Esittäytymiset

[Angolmois]

Kiitos tervetulotoivotuksista, veljet!

[Umbra]

Hei!

Olen 28-vuotias nainen Helsingistä. Olen tosi innoissani, että löysin tämän foorumin (aktiivisen!!) ja pääsen keskustelemaan kanssanne, sillä olen syksyn mittaan etsinyt paikkaa, jossa keskustella okkultismista, filosofiasta ja metafysiikasta itseäni viisaampien kanssa. Taustani on varmaan melko tyypillinen: lapsuudessa uskonnollinen kasvatus, jonka sisäistin voimakkaasti ja olin 19-vuotiaaksi asti valmis pyhittämään elämäni Jumalan ja Jeesuksen palvelemiselle. Aikuisuuden kynnyksellä yliopistomaailman rationalistinen maailmankatsomus ja tunnetason ristiriidat (seurakuntani suhtautuminen esim. seksuaalisuuteen ja päihteisiin) saivat minut kyseenalaistamaan kaiken; Raamatun todenmukaisuuden ja lopulta myös Jumalan olemassaolon (kiitos Dawkins, Hitchens). Kun vanhat merkityksen tunteet ja arvot oli näin yhtäkkiä revitty irti elämästäni, ymmärrättävästi olin eksynyt ja hämilläni paikastani maailmassa, joka oireili kehollisesti masennuksena. Purin kuitenkin hammasta materialistisena ateistina ja puskin eteenpäin monta vuotta.

Pikku hiljaa, erityisesti vuoden 2019 aikana olen kuitenkin kiinnostunut uudestaan hengellisyydestä: ajatuksesta siitä, että on olemassa jotain atomeja, soluja ja niistä koostuvia rakennelmia, soluja suurempaa, syvempää, merkityksellisempää (atomeita ja soluja kuitenkaan hylkäämättä tai väheksymättä). Uusi maailmankuvani on vielä muotoutumassa enkä tiedä vielä mistään yhtikäs mitään, mutta olen _hiukan_ kastanut varpaitani zen-buddhalaisuuteen, tantraan, new age-henkisyyteen, shamanismiin, Aleister Crowleyn kirjoituksiin sekä Jungin psykologiaan. AT:n löytäminen tällä viikolla oli hätkähdyttävää. Kristillisestä taustastani johtuen Saatana ja satanismi herättävät minussa paljon vastustusta, mutta lukiessani AT:n materiaaleja mieleeni hiipii kysymys: eikö nykyistä maailmankatsomustani voisi hyvinkin nimittää satanismiksi? Seitsemästä periaatteesta erityisesti I, II, ja V osuvat hyvin lähelle omia ydinuskomuksiani. Jos minulta kysyttäisiin, uskonko Jumalaan, vastaisin jotain seuraavanlaista: en ole uskonnollinen, mutta olen mystikko. Jumala on olemassa, mutta en hyväksy välikäsiä itseni ja Jumalan väliin. Olen yhtä lailla Jumalan tytär kuin Jeesuskin Jumalan poika, eikä Jeesus tai muu profeetta tai pappi ole minun yläpuolellani tai minulle auktoriteetti Jumalan olemuksesta.

Toivon, että voin tällä foorumilla oppia uutta ja kristallisoida tietoa viisaudeksi.

[obnoxion]

Tervetuloa, Umbra!

...Jungin psykologia...

Tämä taitaa olla melko keskeinen vaikuttaja meistä monelle, ei vähiten itselleni.

[Smaragd]

Tervetuloa foorumeille Umbra. Mukava aina kuulla kun ihmiset ovat yhtälailla innoissaan ja kenties kokeneet löytäneensä jotain erityisen tärkeää ja kaivattua jokseenkin samoin, kuin itse olen kokenut löytäneeni AT:n julkaisuista, keskusteluista ja yhteydestä yleensäkin.

[Zeraim]

Hei,

Tämän päiväisten tapaamisten johdosta rohkaistuin esittäytymään. Olen muutamassa tapaamisessa vieraillut yksilö, joka nykyisin asustelee Helsingin alueella.
Elämäni varrella olen ollut pääasiassa kiinnostunut muutamista eri tyyppisistä rakennelmista, kuten teosofiasta, joogasta, Golden Dawn tyyppisestä rituaalityöskentelystä, kaaosmagiasta ja satanismista sekä itämaalaisista traditioista, kuten taolaisuudesta.

Tykkään yleensä kommunikoida ihmisten kanssa mieluummin kasvokkain, mutta tältä foorumilta näyttää löytyvän liian mielenkiintoisia keskustelunaiheita.

Ja kiitos myös keskusteluista livenäkin!

[obnoxion]

Tervetuloa foorumille, Zeraim!

[Aperiemus]

Nyt lienee hyvä hetki:

Hei, olen 30v helsinkiläinen frater. Minut hyväksyttiin jäseneksi vuoden 2018 puolella, mutta 2019 elin hiljaiseloa AT:n suuntaan. Tarkoituksenani on nyt aktivoitua myös foorumeilla.

Suurimpia haasteitani lienee taipumus ilmiöiden liian kiihkeään purkamiseen, jonka jälkeen en osaa enää panna niitä takaisin kasaan. Saatan arastella ajatusteni julkilausumista, sillä en voi olla täysin varma tulenko ymmärretyksi, tai jopa pahempaa, ymmärränkö itsekään mitä sanon

Erityisen lähellä sydäntäni ovat olleet Cornelius Agrippan kolme kirjaa, Arbatel, sekä Tarot. Myös monet musiikin ja magian liitoskohdat kiinnostavat niin teoriassa kuin käytännössäkin. Käsitykseni satanismista pohjaa lähinnä Johannes Nefastoksen teksteihin ja Lucifer on muodostunut minulle tärkeäksi taiteiden kautta.

Pahimmissa unissani olen päätynyt ikäänkuin puolittaiseen valvetilaan, jossa tulen vakuuttuneeksi unen epäjohdonmukaisuuksien johtuvan siitä, että olen menettänyt järkeni.

Aiemmin käytin nimeä Dumiel, mutta tehtyäni nimiharjoituksen frater Abhavanin ohjauksessa, minua voi kutsua nyt nimellä Aperiemus. Tervehdys niin vanhoille kuin uusille jäsenille!

[Nefastos]

Saatan arastella ajatusteni julkilausumista, sillä en voi olla täysin varma tulenko ymmärretyksi, tai jopa pahempaa, ymmärränkö itsekään mitä sanon

Ihmisen on koko lailla mahdotonta tulla täysin ymmärretyksi, ja mitä vähemmän ympärillä on kontekstia – esim. ymmärrystä aiempien keskustelujen perusteella siitä, miten tuo henkilö näyttää ajattelevan ja tuntevan suhteessa muihin – sitä vaikeampaa asioiden välittäminen on. Koenkin, että usein kvantiteetti ja kvaliteetti voivat tukea toisiaan esiin, kun vain ponnistus siihen on olemassa. Liiallinen itsetarkkailu on yhtä vaarallista mielekkäälle kommunikoinnille kuin muista piittaamattomien tekstiseinien esiin vyöryttäminen; ehkä jopa vielä vaarallisempaa. Mehän emme ole täällä kasaamassa valmiista mielipiteistä ehdotonta maailmaa, vaan nimenomaan kohtauttamassa erilaisia näkemyksiä "aikaansaadaksemme yksilöiden ja yhteisöjen henkistä laajentumista". Jokainen yllättyminen toisten ja omista ajatuksista voi tällä tavoin ollakin rakentava, ja parempi lopputulos kuin taitavasti esitetty absoluuttinen argumentti.

Tervetuloa uusille foorumilaisille, ilo saada teidät tänne!

[Smaragd]

Tervetuloa mukaan keskusteluun Zeraim ja Aperiemus!

[Tariq]

Hei kaikille. Olen noin 35-vuotias mies pääkaupunkiseudulta. Luin vuonna 2018 Ylen tekemän jutun Azazelin tähdestä, ja hämmennyksekseni löysin siitä ajatuksia joihin tarttua tai samaistua, vaikka kuvittelin aihepiirin olevan todella kaukana minun elämästäni ja maailmastani. Olen sen jälkeen verkkaiseen tahtiin lukenut seuran kotisivuja ja foorumeita, kuunnellut jäsenten haastatteluja, sekä lukenut Fosforoksen. En ymmärtänyt siitä kaikkea, sillä en ole erityisen oppinut, mutta moni kohta kyseisessä teoksessa kosketti minua syvästi. Ehkä eniten kohta: “en lupaa sinulle iloa, vaan totuutta.”

Olen aika tavallinen tallaaja, mutta minua on aina viehättänyt mystiikka ja henkisyys. Olen etsinyt itseäni koko elämäni ja löytänyt kaikenlaista matkan varrella, mutten mitään lopullista vastausta. Olen palvonut luonnonhenkiä lapsesta saakka, minua ei ole koskaan kastettu ja esimerkiksi kristinusko on minulle melko vierasta maaperää. Elän aika tavallista elämää ja olen tietyssä mielessä vähään tyytyväinen, mutta samalla tuntuu kuin olisin jatkuvasti etsimässä jotakin. Toivon, että täällä keskusteluja lukemalla voin oppia jotakin uutta ja ehkä löytää taas joitakin pieniä tiedon ja ehkä viisaudenkin siruja reppuuni.

Saatan olla vähän hiljainen keskustelija, ihan vain koska olen muutenkin luonteeltani enemmän kuuntelija.