The Star of Azazel - Azazelin Tähti

(Yö ja päivä), toinen toistaan tulkitsevat unet.

-Austin Osman Spare (lainaus allekirjoittaneen ulkomuististaan kääntämä)-


...te nukutte yöllä ja päivällä..

-Koraani 30:23. Jaakko Hämeen-Anttilan käännös-

Tässä vähän samaa jatkoa obnoxionin uni-sitaateille:

"Jos uni nähdään päivällä koettujen asioiden heijastumaksi, ja unityössä etsitään noista heijastumista päivän tapahtumat, päästään kyllä siihen mihin on pyrittykin, sillä uni todellakin heijastaa päivää. Mutta onko siinä kaikki? Yhtä hyvin voidaan sanoa, että päivä heijastaa unta, tai että molemmat ovat unta, vain erilaatuisia heijastuksia jostain syvemmästä, mistä maailmanuskonnot puhuvat."

-tämä on muutenkin aika hyvä juttu, mistä lainaus: http://siivola.org/markku/uni/uni-tutt.html

On kaksi kappaletta, jotka ovat seuranneet minua siitä lähtien, kun mielestäni musiikista aloin jotain ymmärtää eli about esimurkkuna.

Toinen niistä on In Power We Entrust The Love Advocated, jonka ensin kuulin The Gatheringin esittämänä, mutta pidän myös Dead Can Dancen alkuperäisversiosta. Koska kappale nousee aina kausittain mieleeni ja siitä olen saanut paljon inspiraatiota, tässä sanoitus, jos joku muukin siitä pitäisi:

Sail on silver wings, through this storm
What fortune love may bring,
Back to my arms again the love of a former golden age.
I am disabled by fears concerning which course to take,

For now that wheels are turning I find my faith deserting me.
This night is filled with the cries of dispossessed children in search of paradise.
A sign of unresolved ambition drives the pin wheel on and on.
I am disabled by fears concerning which course to take,

When memory bears witness to the innocents consumed in dying rage.
The way lies through our love.
There can be no other means to the end,
Or the keys to my heart you will never find.

In a dream I saw a maiden of the most perfect beauty, whose countenance shone with celestial splendour. To my asking, 'Whence comes that brilliance on thy face?' she replied, 'Dost thou remember that night spent by thee in weeping (and devotion)?'. 'I remember', I answered, and she said, 'I took those tears of thine and with them anointed my face, since then it has shone in brilliance'.

- 9th Century ascetic Ahmad ibn Abu al-Hawari-

Aurinko on tainnut muuttaa kuuhun.

- 3-vuotias kummipoikani

"Service makes great, but dominance makes greater"
- Dr. Ersnt Schertel

I think it’s important to reason from first principles rather than by analogy. The normal way we conduct our lives is we reason by analogy. [With analogy] we are doing this because it’s like something else that was done, or it is like what other people are doing. [With first principles] you boil things down to the most fundamental truths…and then reason up from there.”

-Elon Musk, http://jamesclear.com/first-principles

"Onko mitään viettelevämpää kuin salaisuus? Olen jo aikaisemmin sanonut samaa haasteesta ja henkevyydestä, mutta itse asiassa kaikki mainitut asiat kuuluvat yhdessä viettelyn konstellaatioon. Jos viettely on tuotannon järjestykselle esitetty haaste, niin salaisuus on haaste totuuden ja tiedon järjestykselle. Kysymyksessä ei ole salassa pidettävä asia. Sellainen vain kiihottaisi tiedonhalua entisestään ja ilmenisi aina jonakin totuuden lajina. Totuudessa ei kuitenkaan ole mitään viettelevää. Ainoastaan salaisuus, joka ei kierrä kätkettynä merkityksenä vaan pelin sääntönä, initiaatiomuotona tai symbolisena liittona, voi olla viettelevä. Mikään tulkinta-avain tai koodi ei pysty ratkaisemaan sitä. Sitä paitsi salaisuudessa ei ole mitään paljastettavaa. Tätä ei voi koskaan liiaksi korostaa: SALAISUUDESSA EI OLE KOSKAAN MITÄÄN TUOTETTAVAA. Kaikista materialistisista yrityksistään huolimatta tuotanto on utopia ja pysyy sellaisena. Me voimme uupumatta materialisoida asioita ja tehdä niistä näkyviä, mutta emme koskaan pysty paljastamaan salaisuutta. Juuri tässä on tarkoitusperästään harhautuneen tuotannon paradoksi, ja siksi se pystyy oudolla tavalla voimattomana vain pahentamaan omia oireitaan. Salaisuuden protagonistitkaan eivät osaisi antaa salaisuutta ilmi, sillä salaisuus on vain rikoskumppanuuden rituaalinen akti, osallistumista totuuden poissaoloon ja ilmiasujen liikkeeseen. Viettelystä me löydämme jälleen osallistumisen käytännön ja siihen liittyvän perustavan nautinnon."

-Jean Baudrillard - Rivous ja ekstaasi

Herra Huu lähestyi hiljaa mummoa. Tiellä oli selvä lätäkkö verta ja herra Huu kastoi siihen katkenneen veitsensä ja teki sillä kuvioita ilmaan. Sitten hän heilutti veistä mummon yllä ja mutisi:

Oi täysikuu on uhrisi nyt tässä
mustassa maassa hiljaa mätänemässä.
Ja käskyt lakisi nyt täytetty on aivan
kautta kiven, kannon, tuhkan sekä vaivan.

Mummo avasi silmänsä, mutta kuullessaan herra Huun loitsun ja nähdessään kuinka pieni musta mies heilui veitsen kanssa ja pirskotti verta, mummo pyörtyi taas. Mummo oli jumalinen nainen joka kävi kirkossa joka sunnuntaiaamu. Hän uskoi joutuneensa tekemisiin Saatanan kanssa. Mistäs tämmöinen mummo herra Huusta olisi tiennyt.

- Hannu Mäkelä: Herra Huu uhraa täysikuulle -