Enkelit

Symbolien ja vertauskuvien äärellä.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 4427
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki
Lodge membership: Graal, Lucifer, Salome

Enkelit

Post by Nefastos »

Käytyäni tänään pitkästä aikaa rajatiedon kirjakaupassa ja nähdessäni sen hyvin erilaisen kuvan enkeleistä kuin mikä tulee vastaan esimerkiksi kabbala-tutkimuksista (eilisen Zohar-tekstissäni kerrottiin, kuinka enkelit kiduttavat syntisiä Gehennassa), tahtoisin kysyä tämän foorumin lukijoilta:

Mitä enkelit teille merkitsevät?
Mitä voimaa tai olemusta tämä sana kuvaa? Vai onko se pelkkä kulttuurinen jäänne vailla merkitystä?

Laitan tämän aiheen symboliikkaan, mutta en tarkoita poissulkea kirjaimellista entiteettistä tulkintaa. Siinä tapauksessa minua kiinnostaa kuulla, miten erotatte enkelit demoneista, hengistä, elementaaleista. Lähinnä pohdin, onko tämä sana millään tapaa mielekäs muille kuin hyvin vahvasti aivan tietyn tyyppisessä oikean käden tien uskossa eläville.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Beshiira
Frater
Posts: 290
Joined: Wed Jun 15, 2016 11:07 am
Lodge membership: Graal, Lucifer

Re: Enkelit

Post by Beshiira »

Palaan omissa ajatuksissani usein klassiseen enkelihierarkiaan. Ja itse asiassa myös käytännössä rukouksessa, sillä Azazelin Ruusukkoa tehdessäni omistan yhden helmen aina ”enkelten kuoroille”.

Tältä pohjalta enkelit yhdistyvät minulla ylipäätään hyvin korkeisiin henkiolentoihin, jotka ovat hyvin lähellä Jumalaa, ja joiden ”kieli ja koko olemus on liturgiaa” (muistinvaraisesti erästä ortodoksista esitelmää siteeraten). Siinä missä esim. demonit tai muut ”alemmat” henget tuntuisivat olevan tiukemmin sidoksissa myös maahan ja aineeseen.

En tunne kovinkaan yksityiskohtaisesti tätä Pseudo-Dionysioksen esittämää enkelihierarkiajärjestelmää, mutta yleisesti minusta on hyödyllistä pohtia korkeiden henkiolentojen paljoutta ja ketjua, ja että samoin tämän hierarkian voi nähdä ulottuvan ihmiseen, ja tietenkin myös jatkuvan ihmisen ”alapuolelle”. Varmaan tuttuun tyyliini taas yksinkertaistan rankasti, mutta tällaisena kokonaiskuvana asiaa hahmotan. Ja yhdistän enkelit myös selvemmin ihmiskuntaa auttaviin henkiin (vaikka tietenkin auttaa voi myös vastustamalla tai haastamalla, kuten tiedämme). Tuntuisi, että tällaiset olemukset ovat siinä määrin ihmistä edellä henkisessä kehityksessä, että heitä harvemmin ns. suoraan puhutellaan, vaan vuorovaikutus tapahtuu toisia reittejä, ja ehkä myös alempien välittävien voimien kautta (vrt. ”Isän voi tuntea vain Pojan kautta” -jatkumo).

Toisaalta samaan aikaan on ihmeellinen ajatus myös se, että nämä "enkelten kuorot" ovat meidän sisällämme ja myös meidän omaa olemustamme (vrt. "Ihminen on mikrokosmos").

Voidaan myös ajatella, että ”puhtaasta” enkelten hierarkiasta voi nähdä taittuneita puolia, jolloin joidenkin tehtäväksi on sitten ehkä tullut tämä syntisten kiduttaminen. Vai onko jollain ”taittuneella jumalalla” omat alamaiset hierarkiansa ja leegionsa, jolloin näin spesifi ja ihmiselämää suoraan koskettava pesti olisi liian alhainen varsinaisten enkelten hommaksi? Iloisesti alkaa myös asiat mennä aika hankaliksi, kun enkeli-sanallakin voidaan tarkoittaa niin monia eri asioita.

Olen kuullut puhuttavan enkeleistä myös jonkinlaisina jopa silmillä havaittavina ”pienempinä” valo-olentoina, ja vaikka itse ehkä mieluummin puhuisin tällöin vaikkapa jostain alemmista hengistä tai näyistä, miksei tällaisiakin voisi enkeleiksi nimittää. Ehkä tässäkin termien ristiin menemistä on vaikea ja turhakin yrittää täysin välttää, ja ehkä tällaisessa esimerkissä toisaalta myös näkyy se miten hierarkia koskettaa ihmistä, sillä voihan ajatella että meidän havaitsemiemme ilmiöiden alkusyy on aina lopulta Jumalassa. (Ja toki, omien näkyjensä pitäminen jumalaisina on herkästi vaarallista, mutta tästä on varoiteltu eri yhteyksissä jo siinä määrin, että ei siitä tällä kertaa enempää...)

Mutta kärjistäen siis näin että miellän enkelit hyvin korkeiksi, henkisiksi, pohjimmiltaan rakkaudellisiksi voimiksi. Myös esim. Lucifer nimenomaan langenneena enkelinä avaa kiehtovia lisäpolkuja aiheeseen.
"Ja kun minun kirkkauteni kulkee ohitse, asetan minä sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi.
Kun minä sitten siirrän pois käteni, näet sinä minun selkäpuoleni; mutta minun kasvojani ei voi kenkään katsoa."
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 4427
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki
Lodge membership: Graal, Lucifer, Salome

Re: Enkelit

Post by Nefastos »

Beshiira wrote: Fri Jan 07, 2022 2:46 pmTältä pohjalta enkelit yhdistyvät minulla ylipäätään hyvin korkeisiin henkiolentoihin, jotka ovat hyvin lähellä Jumalaa, ja joiden ”kieli ja koko olemus on liturgiaa”

Tämä on minustakin tavattoman hieno esitys.

Se tuntuu linkittävän enkeliyden myös platonistiseen näkemykseen, jossa tapahtuminen on linkitettävissä – ja tulee aina pyrkiä linkittämään – arkkityyppiseen, ei-relatiiviseen kokemiseen.

Beshiira wrote: Fri Jan 07, 2022 2:46 pmMyös esim. Lucifer nimenomaan langenneena enkelinä avaa kiehtovia lisäpolkuja aiheeseen.

Todellakin. Tämä tuli mieleen myös tuon yllä mainitun Zoharin kohdan yhteydessä. (Siinä missä kristitty dualisti kokee enkelin muuttuneen olemuksellisesti "lankeemuksessa", juutalaiselle monoteistille helvetissä operoiva enkeli on yhä pyhä.)
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Smaragd
Frater
Posts: 1188
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am
Lodge membership: Graal, Phanes

Re: Enkelit

Post by Smaragd »

Enkelivallat ovat omassa ajattelussani läsnä ensisijaisesti vastustavana voimana, ikään kuin selkeämmin Saatanan alaisina toimivia olentoja, jotka luovat ne tilanteet joissa kehitystä voi tapahtua. Demonit ovat ikään kuin samaa joukkoa, mutta hierarkiassa niin paljon alempana että ne muodostavat olemuksellaan ne elementaaliset esteet, joiden järjestäytymistä ihmisten eteen karmiseksi verkoksi enkelit ohjaavat.
Beshiira wrote: Fri Jan 07, 2022 2:46 pm Ja yhdistän enkelit myös selvemmin ihmiskuntaa auttaviin henkiin
Tästä herää erityisen kiinnostava juonne tässä keskustelussa: näettekö ”mestari” käsitteen eri merkitysten uppoutuvan enkelihierarkioihin? Kysymystä selkeyttämään voimme jakaa käsitteen ensinnäkin yleisesti Saatanaan ja/tai Kristukseen kohdistuvaksi, yksilölliseen monadiseen olemukseemme kohdistuvaksi, seitsemään henkeen planetaaristen ilmennysten takana kohdistuvaksi, sekä ihmismuodossa näyttäytyneisiin mestareihin vrt. teosofien mestari Koot Hoomi tai muuten nirmanakayan kautta maailmaa lähestyviin olentoihin.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 4427
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki
Lodge membership: Graal, Lucifer, Salome

Re: Enkelit

Post by Nefastos »

Smaragd wrote: Fri Jan 07, 2022 3:49 pmTästä herää erityisen kiinnostava juonne tässä keskustelussa: näettekö ”mestari” käsitteen eri merkitysten uppoutuvan enkelihierarkioihin?

"Sisäisestä mestarista" voi varmasti käyttää ("langenneen" ja/tai suojelus-) enkelin siinä missä daimoninkin nimitystä. Ja on käytettykin. Ulkoiset inhimilliset mestarit kollektiona linkittyvät Pseudo-Dionysioksen rakenteissa "kymmenenteen enkelten kuoroon" beati, eli autuaat. Aineellisuuden voittaneet ihmiset so. adeptit.

Ja sitten on toki muistettava, että nämä nimitykset – sekä enkeli (angelos eli lähettiläs) että mestari (hengellinen opettaja) – ovat myös titteleitä, ja niiden käyttö on siten aina enemmän tai vähemmän näkökulmakohtaista. Tämä on oman alkuperäisen kysymyksenikin pohjana, minun kun on vaikea hyväksyä New Agen mustavalkoinen ajattelutapa hyvistä (ja kuitenkin lähtökohtaisesti pinnallisista ja materialistisista) enkeleistä contra pahoista demoneista. Vanhassa rituaalimagiassa, joka pohjaa niin paljolti kabbalaan, nämä kaksi ovatkin hyvin pitkälti yksi ja sama asia. Voisi ehkä sanoa: enkeleitä kun olemme näiden voimien kanssa balanssissa, demoneita silloin kun emme ole. Demons to some, angels to others.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Beshiira
Frater
Posts: 290
Joined: Wed Jun 15, 2016 11:07 am
Lodge membership: Graal, Lucifer

Re: Enkelit

Post by Beshiira »

Enpä tiennyt/muistanutkaan tätä ”beati”-luokkaa! Jokin linkki kristittyjen pyhiin/pyhimyksiin on varmaankin tässä myös.

Tulee mieleen että ehkä ”mestarin” voisi nähdä myös tällaista hierarkiarakennetta läpäisevänä olemuksena. Liittyen siihen teosofiseen teoriaankin, että yksilöiden kehitys kulkee luokasta toiseen, ja ainakin Ervast on käyttänyt Pseudo-Dionysioksen luokkien nimiä sellaisenaan tämäntyyppisessä kontekstissa (ainakin ”Ihmisen synnyssä”). Silloin kehitys myös tapahtuu ”mestaria seuraamalla”, mestari-sanan useammassakin merkityksessä.

En malta olla mainitsematta lisäksi Jumalatarta tässä(kin) yhteydessä. Mieleen muistui klassinen ortodoksinen rukous, jossa todetaan Marian (”Jumalan äidin”) olevan ”kerubeja kunnioitettavampi ja serafeja verrattomasti jalompi”. Kerubit ja serafit ovat sattumoisin enkelihierarkiassa kaikkein korkeimmat luokat. Esoteerisesti ja kerettiläisesti tulkiten Maria on tietysti myös Magna Mater, jolloin enkeleiden kuorotkin voidaan nähdä ”Suuren Äidin ilmaisijoina”. Valtava ajatus. A. Avalon kirjoittaa "The Serpent Powerissa": ”On olemassa lukemattomia maailmoja, joista jokaisella on omat hallitsevat Herransa. Kuitenkin on vain yksi Suuri Äiti, jota kaikki Herrat itse palvovat, asettaen päänsä päälle tomun Hänen jaloistaan.”
"Ja kun minun kirkkauteni kulkee ohitse, asetan minä sinut kallion rotkoon ja peitän sinut kädelläni, kunnes olen kulkenut ohi.
Kun minä sitten siirrän pois käteni, näet sinä minun selkäpuoleni; mutta minun kasvojani ei voi kenkään katsoa."
User avatar
Smaragd
Frater
Posts: 1188
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am
Lodge membership: Graal, Phanes

Re: Enkelit

Post by Smaragd »

Beshiira wrote: Tue Jan 11, 2022 11:40 am Tulee mieleen että ehkä ”mestarin” voisi nähdä myös tällaista hierarkiarakennetta läpäisevänä olemuksena
Tämä lienee hyvä tapa katsoa asiaa, elävöittää enkelten merkitystä mikäli niitä tällä nimellä tahtoo kutsua.
Beshiira wrote: Tue Jan 11, 2022 11:40 am Esoteerisesti ja kerettiläisesti tulkiten Maria on tietysti myös Magna Mater, jolloin enkeleiden kuorotkin voidaan nähdä ”Suuren Äidin ilmaisijoina”. Valtava ajatus. A. Avalon kirjoittaa "The Serpent Powerissa": ”On olemassa lukemattomia maailmoja, joista jokaisella on omat hallitsevat Herransa. Kuitenkin on vain yksi Suuri Äiti, jota kaikki Herrat itse palvovat..."
Tästä tulee sellainen mielikuva, että enkelit hierarkioissaan kohottavat katseensa aina ylöspäin itsensä yllä oleviin herroihinsa, mutta niiden taustalla lopulta katse ylittää korkeimman pisteen, jolloin hierarkian muodollinen merkitys laajentuu ääretöntä taustaansa vasten. Tässä lienee kyse siitä ihmeellisestä mysteeristä miten enkelihierarkiaan yltänyt ponnistelija on samaan aikaan menettänyt vapautensa toimia miten sattuu tietämättä tai välittämättä luonnonlaeista, mutta samaan aikaan niin äärimmäisen yksilöllinen ja valtansa suvereenisti hallitseva (vastuullinen) tiedostavuudessaan. Tuo hierarkian ylittävä ja sen synnyttävä yksilöllisyys on se Luciferin - enkeleistä viisaimman ja kauneimman - kipinä, joka on suoraa syntynyt tuosta Suuren Äidin valtavasta pimeydestä.

Ja tästä tullaan takaisin siihen kuinka tietystä kerettiläisestä näkökulmasta tuo laajuus näyttäytyy maailman piirinä, horisontaalisena tasona, melkein kuin helvetin piirinä. Silloin Suuren Äidin kauhistuttava laajuus on kuin hänen kasvoilleen tulisi Saatanan naamio, naiseus näyttäytyy toiseutena sekä vasenpana kätenä, ja Jumalatar esiintyy alamaailman ruhtinaana. Tällöin saattaa hahmottaa Saatanan enkelivaltojen taustalla toimivaksi olennoksi, joka järjestää hierarkiat asettamaan oikeanlaiset toiseuden edustukset ihmisen eteen ylitettäviksi.

Kuitenkin tuota olentoa kohtaan voi pyrkiä kaiken kamppailun taustalla löytämään myös toisenlaista suhdetta, sellaista missä vastustavan olennon naamio riisutaan ja takaa paljastuu naisen kasvot toisella tapaa latautuneessa muodossa. Tuolloin kaikki ne mestarien tai enkelten suoremmalla tapaa positiivisesti inspiroivat puolet alkavat hahmottua esiin. Kaikki ei ole sitä kamppailua missä yrittää pyrkiä kääntämään negatiiviset lataukset voitoksi, vaan siellä täällä alkaa välittymään loistoa, gnosiksen välitystä.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 4427
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki
Lodge membership: Graal, Lucifer, Salome

Re: Enkelit

Post by Nefastos »

Beshiira wrote: Tue Jan 11, 2022 11:40 amEnpä tiennyt/muistanutkaan tätä ”beati”-luokkaa! Jokin linkki kristittyjen pyhiin/pyhimyksiin on varmaankin tässä myös.

Pyhimykset on luokan lähtökohtainen eli eksoteerinen merkitys. Mutta itse en usko maailmassa olevan muita "pyhimyksiä" kuin adeptit. Kristillinen pyhimyskäsite on tästä varsin hyvin valmiiksi alleviivattu esimerkki: kirkon kanonisoimat pyhimykset ovat useimmiten yksinkertaisesti marttyyreja (milloin eivät ole kirkon valtaa vieläkin suoremmin sementöineitä valtiaita). Mitä hyötyä kenellekään koskaan on siitä, että joku on tapettu? Sellainen kohtalo ei säteile ihmisille voimaa, vaan sairautta. Samasta ilmiöstä voidaan nähdä arkielämässäkin vastaavuuksia. Arjen marttyyrit, nuo "maan hiljaiset", ovat helposti nimenomaan sellaisia, jotka pikemminkin pitkittävät ja mahdollistavat maailman ongelmia kuin niitä auttavat.

Beshiira wrote: Tue Jan 11, 2022 11:40 amTulee mieleen että ehkä ”mestarin” voisi nähdä myös tällaista hierarkiarakennetta läpäisevänä olemuksena. Liittyen siihen teosofiseen teoriaankin, että yksilöiden kehitys kulkee luokasta toiseen, ja ainakin Ervast on käyttänyt Pseudo-Dionysioksen luokkien nimiä sellaisenaan tämäntyyppisessä kontekstissa (ainakin ”Ihmisen synnyssä”).

Kyllä. Tuo ajatus ihmisestä, joka aloittaa kaikkien enkeliluokkien alapuolelta ja lopulta nousee niitä kaikkia korkeammalle on myös yleisesoteerinen, ei ainoastaan kristillinen. Samahan näkyy jopa monoteistisen uskon eksoteerisissa taruissa, kuten myytissä Ibliksestä (Luciferista), joka kieltäytyy kumartamasta Allahin luomaa ihmistä, ja tästä syystä kirotaan.

Beati näennäisesti alimpana luokkana sopii myös tähän tulkintaan, sillä luokkien kesken tapahtuu remanaation kaarella (= evoluutiossa takaisin henkeen) ympärikääntyminen. Viimeiset tulevat ensimmäisiksi, alimmat keskukset nousevat vihkimysrakenteessa korkeimmiksi. Mikä taas suoranaisesti liittyy juuri siihen tantriseen (Magna Materin eli Mahashaktin) systeeminläpäisevyyteen, josta puhuitte. Tästä myös oma Magna Materin kaksoismottoni.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Smaragd
Frater
Posts: 1188
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am
Lodge membership: Graal, Phanes

Re: Enkelit

Post by Smaragd »

Nefastos wrote: Wed Jan 12, 2022 1:11 pm Kristillinen pyhimyskäsite on tästä varsin hyvin valmiiksi alleviivattu esimerkki: kirkon kanonisoimat pyhimykset ovat useimmiten yksinkertaisesti marttyyreja (milloin eivät ole kirkon valtaa vieläkin suoremmin sementöineitä valtiaita). Mitä hyötyä kenellekään koskaan on siitä, että joku on tapettu? Sellainen kohtalo ei säteile ihmisille voimaa, vaan sairautta. Samasta ilmiöstä voidaan nähdä arkielämässäkin vastaavuuksia. Arjen marttyyrit, nuo "maan hiljaiset", ovat helposti nimenomaan sellaisia, jotka pikemminkin pitkittävät ja mahdollistavat maailman ongelmia kuin niitä auttavat.
Olen samaa mieltä, havaintomme tuntuvat menevän yksiin. Tässä ollaan osaltaan vahvasti eksoteerisen negatiivisissa merkityksissä. Näen tuolla katolilaisessa magiassa kuitenkin myös kauniin tantrisen kuvan, jonka todellisuus kuitenkin täytyy rajata niihin, todennäköisesti harvemmin ilmeneviin, positiivisiin puoliin asiassa. Näen kuvan muorista pesemässä vaatteita joen rannalla aamuauringon paisteessa. Hän on ikäänkuin ilmennys siitä kuinka kodistaan ryhdikkäästi huoltapitävä, vielä kovin varovaisesti uskontoon suhtautuva (eli ei välttämättä ihan suoraan okkultismiin ponnistava), ja katoliseen pyhimysuskoon kuitenkin osaaottava saattaa ikään kuin työstää noiden martyyriyden tapahtumien karmista latausta. Se että kaikki pyritään tekemään hyvin ja kotitalouden rutiineja kauniisti ylläpitäen ryhdikästä työtä, samalla linkittyen hartauteen pyhimysten (enkeli-symbolien) äärellä, saattaa hyvinkin ikään kuin tantrisesti kääntää sen mikä oli alunperin sairauden säteilyä, valaisemaan pyhimysten enkelivastaavuuksien valoa.

Kuitenkin, tämä valo ja sen kirkastuminen lienee aina yksilökohtaisen tantrisen ponnistuksen tulosta, sillä pyhimyksen tarina linkittyy aina marttyyriyteen (tai muuhun muodolisuuteen), tarkoittaen että eksoteerinen kuori on jokaisen itse ylitettävä.

Balkanilaisessa noitaperinteessä langenneiden enkelten katsottiin asuvan tietyissä puissa, joissa oli koloja tai muuta onttoutta. Vaikka näiden puiden syvempiä merkityksiä voidaan etsiä varmasti tarkemminkin, niin tässä yhteydessä voinemme nähdä sen merkityksen eksoterian kuorena. Kun ihminen kävelee metsässä ja näkee tällaisen puun, hän saattaa nähdä yhteyden omassa runollisessa tajunnassaan tietynlaiseen henkeen. Tietyn muotoisen onton kolon omaava puu onnistuu muistuttamaan jostain, jonka voisi nähdä ikään kuin tuon puun sisällä asuvana olentona. Samoin pyhimykset voi nähdä kätkevän sisäänsä jotain korkeampaa, jos tällainen maaginen ajattelu tulee itselle luontevasti.

Kuitenkin, mikäli noita äärimmäisen negatiivisia puolia ei kykene ottamaan kunnolla huomioon ja tarpeen tullen jättämään eksoteerisia kuoria, niin eksoteria negatiivisine puolineen hallitsee ja vaikuttaa kehitykseen jarruttavasti. Tällöin se vaikeammin tavoitettava, eksoterialla vain osoittamaan kykenevä merkitys - mestarien valo - hämärtyy. Kysehän on taas siitä kuinka nämä enkelivallat tuovat haasteita eteemme, ja kuinka tässä eksoterian ongelmassa emme olisi tarpeeksi rohkeita ja ryhdikkäitä tarttumaan haasteeseen. Ryhdin uupuessa selkä vain kaartuu kumartamaan kuoria.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 4427
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki
Lodge membership: Graal, Lucifer, Salome

Re: Enkelit

Post by Nefastos »

Smaragd wrote: Wed Jan 12, 2022 3:07 pmNäen tuolla katolilaisessa magiassa kuitenkin myös kauniin tantrisen kuvan, jonka todellisuus kuitenkin täytyy rajata niihin, todennäköisesti harvemmin ilmeneviin, positiivisiin puoliin asiassa. Näen kuvan muorista pesemässä vaatteita joen rannalla aamuauringon paisteessa.

Minäkin näen paljon positiivista shaktauskossa, sen pyhimyskulteissa, henkioppaissa, dâkineissa jne. Mutta pyhimysten enkeliluokan näen hieman toisin. On vaikea olla menemättä okkulttisesti vaikeaselkoisiin yksityiskohtiin tällaisessa yhteydessä, puhumaan prinsiippien integraatiosta ja eroamisista, mutta yritän. On ihmisiä joissa on niin paljon kaunista henkeä, että heistä jää elämään ihana "sävy", ja tuo edesmenneen (tai elävänkin ihmisen?!) "ihana sävy" on hänen henkensä, jota hyvin voidaan palvoa pyhimyskultissa, saaden aikaan ylösrakentavia, positiivisia vaikutuksia. Samaan tapaan kuin entisaikaan voitiin palvoa Herakleen patsasta silloinkin, kun Herakleessa ei nähtykään yksiselitteisesti vain positiivista hahmoa. Tällöin näissä palvonnan kohteissa kunnioitetaan sitä henkeä, joka välittää jotakin ihmisten ja jumalten välillä. Se voidaan siten nimetä korrektisti enkelikultiksi etymologisellakin pohjalla (angelus).

Mutta tällöin ollaan kuitenkin tekemisissä jonkin kanssa, joka ei ole tuo ihminen kokonaisuutena. Onko tämä sitten millään tapaa ongelma? Useimmiten ei ole, mutta kategorisointien kannalta se luo haasteen. Sekä enkelijoukkoihin kategorisoinnin että arkisemman kategorisoinnin esimerkiksi selkeästi idolisoiduksi hahmoksi. (Tässä on kaikkien eri pyhimys- ja sankarikulttien ongelma, Herkuleesta Crowleyihin. Henkilöstä otetaan jokin myönteisenä näkyvä tekijä, ja sitä käytetään sanktifioimaan koko henkilö, mistä seuraa piirteiden alitajuista jäljittelyä ja isoja ongelmia.)

Ja tätä käytän argumenttina siihen, että kategorisesti suostun antamaan "pyhimysarvon" vain ihmisille, jotka ovat kehittäneet itsensä kokonaisvaltaisesti eivätkä aspektillisesti, toisin sanoen adepteille. Tämä on kuitenkin semantiikkaa, jolla useimmiten on kovin vähäinen merkitys. Se saattaa kuitenkin nousta huomaamatta merkityksessä silloin, kun ollaan syvemmällä jonkin uskonnollisen järjestelmän käytänteissä, esim. shaktassa, voodoossa, tai roomalais- tai kreikkalaiskatolisessa kristinuskossa. Niiden pyhimyskuvaan tulee tällöin hiipineeksi tekijöitä, joissa voi olla jopa yllättävän regressoivia (temperamentillisia virheasentoja ylläpitäviä) piirteitä, vaikka henkien kunnioittaminen lähtökohtaisesti olisi hyvin kaunis hartauden muoto.

Smaragd wrote: Wed Jan 12, 2022 3:07 pmRyhdin uupuessa selkä vain kaartuu kumartamaan kuoria.

Hyvin sanottu.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Post Reply