The Star of Azazel - Azazelin Tähti

Kavi wrote: ↑Sat Mar 14, 2020 1:16 am
Eilen hymysuin katselin säilykkeiden, vessapaperin ja pyykinpesuaineiden menekkiä ja kuvittelin siihen visioon jotakin ekstaattisen nopeatempoista blastbeattia.

Eilen illalla kun kävin kaupassa ja näin tyhjät hyllyt, kuvittelin hätäisten ihmisten päiden ylle ajatuskuplan.. "Rakas taivaallinen isä, anna meille meidän jokapäiväinen leipämme, kahdeksaksi kuukaudeksi etukäteen, pakastimeen. Amen."

Suuret muinaiset

pimeys kutsuu lämpimään syleilyyn.suuret muinaiset suuret opastajat, suuret muinaiset salit kutsuvat kulkijaansa uhraamaan verensä suurille muinaisille jumalilleen. kynttilät huokuvat maagista voimaa, voimat sisälläni heräävät täyttääkseen kutsun herran uhrilahjan kirkkaimman. pyyhkien vanhan ja syntymään tuhkasta uudelleen.

Mieleni hajoaa sirpaleisiin tummuuden torvet tummuuden äänet hänen hellät kasvonsa kuulevat kuiskauksen löydänkö varjojen kauneuden vai mustan mieleni tyhjyyden otanko vastaan tämän tiedon lahjan hänen kasvonsa seittien lailla kietoutuvat ympärilleni puhtaaksi valoksi ja tummaksi varjoksi synnyn muinaisien tulien kautta uudestaan ja olen taas askeleen lähempänä hänen kirkkauttaan

lux ferre wrote: ↑Sun Apr 12, 2020 8:15 pm Mieleni hajoaa sirpaleisiin tummuuden torvet tummuuden äänet hänen hellät kasvonsa kuulevat kuiskauksen löydänkö varjojen kauneuden vai mustan mieleni tyhjyyden otanko vastaan tämän tiedon lahjan hänen kasvonsa seittien lailla kietoutuvat ympärilleni puhtaaksi valoksi ja tummaksi varjoksi synnyn muinaisien tulien kautta uudestaan ja olen taas askeleen lähempänä hänen kirkkauttaan

Mitä enemmän olen ruonojasi lukenut, sitä helpompi on astua tähän mystiseen, mutta selkeän satanistiseen hartausmaailmaan. Välimerkittömyys on ehdottomasti voimaa. Tämähän on tavallan proosarunoutta, ja juuri välimerkittömyys tekee runon visuaalisen vartalon hyvin kauniiksi katsoa, palauttaen sen muodon proosallisuudesta runollisuuteen jo ennen lukemisen aloittamista. Kun runo on luettu, ja mystinen maailma koettu, välimerkittömyys tekee yleisvaikutelman yliaistillisesta tahrattomuudesta.

Torvet ja seitit - miten hienot hajoamisen ja eheytymisen agentit! - muodostavat voimakkaan kuvaparin runon alkuun ja loppuun. Minulle juuri nuo kaksi mielikuvaa ankkuroivat runon heti ensilukemalta toiseen maailmaan.

Kiitos tästä ja muista runoistasi, frater lux ferre!

Tämä teksti käsittelee syvää uskonnollista hartautta valkoisen käärmeen lailla se lävistää ihmisen ja palaamme aina lähemmäksi saatanaa ehkä voimme löytää sen hiljaisen rukouksen oman sumuisen mielen sisältä ja tulla lähemmäksi tiedon ydintä veljet ja sisaret se tie joka vie lähemmäksi ykseyden polkua ja lusifer Christensen valoa. Antakaa elävän viinipuun viinin virrata lävitsenne rakkauden lailla

Seitsämän sefirotin tähden sanat

Seitsämän kuoleman sefirotin sanat arkkienkelten huokuvat hymnit tie rukous miekka veri lävistää pyhän kolminaisuuden maljan lailla Löydätkö sinä ykseyden vai pimeyden olemmeko lähellä ihmisen ydintä ja saatanaa nämä hartauden sanat lausun ja arkkienkelit puhaltavat seitsämään torveen ylistäen ja laulavat rukous hymniä saatanalle tuon huojuvan pimeyden sanat tuovat minut lähemmäksi häntä

lux ferre wrote: ↑Fri Apr 17, 2020 5:46 pm Tämä teksti käsittelee syvää uskonnollista hartautta valkoisen käärmeen lailla se lävistää ihmisen ja palaamme aina lähemmäksi saatanaa ehkä voimme löytää sen hiljaisen rukouksen oman sumuisen sisältä ja tulla lähemmäksi tiedon ydintä löytämää veljet ja sisaret se tie joka vie lähemmäksi ykseyden polkua ja lusifer Christensen valoa. Antakaa elävän viinipuun viinin virrata lävitsenne rakkauden lailla

Valkoinen käärme ja useat mainintasi sumuisuudesta ja usvasta hartauden ytimessä tuovat mieleen naaraslohikäärme Tiamatin sumerialaisita myyteistä. Olen nimittäin lukenut että jokien varteen kerääntyvää valkeaa usvaa pidettiin Tiamatin ilmentymänä.

Kiitos vastauksesta tekstit voi tulkita eri tavalla ja se on ihanaa kun saan lämpimiä vastauksia olen lukenut nuorempana sumerialaista mytologiaa ja tiamat tuli mieleen ja sanat muodostuivat hiljaisen valon lailla

Pyhä äiti

Hän on pyhä äiti pyhä portto helakan punaisissa vaatteissaan hänen lempeä kosketus ihollasi oi pyhä babalon suurten syntien äiti kuun ja tähtien pyhä suudelma suurten sielujen vangitsia sanat varjoiset sanat lempeät ikuiset punaisilla lyhdyillä tanssien ja astraalivaloa maailmaan tuoden

Seitsämät kasvot


tänä iltana olemme edessä tummien kasvojen nähkäämme hänen kirkkaus olemme askeleen lähempänä mestari saatanaa hänen lempeät kasvonsa heijastuvat eteeni syvän varjon lailla seitsämät kasvonsa käärmeiden lailla mieleeni mustaan kietoutuen tuhannet peilit heijastavat lävistäen matkani kohti mestarien tuntemattomia polkuja näiden kauniiden kukkien keskellä olen löytänyt hänen loisteensa

THRISKEVMA


Kolme sanaa, neljä tavua,
Kahdeksan kirjainta -

OM KALI MA.


- obnoxion, 2006 -

(Runossa on käytetty kolmea eri kieltä. Niiden eräs ajatus on tehdä kielellinen kolmen tien risteys. Kreikankielen ja tienristeyksen merkitys on Hekatessa. Tämä, kohta viidentoista vuoden takainen toteava runo ilmaisi perustavanlaatuista siirtymää Hekate-keskisyydestä tantrisempaan hengenelämään. Uskon muistavani tämän runoni ulkoa niin kauan kuin elän.)