Onko kristinuskolla minkäänlaista tulevaisuutta?

[Spacek]

Jos nykymuotoinen kristinusko perustuisi totuuteen, se kestäisi ajan hampaan. Kaikki valhe paljastuu aikanaan menettäen suosionsa, mutta totuus ei pala tulessakaan.

[gunslinger]

Jos nykymuotoinen kristinusko perustuisi totuuteen, se kestäisi ajan hampaan. Kaikki valhe paljastuu aikanaan menettäen suosionsa, mutta totuus ei pala tulessakaan.

Mielenkiinnosta kysyn, että mihin totuuteen viittaat tässä yhteydessä kristinuskoon? Kaikessa olevaan Totuuteen vai johonkin todeksi havaittuun yksittäiseen asiaan tai oppiin?

[Invitus]

Lyhyesti mitä mieleen tulee, näin "akateemisena teologina(tm)" ja seurakuntatyötä lähiaikoina tehneenä.

Jonkinlainen tulevaisuus varmastikin. Suomessa ja muualla "sekulaarissa" maailmassa jäsenkato saattaa hieman vaivata, mutta maailmanlaajuisesti trendi on edelleen käsittääkseni plussan puolella. Uskonnollisuuden pirstaloituminen ja raadollinen individualismi on hyvin kaksiteräinen asia, mutta sen aiheuttama korroosio ei kovin helpolla tämänkaltaisia monoliitteja kaada. Mitään mullistuksia en odottelisi lähiaikoina.

Olen täysin samaa mieltä täällä konsensukselta tuntuvan ymmärryksen kanssa siitä, että opeiltaan ja käytännöltään se mitä KIRKKO tekee, on parhaimmillaankin vain irvokasta nukketeatteria Kristuksen ruumiilla (Kuten joku jo totesikin leivästä ja sirkushuveista). Kysymyksessä "kristus vai kristinusko" vastauksen tulisi tietysti olla Kristus, ehdottomasti, mutta pimeydessä vaeltavalla kansalla vaihtoehdot tuntuvat useammin olevan Jumalattomuuden ja Tyrannin välillä, ja molemmissa on sudenkuoppansa. Rakkauden laki (kaiken laki) on kaikille, mutta vain harvoille. Ellei ihmisyydessä itsessään tapahdu jonkinlaista perustavanlaatuista muutosta, huntu ei kovin todennäköisesti poistu silmiltä lähiaikoina.

Yksi isoja näkökulmavirheitä, mitä kirkon ulkopuolelta helposti tuntuu syntyvän, on ajatus siitä ettei Jumalasta, Jeesuksesta tai raamatusta puhuta kirkossa. Puhetta ja hyvää, yhdistämiseen ja ymmärtämiseen pyrkivää eettistä keskustelua kyllä käydään melko paljon... Mutta... Teologian tekeminen ja kristityn arki ei juuri koskaan kohtaa. Oppi ja opettaminen on asesistettu pönkittämään ulkokuorta, vuotavaa astiaa pyritään paikkailemaan ja samanaikaisesti kauhomaan astiaan lisää ja lisää jäseniä. Oma melko synkkä visioni kristinuskon tulevaisuudesta on, että se tulee jatkamaan samaa degeneraatiota mitä se on jatkanut alkuseurakunnista asti. Etääntyy parusarvoistaan, toimien ainoastaan reaktiivisesti maailmassa joka on ykseydelle yhä enemmän ja enemmän vihamielinen ja radikalisoituvan enenevissä määrin omaksi leirikseen, poispäin hengestä ja maailmasta. Ekumenia, joka sinänsä ei ole huono asia, kääntyy lopulta pönkittämään viimeistä kristittyä linjaa toiseutta vastaan, ykseyden nimissä, pikkuhiljaa hajoten omassa mahdottomuudessaan.

Homopareja vihkineellä ex-pappi Sadinmaalla on muuten hyvää kirjallisuutta. Arvostan hänen näkemyksiään kirkosta ja kristinuskosta oikein paljon. (Jos joku onnistuisi hänet houkuttelemaan konventtivieraaksi niin voisi olla mielenkiintoista kyllä )


Mutta ettäkö ei mitään tulevaisuutta? Jos Kristuksen sanomassa oli minkäänlaista Totuutta isolla T:llä, niin uskoisin (paino sanalla usko) olevan. Kirkot voivat kaatua, valtakunnat sortua jne. mutta kristus-tietoisuuden potentiaali luultavasti on niin kauan kuin löytyy tietoisuus joka kykenee kokemaan maailmaa.


"The very word 'Christianity' is a misunderstanding--at bottom there was only one Christian, and he died on the cross" (F. Nietzsche)

[Spacek]

Jos nykymuotoinen kristinusko perustuisi totuuteen, se kestäisi ajan hampaan. Kaikki valhe paljastuu aikanaan menettäen suosionsa, mutta totuus ei pala tulessakaan.

Mielenkiinnosta kysyn, että mihin totuuteen viittaat tässä yhteydessä kristinuskoon? Kaikessa olevaan Totuuteen vai johonkin todeksi havaittuun yksittäiseen asiaan tai oppiin?

Viittasin tällä lähinnä kristinuskon perusteisiin, jossa uskotaan erillisyyteen "Jumalasta" ja jossa "pelastus" tulee jostakin ihmisen ulkopuolelta. Tietysti kristinuskon detalji-tasollakin riittäisi puitavaa.

[luxrosa]

Mietin, että miksi koko maailma luopuu Kristuksesta, onko sillä joku tarkoitus? Kaikki Raamatun mukaan luopuu. Raamattu tuntuu piilottelevan paljon. Kaikki Raamatussa kulminoituu johonkin Jeesuksen merkkiin, joka ilmestyy taivaalle. Tiedättekö muuten (jossain luki että se teksti, mikä laitettiin Jeesuksen ristiin: Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas, sen lukuarvo jollain kielellä on 13, täsmälleen sama kuin Saatanan. Harmi etten enää löytänyt sitä nettisivua mistä tuon luin. Kun se teksti oli kolmella kielellä.

[Kavi]

Mietin, että miksi koko maailma luopuu Kristuksesta, onko sillä joku tarkoitus? Kaikki Raamatun mukaan luopuu. Raamattu tuntuu piilottelevan paljon. Kaikki Raamatussa kulminoituu johonkin Jeesuksen merkkiin, joka ilmestyy taivaalle. Tiedättekö muuten (jossain luki että se teksti, mikä laitettiin Jeesuksen ristiin: Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas, sen lukuarvo jollain kielellä on 13, täsmälleen sama kuin Saatanan. Harmi etten enää löytänyt sitä nettisivua mistä tuon luin. Kun se teksti oli kolmella kielellä.

Tulee aika jolloin astuu esiin ihmisiä, jotka väittävät puhuvan Kristuksen nimeen.
Tämä eskatologinen toisinto tapahtuu myös Henry Corbinin mukaan shiialaisessa islamissa. (Hieman kriittisesti suhtaudun, kun en tiedä asiasta hänen teostaan enempää.)
Lyhyesti sanottuna, tapahtuu mullistus ja asiat kääntyvät nurinniskoin.
Ne joita pidettiin uskovaisina eivät tunnekaan totuutta ja niiden joukosta, joita ei pidetä uskovaisina alkavat puhua totuutta.
Aurinko nousee lännestä ja laskeutuu itään jne.
Ikäänkuin mikään ei olisi enää varmaa.


Pidän tästä tulkinnasta suunnattomasti ja ylipäätään aabrahamilaisten uskontojen messiaanodotuksesta, sillä siinä on jotain ylidramaattista.
Pakkaa saadaan enemmän sekaisin, kun ajatellaan että kyseessä on ylösnousemuksen päivän jokahetkisyys ihmisessä.