkin koettiin sellaisen päivän yönä jona maaginen työskentely oli jäänyt tarkoituksella tai tarkoituksetta tekemättä. Tällainen vaikutus on operatiivista magiaa säännöllisesti harjoittaneille tuttu, ja on jopa yleistä että konkreettisimmat vaikutukset koetaan vasta kun mieli on irtaantunut työskentelystä.

Nainen oli sängyssään havahtunut astraaliseen tilaan, johon liittyi kokemus leijailemisesta oman ruumiin yläpuolella. Pian kuitenkin jonkinlainen sähköaallon aiheuttama isku palautti hänet ruumiiseensa. Tätä seurasi paniikin omainen tunne siitä, että hän oli jollain tavalla tietoisena nukkuvassa ruumiissa. Hän yritti herättää itsensä tahdon voimalla, mutta ei onnistunut.

Ilmeisesti paniikki kuitenkin laantui, johtuen siitä että naisella oli kokemusta vastaavista tiloista. Tällä kertaa ilmiöön liittyi kuitenkin epätavallisia seikkoja. Kertojan mukaan oli epätavallista että hän oli selällään tässä tilassa, joka ei ilmeisesti ole optimaalinen asento tilan saavuttamiseksi. Hän näyttäisi myös yllättyneen alastomuuttaan, eikä ilmeisesti muistanut että oli riisuutunut ennen makuulle menoa.

Näyttäisi siis että tilaa edelsi huomattava mielen sekavuus, ja tunne oman kehon hallinnan menettämisestä.

Kertojan mukaan nainen kykeni näkemään huoneen hyvin selvästi, vaikka hänen silmänsä olivat suljettuina. Huone vaikutti orgaaniselta, ja jotenkin elävämmältä kuin ennen. Valon ja varjon kontrasti terävöityi, ja varjot tuntuivat kuin liikkuvan omillaan.

Äskeisen kappaleen ilmiöitä on hyvin kiinnostavaa verrata niihin oopiumliuoksen vaikutuksiin, joita Charles Baudelaire kuvailee proosarunossaan Kaksoishuone. Muuten voimme varmasti päätellä että seuraavat tapahtumat sijoittuvat astraaliselle tasolle:

Naisen huoneen nurkkaan ilmestyi suurikokoinen ja musta siivekkään miehen hahmo. Hahmolla oli leopardin kasvot. Hahmo pysyi täysin liikkumattomana kunnes nainen otti kontaktia tervehtimällä. (Tässä kohtaa palautuu mieleen se neuvo, että paras tapa suhtautua kaikenlaisiin häiritseviin astraalisiin ilmiöihin on jättää ne huomiotta. Tässäkin tapauksessa kontaktin ottaminen sai hahmon liikkeelle. Toisaalta tässä tapauksessa ilmiö oli selvästi haluttu, ottaen huomioon että sen eteen oli tehty sarja työskentelyjä).

Nainen tunsi ennen kokemattoman kovaa sukupuolista vetoa tätä outoa hahmoa kohtaan. (Tuo mieleen mesmerismiin liityvien magneettisten sivelyjen vaikutukset, ja aiheeseen liittyvän termin ”animal magnetsim”, eli ”eläimellinen vetovoima”).

Siivekäs hahmo ei kävellyt, vaan leijui ilman halki naisen ruumiin yläpuolelle. Siivekkyys ja liikkuminen ilmassa tuovat mieleen seuraavan kohdan edellisen viestini wiki-sitaatista:

obnoxion wrote:...sexually obsessive non-humans who live in the sky...

Itse sukupuoliyhteyttä kertoja kuvailee orgastiseksi ja päätähuimaavaksi. Aktia kuvataan myös kivuliaaksi, mutta kipu jäi kuitenkin valtavan himon tunteen varjoon. (En tiedä kuinka sanatarkasti tämä kuvaus voidaan ottaa, mutta kuulostaa kiinnostavalta että aktiin liittyi kivun ja himon kokemuksia, mutta varsinaisesta nautinnosta ei löydy mainintaa. Tämä ei tietenkään tarkoita välttämättä muuta, kuin että allekirjoittanut on aivan loputon saivartelija, ja nautintoa ei erikseen mainittu koska se oli sanomatta selvä).

Kiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon demonin kylmä fallos, joka on keskeinen osa Noitasapatin käänteistä mysteeriä. Sellaisenaan se kuitenkin on oma asiansa, jota olisi parempi käsitellä erikseen.

Nainen tulkitsi ensin demonin olevan Astaroth, joka oli naisen työskentelyn kohteen eli Gha’agsheblahin mestari, mutta lopulta päätyi päättelemään että ulkomuotonsa perusteella demoni oli Sitri, kahdestoista goetian henki joka liittyy seksuaalisuuteen sekä kuolemaan.

Näyttäisi siis että työskentelyyn liittyi vahvoja tunteita ja visioita, mutta monelta osin se päättyi yhtä epäselvään tulokseen kuin se alkoi sekavassa mielentilassa. Näin ainakin vaikuttaisi kertomuksen perusteella.

Tämä esimerkki on ilmeisesti liitetty teokseen (Thomas Karlsson: ”Qabalah, Qliphoth and Goetic Magic”) juuri sen takia että se on monella tapaa varsin tyypillinen, ja näin ollen se kuvailee sellaista ilmiötä, joka tavallisesti seuraa kun goetian demonien kanssa työskennellään kirjassa kuvailtujen tekniikoiden mukaisesti. Verrattuna edellisiin esimerkkeihin lepakkodemonista ja raiskaajaghoulista, oli tämä esimerkin ilmiö haluttu mutta melko lievä, verrattuna tansanialaiseen sekä arabialaiseen seksidemoniin, joiden vaikutus oli voimakas, fyysinen jopa kuolettava, ja joka ei ollut haluttu vaan jolta pyrittiin aktiivisesti suojautumaan. Mikäli taas UFO-abduktiot voidaan liittää ”seksidemoni-ilmiöön”, ne voitaneen sijoittaa jonnekin näiden kahden tapauksen välimaastoon.

Aquila wrote:Silti tämä vahvistaa paljolti käsitystä siitä, etteivät demoniset voimat toimi pelkästään vanhojen visioiden mukaisilla tavoilla.

obnoxion wrote:Varmasti näin voitaisiin sanoa. Itse ehkä muotoilisin asian niin, että tämä uuden ajan systemaattinen visio kertoo paljon siittä mielenlaadusta, joka on kautta aikojen ollut erityisen altis kuvaillun kaltaisille ilmiöille. Vaikuttaisi siltä että kyse olisi magneettisesta vetäymyksestä, joka pukeutuu täysin kokijan omiin psykologisiin aineksiin. Tästä voisi kerto se miten puhtaasti arkkityyppisen kuvaston sijaan näiden abduktioskenaarioiden kuvasto on modernin futuristista, eli hyvin vahvasti ajassa kiinni.

Charles Upton on kirjoittanut ufo-ilmiöstä, sen syistä ja seurauksista sekä sen "käänteisestä metafysiikasta" pitkän ja varsin ajatuksia herättävän artikkelin, josta lainaan tässä loppuosan yhteenvedosta pätkän:

"To sum up, the “outer” explanation of the UFO phenomenon and the human activities surrounding it is as follows: The phenomenon is real, and largely inexplicable according to conventional science, though theories abound. In view of this, national governments, or cabals within them, or various extra-governmental power blocs, have said to themselves: “If we can’t explain or control the UFO phenomenon, we can at least use it to our benefit.” Consequently they have been playing a game with the public of issuing both official denials that the phenomenon exists, or is inexplicable, or is in any way significant, while at the same time planting spurious evidence that suggests it is all too real—evidence to which are attached various items of belief, or various commands, that they wish to disseminate. In particular, they apparently want to spread the belief that national governments know a great deal about the phenomenon and what’s behind it, and that such governments are in fact in ongoing contact with intelligent extraterrestrial beings, but must officially deny this for obvious reasons. In other words, the actual disinformation being disseminated is not in service of the alleged Massive Government Coverup, which in practical terms would be almost impossible to pull off, but rather a highly successful attempt by some group or groups to make the population believe that a Massive Government Coverup exists, that the government wishes above all things to debunk the UFO phenomenon—a much easier task. (This is not to say that the military and the intelligence community do not possess great masses of classified data on UFOs and alien contact, simply that they do not necessarily understand what they are or why they are appearing; this, at least, is Jacques Vallee’s belief.)

The effect of this affirmation/denial technique in terms of the more “exoteric” aspects of social engineering is five-fold:

1) It protects the national governments from being called upon to actually produce the alien diplomats they are supposedly in contact with;

2) It lends such governments an aura of preternatural power, and terror, since they appear to have as allies highly “advanced” beings, beings from Beyond, who certainly do not rule by the will of the people;

3) The practice of openly denying while covertly affirming the existence of extraterrestrials is an example of two mind-control techniques. The first, detailed above, is the one that I have termed “subliminal contradiction”: Contradictory bits of information are proposed to the human mind as equally true, and the contradiction between them carefully kept from rising into consciousness; this technique stuns the critical faculties and put the mind of the individual or collective subjected to it into a highly suggestible state. The second technique, which I call “deferred closure”, by continually promising to satisfy and at the same time continually frustrating the innate need and function of the human mind to come to a consistent view of reality, produces a state of “closure-starvation”, after which almost any belief that promises to provide the desperately needed closure will be seized upon as true, and believed implicitly, like a straw clutched by a drowning man. It will be believed because it is seen not as an alien notion that is being imposed upon the subject against his will, but as the product of his own creativity, insight, perseverance, and self-sacrifice.

4) It makes the true UFO believers feel as if they are part of a growing and increasingly successful campaign to force the hand of the U.S. government, that they are both persecuted martyrs and victorious heroes. This is a perfect example of the government co-optation of anti-government action, the creation of a “controlled opposition”—a method of social engineering that is certainly not limited to the UFO field;

5) By fostering the mass belief in alien contact, it acts to break down traditional paradigms of reality, including religious worldviews, in order to make the imposition of a One World Government, and possibly a One World Religion, easier to swallow—a religion that must appear to any well-informed believer of the Abrahamic Religions as the regime of Antichrist. As General Douglas MacArthur said on Sept. 2, 1945 (recounted by Peter Levenda in A Warm Gun, the second book in his Sinister Forces trilogy)..."

Kokonainen teksti löytyy oheisen linkin takaa:

http://www.sophiaperennis.com/uncategor ... nnis-2005/

Tekstin kaikkien ajatusten kanssa en voi olla täysin samaa mieltä, mutta pääpiirteissään se on hyvin valaiseva, ottaen huomioon aikamme henkisen sekä kulttuurillisen ilmapiirin, ja aineellisetkin (tekniset ym.) olosuhteet.

EDIT: mainittakoon nyt selkeyden vuoksi se, että traditionalistien käyttämänä satanismilla on varsin erilainen merkitys kuin AT:n okkulttisella satanismilla, ja se viittaa tässä yhteydessä yksiselitteisesti "naamion palvojiin" ja alaspäisen tien kulkijoihin näiden hengellisten umpikujien eri muodoissa.

En valitettavasti ehtinyt palata asiaan tuoreeltaan, mutta samana päivänä kun viime viikolla luin tätä viestiketjua & vastasin siihen, jatkoin myöhemmin illalla Dostojevskin "Emäntä"-nimisen novellin lukemista. Tuo outo ja tavallaan aivan tolkuton, päämäärätön tarina on monella tapaa erinomainen esitys & vastine näille samoille asioille, joita käsiteltiin astraalivampirismin ja erityisesti sen ufokokemusilmiöiden kanssa.

obnoxion wrote:"Abduction claimants report unusual feelings preceding the onset of an abduction experience. These feelings manifest as a compulsive desire to be at a certain place at a certain time or as expectations that something "familiar yet unknown," will soon occur. Abductees also report feeling severe, undirected anxiety at this point even though nothing unusual has actually occurred yet. This period of foreboding can last for up to several days before the abduction actually takes place or be completely absent."

Jos astraalisuus mahdollisuutena/ongelmana kiinnostaa, suosittelen perehtymään tuohon kyseiseen novelliin. Itselläni se löytyy kokoelmasta Valitut kertomukset (Wsoy).

FMD wrote:Tällöin hänen päähänsä pälkähti, että jostakin syystä hänen piti mennä isäntäväen luo. Hän nousi istumaan ja oli jo lähdössä, mutta kompastui ja kaatui halkokasalle, jonka palvelijamuori oli jättänyt keskelle huonetta. Tällöin hän menetti kokonaan tajuntansa ja avattuaan pitkän ajan kuluttua silmänsä huomasi ihmeekseen makaavansa samalla penkillä riisuutumattomana ja että hänen puoleensa olivat kumartuneina ihmeen kauniit naisen kasvot (...) Hänen teki mieli puhua paljon, mutta mitä - hän ei tiennyt sitä itsekään; hänessä heräsi myös halu kuolla sillä hetkellä. Mutta hänen kätensä olivat lyijynraskaat eivätkä liikkuneet; hän oli kuin mykistynyt...

&c. Kyseisestä novellista on erittäin kiehtovaa huomata se tapa, jolla astraalimaailmassa arkkityyppiset ilmiöt ilmenevät psykosomaattisten tekijöiden kautta, & kuinka ylevät asiat linkittyvät eräänlaisessa sairaalloisessa pyörteessä demonisiin erehdyksiin. On myös kiinnostavaa huomata, kuinka novellissa osataan vetää suora yhteys velhon oppilaasta kertovaan satuun, jossa tämä hukkuu loitsulla esiin manaamaansa veteen. (Vesi => astraalielementti, psyykkiset kokemukset.) Tarinan keskiössä on vanha arkkityyppinen pari velhosta ja tämän seurassa olevasta ihanasta neidosta, mutta tämä sielullinen rakenne on nyrjähtänyt & vääristynyt, tai ehkä oikeammin, jäänyt oivallukseltaan puutteelliseksi.

Tästä avautuu myös hyvin monta eri sivupolkua eri tahoille, kuten sairauksien (kaatumatauti...) liittymiseen psyykkisiin ilmiöihin & yleiseen liminaalitilan hedelmällisyyteen & kirouksellisuuteen. Fiktio on usein viisaampi kuin analyyttinen selitys. Kunhan osaamme kuunnella sitä, nähdä sen logiikan, joka on erilainen kuin arkilogiikka, eikä tuotavissa käytäntöön pelkän imitaation kautta.