The Star of Azazel - Azazelin Tähti

Krapulan poikasen vielä hieman jyystäessä takaraivoa, ei mikään syvällinen ajattelu nyt onnistu. Niinpä vastaan kysymykseen suht lakonisesti nappaamalla muutaman, itelleni tärkeän kohan tuolta Nefastoksen listalta:

- Mahdollisuus uskonnolliseen elämään, joka pohjaa muulle kuin sokealle uskottelulle
- Mahdollisuus uskonilmaisuun rituaaleissa tai rukouksissa

Nämä kaks kohtaa sen takia että kaipaan tietynlaista uskonnollisuutta elämään rukouksineen ja rituaaleinen, mutta ilman haihattelua ja luulottelu.


- Mahdollisuus vastaanottaa neuvoja tai ehdotuksia sielulliseen työhön

Noh, tähän kohtaan ei tarvinne sanoa juurikaan mitään... Kaikki apu Polulla kun on aina tervetullutta.


- Jaettu mahdollisuus taiteelliseen työhön

Tämä kohta sen takia että taide, ja kaikki siihen liittyvä on lähellä sydäntäni.

Oppipoikana tottakai on mukavampi olla kuin opettajana ja keskustelu ja uudet näkökulmat muutenkin ovat myös aina varsin tervetulleita ja kiinnostavia. Alkaa tuntua mm. että joka toinen sana jota käytän, on etäinen eikä minkään terminkään tarkoituksesta ole juuri selvillä. Ennen kaikkea symbolien kanssa joutuu hankaluuksiin.

Yhteys jaettuun energiapiiriin tai konkreettiseen ihmisten tapaamiseen? Olisi kyllä aika uskomaton juttu: ei tarvitse paljoa kipinää jotta öljyinen pohja roihahtaa ja hyvät vaikutteet ovat siinä parempia kuin huonot, he hee. Tämä voisi tarkoittaa juuri sitä, luultavasti muillekin kuin itselleni.

Yhteenkään listan kohtaan en tosin voi sanoa ettenkö olisi paljosta erittäin paljoon kiinnostunut ja toki olisi hienoa olla jollekulle avuksikin kykynsä rajoissa.

Tiesin olevani aina uskonnollinen, mutta en löytänyt koskaan yhteisöllistä ilmaisuväylää kokemukselleni. Olen pitkään ajatellut, että "samoin uskovien yhteisö" tässä ajassa olisi itselleni utopiaa, koska olen vierastanut aikamme uskonnollisia yhteisöjä. Kuitenkin kun olen lukenut näitä kirjoituksia tällä foorumilla ja kun tutustuin vähän aikaa sitten ensimmäistä kertaa AT:n omiin julkaisuihin, on tullut tunne jostain tuttuudesta, saman versumin jakamisesta. Sain lisää työkaluja jäsentää sitä, mitä olin omakohtaisessa ja yksinäisessä työskentelyssäni havainnut vuosien aikana.

Oma vastaukseni on siis, että toivon uskovien yhteisöä: vastavuoroista yhteyttä ja ihmisyyden tutkimista eri muodoissaan. Keskustelun ja yhteisöllisten rituaalien lisäksi voisi olla mielellään muitakin toiminnan muotoja, mutta mitä, en vielä osaa sanoa.

Yhteisö itsessään on erinomainen opettaja...