The Star of Azazel - Azazelin Tähti

Freija wrote: 1900-lukua katsoessa luulen, että miehiin on vedonnut LaVey ja muut satanismin muodot, jotka tuovat työkaluksi Saatanan kapinallisen ja itsellisen, voimakkaan sekä maskuliinisen hahmon. Samaan tapaan ehkä naisiin on vedonnut 50-luvulla Briteissä noussut uusnoituus, jossa Jumalattaren hahmo antaa naiselle mallin luonnollisesta, vapautuneesta, viisaasta ja mystisestä naisesta. Jos LaVeyn Saatana olisi ollut selkeästi Mother Satan, olisi liike luultavasti vedonnut enemmän naisiin.
[...]
Tämä oli eka postaukseni tälle foorumille! Niiaus ja kumarrus veljet, siskot ja sukupuolineutraalit sukulaiset!

Tervetuloa Freija ja kiitos ajatuksesta jota mina en ihan saanut muotoiltua. Minusta myos nayttaa silta etta LaVeylainen satanismi ehka vieroittaa naisia satanismista ylipaataan. Ihan googlen kuvahaun tekemalla "Church of Satan," naen selkeasti miksi moiseen touhuun liittyminen ei kiehdo. Kyseisen kirkon tyylissa ei ole mitaan mihin itse naisena haluaisin samaistua, silla kuvaston alastomat, veriset naiset taydellisine vartaloineen ovat varsin kaukana siita vahvasta ja itsetietoisesta feminiiinisyydesta ja pyhasta seksuaalisuudesta jota itse olen kaivannut elamaani.

Church of Satanilla ei tietysti ole aatteellisesti paljoakaan tekemista AT:n satanismin kanssa, mutta tama seikka selviaa vasta kun on lurkkinut foorumeilla tovin, silla ensivilkaisulta estetiikka vaikuttaa samanlaiselta. Kun asiaan perehtyy paremmin, huomaa tietysti etta se on vain pintaa. AT:n sisallollinen tyo ei minusta ole naisia vieraannuttavaa enka ole kyseisen sukupuolen edustajana kokenut itseani mitenkaan ulkopuoliseksi. Koen etta omassa tyossani intuitiivinen (feminiininen?) ja alyllinen (maskuliininen?) puoli ovat yhta tarkeita ja vaikuttaa silta etta suurin osa ihmisista kokee asian samalla tavalla joten en usko etta kyseinen ongelma liittyy "naiselliseen tapaan osallistua tyohon". Olen myos varma etta AT on positiivinen voima satanismin kentassa ja etta naisten osuus tyossa tulee kasvamaan.

V. Nokkonen wrote:naisten osuus tyossa tulee kasvamaan

Tämän näemme koko ajan tapahtuvan. Jää on murtunut ja AT ei enää näytä "poikien kerholta".

Tänään on tullut pohdittua omaa tuoretta seurajäsenyyttä muutamastakin eri näkökulmasta, ja yksi tajuamani asia oli, että olisin varmaan kokenut liittymisen hyvin vaikeaksi, jos AT olisi näyttäytynyt minulle yksinomaan "poikien kerhona". Kyse on osin siitä, että minun on persoonana helpompi tulla toimeen naisten / jollain tapaa feminiinien henkilöiden kanssa, mutta myös siitä, minkälainen vaikutus naiselisella lähestymistavalla on seuratoimintaan yleisesti. Se voi pelkällä läsnäolollaan karsia yhteistoiminnasta liikaa muodollisuutta ja estää jalkoja irtoamasta maasta väärällä tavalla. Sen kautta seuraan tulee kotoisuutta, joka on maailman tärkein asia silloin, kun Discordameliorin Tummat kasvot-osuus alkaa kolahtaa liian hyvin. Lisäksi sen läsnäolo on mielestäni edellytys sille, että seura voi mieltää edustavansa "uuden ajan" hengellisyyttä - ja ellei näin olisi, en älyllisen rehellisyyden nimissä voisi seuraan kuulua.

Kiitos siis teille, AT:n naiset ja naiselliset!

Tuo estetiikka-asia on sinänsä mielenkiintoinen, että muissa, (populaari)kulttuurisissa yhteyksissä olen ollut huomaavinani Church of Satan-tyylisen estetiikan ja yleisesti ottaen tietynlaisen hedonismin ja pahuuden elementtien yhdistelyn vetoavan myös naisiin varsin voimakkaasti. Voi tosin hyvin olla, että kyseessä ovat eri ihmiset, kuin ne, jotka ovat kiinnostuneita polusta kokonaisvaltaisemmin. En tiedä, miten pitäisi suhtautua siihen, että etenkin "tunnusteluvaiheessa" estetiikalla on niin suuri valta siihen, kiinnostuuko joku asiasta X vai ei; tavallaan se on hyvinkin ymmärrettävää, mutta toisaalta myös harmillista, jos sinänsä pätevä sisältö jää tutkimatta vieraantuntuisen ulkokuoren takia. Tämän tunnistan vallan usein myös itsessäni.

Koska olen elämässäni päätynyt useampiin alakulttuureihin/"skeneihin", joissa naiset ovat vähemmistönä, on tietynlainen sukupuolidynaamiikan ja siinä näkyvien rakenteiden tarkkailu ollut ilmeistä ja kiinnostavaa, niinkuin ihmistoiminnan tarkastelu ylipäätään. Mielenkiintoista on myös, miten näin miesvaltaisten, joskin hyvin erilaisten, aihepiirien pariin on monesti päätynyt, mutta se lienee asia erikseen. Olen kuitenkin osin henkilöhistoriastakin johtuen kokenut miesten kanssa kommunikoinnin jollakin tapaa vaivattomammaksi ja avoimemmaksi asioille/ideoille sellaisenaan, mutta pyrin olemaan tekemättä tarpeettomia yleistyksiä. Kuitenkin maskuliinisemmat ihmiset tuntuvat äkkiseltään arvostavan enemmän selkeää "omistautuneisuutta".

Toisin kuin ilmeisesti useat täällä, henkilökohtaisesti en ole oikein osannut samaistua niihin piirteisiin, joita naiseuteen/naisellisuuteen* yhdistetään niin maallisemmissa kuin okkulttisemmissakin yhteyksissä, ja paikoin - en nyt viittaa tähän foorumiin, vaikka jossakin lienee tullut vastaan - näkyvä asenne esimerkiksi älylliseen lähestymistapaan lähestulkoon ymmärtämistä rajoittavana tekijänä on hieman hiertänyt oman ajattelun pyrkiessä kohtalaisen synteettisiin näkemyksiin. Viimeksimainittuun istuisi toki myöskin se, että pyrkisi hahmottamaan myös sellaisia tapoja tarkkailla olemista, jotka eivät ole itselle yhtä luontevia.

*Sama pätee myös jossakin määrin maskuliinisuuteen, mutta ei liene tässä yhteydessä yhtä relevanttia.

Olen hyvin iloinen että useimmat foorumin naiset ovat kommentoineet tätä aihetta.

Tephra wrote:Koska olen elämässäni päätynyt useampiin alakulttuureihin/"skeneihin", joissa naiset ovat vähemmistönä, on tietynlainen sukupuolidynaamiikan ja siinä näkyvien rakenteiden tarkkailu ollut ilmeistä ja kiinnostavaa, niinkuin ihmistoiminnan tarkastelu ylipäätään.

Itselläni magia tuli elämässäni täysin todelliseksi asiaksi juuri naisvaltaisten ryhmien ja naiseutta painottavien harjoitteiden kautta. Nuorempana hyvin maskuliinisessa BM-kulttuurissa koin että magia tai uskonto näytteli hyvin satunnaista, pinnallista osaa, johon suhtautuminen oli jollain tapaa neuroottista, jopa hysteeristä. Tahtomatta yleistää tai loukata, minulle on jäänyt käsitys että suurelta osin maskuliinien BM-kulttuuri on ryyppäämistä ja metallimusiikkia, ja muut ainekset ovat lähinnä mausteita. Kun sitten jätin nämä kuviot mahdollisimman täydellisesti taakseni, pääsin todella sisään magiaan ja elävään uskontoon meditaation ja shamanismin kautta, joihin sain opastusta naisvaltaisista piireistä. Olen hyvin ylpeä että olen saanut opetusta juuri naisilta, sillä koen että naiselta saadussa opetuksessa on aina jotain mitä mieheltä ei voi saada, mutta miesten opetukset voi kokonaisuudessaan oppia myös naisilta.

Per Faxneld, joka on muutenkin julkaissut paljon esoteriasta ja satanismista, julkaisi suhteellisen hiljattain väitöskirjansa Satanic Feminism, joka on kohtuullisen järkälemäinen. Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että tällainen aihe oli aivan hänen tutkimuksensa keskiössä. Näkökulma on enemmän yhteiskunnallinen, mutta antaa paljon muutenkin, satanismi näyttäytyy kuitenkin yleisesti monella tapaa miehisenä ilmiönä.

Hmm, vuoden vanha viesti, mutta mietinkin välillä että mitä se naisellinen puoli on, ja mikä siinä on niin erilaista miehiseen tapaan verrattuna. Ja miksi niitä on tarvetta erotella? En koe olevani erityisen intuitiivinen tai uskonnollinen, ja vastaanottava ja antautuva asenne/rooli on ollut minulle enemmänkin haasteena kuin luontevaa, vaikka tätä perinteisesti toiseutta edustavaa sukupuolta nyt satun edustamaan. Toisaalta myönnän mainittujen hankaluuksieni olevan vähän vieläkin myös sitä että mielelläni kieltäisin itsessäni naisellisen heikkoina pidetyt puolet. Ainakin tosielämässä naiset tapaavat olla niitä jotka ylianalysoivat ja jäävät hautomaan ja pyörittelemään päässään asioita. Omat aivoni ainakin käyvät lähes päivittäin ylikierroksilla. Vaikka enpä väitä että se on älykkyyttä

Hermeettisesti ajateltuna erottelu yleisesti on edellytys yhdistämiselle. Jos asiaa tarkastelee psykologisesti, kysymys on tunteensiirrosta aineseen. Kun hermeettinen kemisti tarkkailee aineen muodonmuutoksia, hän samanaikaisesti kokee sisäisiä muutoksia itsessään, jotka vastaavat aineen muutoksia. Ja aivan kuten hallitut muutokset vaativat aineen puhdistettuja olomuotoja, myös sisäisten tekijöiden on oltava poikkeuksellisen selkeitä.

Vastaavasti naisellisuutta painottava henkisyys perustuu ennemmin anatomisiin allegorioihin, jossa vartalon tyypilliset tekijät vertautuvat henkisiin periaatteisiin. Naisellisuuteen liitetyt luonteenpiirteet ovat toissijaisia, heikommin henkisiä periaatteita tavoittavia tekijöitä, sillä ne ovat alttiimpia temporaalisille vaihteluille. Niitä huomioidaan omalla tasollaan, eli kultturisella tai yksilöllisellä tasolla.

Tämän kuvakielen on lopulta tarkoitus vapauttaa ajattelua käsitteellisyydestä, tuomalla esiin aiemmin tiedostamattomia kaavamaisuuksia.

obnoxion wrote:Hermeettisesti ajateltuna erottelu yleisesti on edellytys yhdistämiselle.

Tämä on tärkeä tekijä, jonka vuoksi itse olen vankka sukupuoliarkkitypiikan kannattaja, erityisesti mitä tulee okkulttiseen prosessiin. Ulkoisessa maailmassa ihminen voi vielä toimia harmaan - tai sateenkaaren - sävyissä erottelematta ja luomatta instrumentteja, okkultismissa sellainen on aniharvoin mahdollista. Vaikka hermeettisessä (okkulttisessa) harjoituksessa sukupuolet useinkin kääntyvät ja muuntuvat toisikseen, tässä ei ole mitään sattumanvaraista: merkityksiä ei riisuta, vaan niitä lisätään.

obnoxion wrote:Vastaavasti naisellisuutta painottava henkisyys perustuu ennemmin anatomisiin allegorioihin, jossa vartalon tyypilliset tekijät vertautuvat henkisiin periaatteisiin. Naisellisuuteen liitetyt luonteenpiirteet ovat toissijaisia, heikommin henkisiä periaatteita tavoittavia tekijöitä, sillä ne ovat alttiimpia temporaalisille vaihteluille. Niitä huomioidaan omalla tasollaan, eli kultturisella tai yksilöllisellä tasolla.

Puhut nyt ymmärtääkseni perinteisestä shakta-tantrasta ja vastaavista harjoituksista, joilla on vankka historia.

Tämä kehoallegorioiden käyttö ei kuitenkaan ole ainoa tapa keskittyä okkulttisessa harjoituksessa naiselliseen puoleen. Aivan yhtä lailla voidaan keskittyä naisellisiin psykologisiin attribuutteihin, kuten olen omissa kirjoituksissani hyvin usein tehnyt. Kuten niitä lukenut saattaa muistaa, palaan alinomaa sellaiseen hermeettiseen rakentumiseen, jossa psykologisia tekijöitä lähestytään näiden uros/naaras -napaisuuksien kautta, tyyliin rakkaus feminiinisenä, totuudellisuus miehisenä. Tämä ei ole myöskään mitenkään uutta länsimaisen esoterian harjoituksessa.

Näihin työkaluihin kompastuu, jos luulee että sukupuoliarkkityyppien attribuutit ovat jotenkin 1:1 fyysisen ihmisen sukupuoliin liittyviä tekijöitä, tai ylipäänsä hievahtamattomia rakenteita. Okkultismin instrumentit eivät ole koskaan ei-elollisia, vaan aina eläviä, toisin sanoen muuntuvia hyvin hienovireisellä tavalla. Esimerkkinä, Fosforoksessa esitin "kaikkein henkisimmän" eli ei-manifestoituneen luonnon naisellisena. Tämä on päältäpäin katsoen vastakkaista perinteiselle hermeettiselle symbolismille, jossa kehollinen liittyy naiseuteen ja henkinen miehisyyteen. Mutta kun asiaa tarkastellaan kontekstissaan ja/tai syvemmin, huomataan, että polaariset rakenteet ovat aina joka suuntaan avoimia. Toisin sanoen, kun naiseuden ilmaisemassa rakenteessa kuljetaan hyvin pitkälle, tullaan lopulta tilaan, jossa se kääntyy ympäri: äärimmäinen naiseus on miehisyyttä, äärimmäinen miehisyys on naiseutta. (Muistetaan jälleen taichitu- eli yin/yang -symboli, joissa pisaroiden ytimessä on niiden vastaelementti.)

Nämä ovat vaikeita asioita, jos asioihin suhtautuu hyvin muodollisesti. Ja siten ne ovat myös asioita, joiden avulla liiasta muotosidonnaisuudesta voi oppia irtautumaan. Koska juuri edellämainitusta syystä (tekijän ytimessä on aina sen vastatekijä) halu irrottaa jokin asia kaikista muodollisista rakenteista onkin usein juuri se kompastuskivi, joka saa meidät lankeamaan liialliseen normatiivisuuteen.