Mielikuvituksen todellisuus

Astraaliset ja paranormaalit kokemukset, unet, näyt.
Post Reply
Badb
Soror
Posts: 330
Joined: Sun Dec 14, 2014 4:56 pm
Lodge membership: Graal, Lovi, Lucifer, Nebukadnezzar

Mielikuvituksen todellisuus

Post by Badb »

Mietin, millä tavoin mielikuvituksen tuotteet ovat olemassa? Ovatko ne vain fantasiaa vai ovatko ne jollain tavoin todellisia? Onko merenneidon idea olemassa samalla tavalla kuin Harry Potterin hahmot? Olen myös aina miettinyt tätä: lapsilla on mielikuvituskavereita. Ovatko nämä mielikuvituskaverit itsenäisesti olemassaolevia vai voiko joskus olla kyse jopa henkiolennosta?
User avatar
Seferoth
Posts: 186
Joined: Sun Jun 27, 2021 12:18 am

Re: Mielikuvituksen todellisuus

Post by Seferoth »

Uskon itse että on täysin mahdollista että nämä "mielikuvitus" kaverit olisivat joskus ihan ihka aitoja henkiolentoja. Oli kyse sitten demonologiasta, spiritismistä, shamanismista tai muusta henkiin yhteydenottamisesta niin kyse on aina siitä kuinka avoin ja vastaanottava mielesi on, ja lapset ovat luonnostaan avomielisiä ja vastaanottavaisia vaikutuksille. Toki hankalaa tälläistä on konkreettisesti tietenkään todistaa, ei ole eroa ulkopuolisen silmin henkilölle joka on nähnyt hengen ja hullun joka on kuvitellut näkevänsä hengen.
“To choose evil is to choose freedom, emancipation from all restraint.”
User avatar
Smaragd
Frater
Posts: 1330
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am
Lodge membership: Graal, Phanes

Re: Mielikuvituksen todellisuus

Post by Smaragd »

Mainio kysymys ja jotain vastaavaa tullutkin viimeaikoina pohdittua useammalla elämän osa-alueella. Nähdäkseni mielikuvien todellisuudet menee useammassa eri tasossa, joissa jokaisessa on jonkin asteinen totuus läsnä laimeten yhä enemmän mitä lähemmäksi tulemme muotojen maailmaa.

Kuten oli puhetta Turms, kuolematon keskustelussa aine on itsessään puhdasta, mutta se mitä me projisoimme siitä itse esiin, on kuin savupilvi, jonka lävitse katsomme maailmaa. Savuverhossa on kyse hyvin pitkälti oman enemmän tai vähemmän vinksallaan olevasta psyykeestämme. Okkultistin täytyy siis harjoitella näkemään oman psyykeensä lävitse opettelemalla tuntemaan itsensä ja siten näkemään maailman paljaana, sellaisena kuin se oikeasti on. Tämä kirkastamisen prosessi on tietysti aikaa vievä ja liukuva ennemmin kuin yhtäkkinen ja loikkiva. Se ei myöskään tarkoita etteikö visioita ja yöpuolta voisi ottaa huomioon, päinvastoin silloin sitä erityisesti pystyykin huomioimaan sillä yöpuolen monitasoiset merkitykset tulevat kirkastetulle mielelle selkeämmin tavoitettavaksi. Mystikko ei huku niihin vesiin, joihin oman mielen verkkoihinsa jääneet hukkuvat.

Tätä voisi havainnoida seuraavalla kaaviolla, jota alemmaksi mennessä todellisuuden kirkkaus alkaa hämärtymään yhä enemmän (tätä kannattaa verrata esim. prinsiippimalliimme):
Muodoton henki - arkkityypit
->
Astraali - muotojen esiasteet painettuna astraalin hienoaineiselle tasolle
->
Kiteytynyt aine - puhdas itsessään
->
Subjektiivisen mielen kaikesta yllä olevasta esiin projisoima monitasoinen mielikuva tai "savuverho", joka on aina suhteessa yksilön läpikäymään henkiseen prosessiin.


Aloitusviestin erinomaisia esimerkkejä käyttäen merenneito erityisen pitkään maailman mytologioissa mukana pysyneenä olentona tai mielikuvana omaa kenties puhtaammin arkkityyppisen olemuksen jo ihan silläkin perusteella, että merenneito on yleinen hahmo eikä sitä ole sidottu mihinkään yhteen lähteeseen tai tarinaan. Merenneidon arkkityyppiä pystytään siis hahmottamaan useiden muodollisesti jonkin verran toisistaan eroavien ilmennystensä ja narratiiviensa takaa.

Harry Potter -hahmot taas ovat varmastikkin ainakin osittain syntyneet jonkinlaisen arkkitypiikan kautta, mutta koska puhumme tietyn teoksen hahmoista sellaisenaan, niin silloin ne ovat enemmän kirjailijan mielikuvituksen kokoamia olentoja ja elävät kirjan narratiivin lumouksen sisässä. Nämä hahmot voivat kuitenkin tulla esim. jonkun uniin, mutta silloin kun ne ovat merkityksellisesti unissa läsnä, niin silloin juurikin noiden hahmojen arkkityyppiset osaset liikuttelevat niitä osana uniemme merkitysrikasta kudelmaa. Hermione ei välttämättä silloinkaan edusta mitään puhdasta arkkityyppiä, mutta arkkityyppi siellä taustalla on ottanut Hermionen osaksi ilmentämään tiettyjä osasia päivätajunnalle välitettävästä merkityksestä.

Väitän siis että kaikki nämä olennot ovat jollain tasolla olemassa, mutta niiden todellisuus riippuu niiden läheisyydestä arkkityyppiseen todellisuuteen. Tässä todellisuus merkitsee ikuista ja vähemmän todellinen olento kuolevaisuutta, haihtumiskykyä, olemassaolon suhteellisuutta. Eli tässä toistuu se perusajatus taustalla olevasta ikuisesta ajatuksesta, hengestä, ja tätä henkeä ilmentävistä aineen ajassa havaituista muodoista. Yksinkertaistetusti ja maadoittavasti ilmaisten: on ajatus kivestä ja sitten on lukuisia kiviä, joiden muodot muuttuvat, ja joiden todellisuus saattaa olla jopa riippuvainen havaitsijasta.

Nämä luokittelut ovat varsin merkityksellisiä, sillä mikäli emme tee sitä työtä missä näemme asioiden ja olentojen erot, ja myöhemmin myös ykseyden, niin alistumme sokeudelle ja harjaantumattomuudellemme, palvomme kuvia ja kadotamme merkitykset ja merkityksellisyyden puuroutuneeseen visioomme.
"Would to God that all the Lords people were Prophets"
- William Blake
User avatar
Insanus
Frater
Posts: 1122
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki
Lodge membership: Chántra, Hermes

Re: Mielikuvituksen todellisuus

Post by Insanus »

Tämä kulkee yhdessä objektiivinen todellisuus-keskustelun kanssa. Kun kysytään onko mielikuvitus jotain todellista vai "vain fantasiaa", tullaan minusta toiselta puolelta siihen samaan ongelmaan mikä on objektiivisesta todellisuudesta puhuttaessa. "Objektiivisuutta" käytetään puhekielessä arvottaen: objektiivinen todellisuus on "oikeasti totta" kun taas muu on... Vain totta?

Harha on minusta elementti, sellaisena ehkä perustavampi kuin totuus.
With a taste of a poison paradigm
Post Reply