Karman sokeus

Älylliset pohdiskelut metafyysisistä ja abstrakteista aiheista.
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Karman sokeus

Post by Smaragd »

AnssiV wrote: Sun Jul 17, 2022 2:01 pm Itse olen ymmärtänyt että jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen karmansa eli muistojensa summa mikä on syy ihmiseksi syntymiseen ja osa siitä on eetterikeho joka myös sieluksi mielletään ja aiheuttaja tälle yksilölliselle kokemukselle ja tästä syystä eläimillä ei ole sielua tai karmaa.
Näen tässä jonkin asteista validia ajatusta, mutta näkisin kuitenkin myös eläimien kärsimyksen karmasta johtuvana. Mutta eläimien vaistonvaraisuus pitää niitä niin kaukana jumalaisesta yksilöllisyydestään, että niiden karma on enemmän kollektiivista karmaa kuin yksilöllistä, vaikka karman asteet ovatkin jossain määrin erottamattomia toisistaan. Tämä paljastaa sen miten syvällä kollektiivisessa sielussa ja kaukana mestarin kaltaisesta yksilöllisyydestä eläimet ovat (lemmikkeihinsä suuresti kiintyneet ja ne tuntemaan oppineet tietävät lemmikkiensä persoonalliset tavat, mutta se vastuullinen ankaran painon oikeasti itse kantamaan kykenevä adeptinen olemus on hyvin kaukana persoonallisuuden merkityksestä). Esimerkiksi kollektiivisesta karmasta voisin ottaa vaikkapa jonkin petoeläimen, joka kantaa mm. lajinsa karmaa evolutiivisessa suunnassaan, jossa sille on kasvanut raatelukynnet ja saalistushalut yms., jotka ovat niiden primääriset tavat lähestyä elämää. Lisäksi esimerkin eläin ilmentää vastaavan kaltaisia asioita maailmansielussa ja sen karmisessa verkostossa.

Mietin miten karman sokeuteen liittyvät ongelmat avautuvat tästä eläimen kollektiivisempaa karmaa kantavan olennon näkökulmasta. Olen havaitsevinani että eläimenkaltaista viattomuutta omaava pystyy ottamaan maailman julmuuden vastaan yllättävänkin hyvin. On kuin terävin isku vaimentuisi kollektion laajempaa alaa vasten. Vastaavuuden tälle voisi nähdä psyykkisissä defensseissä, esim. siinä miten jotkut muistot automaattisesti painautuu alitajunnan puolelle. Tämä ei kuitenkaan kevennä lainkaan karman aiheuttajan taakkaa. Se kenties helpottaa sitä kamalaa tilaa maailmassa, mutta ei vastaa pahuuden ongelmaan.

Yksilöllistyminen, johon ihmisyyden kyynykselle astuessa tullaan, on sellainen oma saarekkeensa, jossa pahuuden ongelma tiivistyy ja tällä hetkellä minusta vaikuttaisikin, että ne on juuri ne ensimmäiset ihmisyyden askeleet, jotka ovat niin mustat ja kärsimyksen vääntämät että joudutaan tulemaan jumalan vihan ja satanismin äärelle, jotta maailmasta voisi nähdä läpi olemukseen, joka on niiden tuolla puolen.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
Kenazis
Posts: 811
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Työn tekeminen unessa

Post by Kenazis »

Smaragd wrote: Fri Apr 07, 2023 10:09 pm
Badb wrote: Fri Apr 07, 2023 6:06 pm
Kenazis wrote: Fri Apr 07, 2023 2:00 pm Tämä on jollain tapaa kummallinen väite/ajatus minusta. Miten tässä sodassa kuoleminen olisi "väärä aika" kuolla? Mikä ihme on "oikea aika" kuolla? Eikö karmaan uskovalle ihmisen kuoleminen tapahdu juuri silloin kuin pitää? Jos taas ajatellaan, että oikea aika olisi jokin "kunnes keho vanhuuttaan kuolee", niin kaikki onnettomuudet ja vastaavat ovat vääriä aikoja.
Tämä on myös minun näkökantani ja mielestäni jokainen kuolee oikeana hetkenä ja juuri silloin, kun on tarkoitettu. (Mahdollisesti pois lukien itsemurhat.) Käsittääkseni teosofeilla on ajatus, että jos henkilö kuolee esim. onnettomuudessa, hänelle jää ylimääräistä elämänenergiaa, joka pitäisi jotenkin kuluttaa loppuun ennen kuin voi siirtyä kokonaan kuoleman maailmoihin. Ehkä tässä on kyse tästä.
Menee hiukan offtopiciksi, mutta jos lyhyt huomio kuitenkin. Nähdäkseni tuo aiemmin mainitsemani ihmisen poikkeuksellisen itsetietoisuuden tuoma vapaus valita oikean ja väärän väliltä mahdollistaa sen, että asioita, kuolemaakin, tapahtuu ns. väärällä hetkellä kerryttäen karmaa poikkeuksellisella, sanoisinko luonnottomalla intensiteetillä. Tässä mielessä ihmisen tietoiset valinnat voi nähdä jättimäisinä kiiloina, jotka kykenee kuvainnollisesti ja fyysisestikkin liikuttamaan vuoria niin hyvässä kuin pahassa. Todella onnistuneilla ja elävästi tehdyillä valinnoillakin on sitä suuremmat seuraamukset mitä väkevämmän tietoisuuden alla ne on tehty.
En näe silti sitä pointtia, että mikä on väärä ja oikea aika kuolla. Ihmisen tahdon vapaus kyllä mahdollistaa laajan skaalan ratkaisuja, joista seuraa eri tason seuraamuksia/karmaa. Samoin jako luonnolliseen ja luonnottomaan on aika liukuva, sillä mitä nämä ovat (niiden määrittely) on henkilökohtainen näkemys. Toisaalta kaikki on luonnollista, jos se tapahtuu luonnossa ja kaikki voidaan nähdä olevan ”luontoa”. Esim. jako ”luonnollinen ja yliluonnollinen” voidaan nähdä tässä mielessä niin, että ei ole olemassa mitään yliluonnollista, on vain luonnollista, jota emme ymmärrä sillä hetkellä. Takaisin oikeaan ja väärään aikaan kuolla. Eikö uskominen karmaan ole kuta kuinkin yhtenevä sen kanssa että kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu lopulta karmamme mukaisesti. Eikö väärä aika kuolla ikään kuin ohittaisi karman lain?
Sodan kyseessä ollessa ei voi ajatella, että eri osallisilla olisi kyseessä lähimainkaan saman tasoiset tahdonvapauden mahdollisuudet ja intensiteetit taustalla.
"We live for the woods and the moon and the night"
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Karman sokeus

Post by Smaragd »

Kenazis wrote: Wed Apr 12, 2023 11:34 am Eikö uskominen karmaan ole kuta kuinkin yhtenevä sen kanssa että kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu lopulta karmamme mukaisesti. Eikö väärä aika kuolla ikään kuin ohittaisi karman lain?
Tämä on hankala ja monitahoinen kysymys. Itse näkisin näissä olevan molempia mahdollisuuksia tilannekohtaisina sekoituksina. Se, että jotain ylipäätään tapahtuu ilmenneen maailman dynaamisessa kentässä on aina paljolti karmaan pohjaavaa. Kuitenkin tuo ihmisen vapaantahdon kiila tai taivaista varastettu tuli on ikään kuin tyhjästä tulevaa, karmisen kentän olosuhteiden ja ehdollistumien ylittävää juurta.

Esimerkiksi jos nyt otan tämän vapaantahdon ja päätän käyttää sitä mielivaltaisen demonstraation nimissä menemällä seisomaan yhdellä jalalla pöydälle niin siitä voidaan tehdä karman lain nojalla fatalistinen tulkinta, että meidän karmamme johdattelivat meidät tähän keskusteluun ja siksi päädyin noin tekemään. Tämän uskon jossain määrin todeksi. Kuitenkin uskon siihen sekoittuvan myös aidosti tuota ihmisen vapaantahdon henkiaspektia. Eläin ei tekisi tuollaisia demonstraatioita. Voidaan taas sanoa, että tämä johtuu lähinnä vain ihmisen kompleksimmista rakenteista ja poikkeuksellisesta älyllisestä olemuksesta. Ja hyvä niin sillä se on juuri evoluution myötä kehittynyt älyllinen prinsiippi - kama manas -, jonka yhteys manakseen luo ilmenneen pohjan ihmisen poikkeukselliselle yksilöllistymiselle ja siten linkin vapaaseen tahtoon ja sen harmoniseen sisempään olemukseen - atmaan, vai pitäisikö tämän harmonisen olemuksen kohdalla puhua jo monadista?
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
Locked