Outo transsi

Astraaliset ja paranormaalit kokemukset, unet, näyt.
Locked
Dracerium
Posts: 33
Joined: Wed Nov 14, 2012 2:02 pm
Location: HEllsinki

Outo transsi

Post by Dracerium »

Minulle kävi tänään illalla omituinen transsikokemus. Vajosin transsiin kun kuulin kaunista musiikkia ja tämä jatkui koko levyn ajan. Mieheni ei sanut mitään kontaktia minuun eikä kyllä yrittänytkään herättää minua tästä transsista. Kokemus on sinä mielessä outo että musiikki sai sen aikaan vaikka en ollut aikaisemmin edes kuullut kyseistä levyä. Kaikkein pelästyttävintä asiassa oli että transsi alkoi niin yllättäen. Tunsin kyllä ympärilläni jotain kylmää mutta en nähnyt mitään muuta kuin kauniin tähdistön, vaikka olin sisällä. Osaisiko joku vähän selventää asiaa minulle?

Transsin jälkeen olin hyvin levollisin mielin ja taisin jopa tuntea kyyneleitä silmäkulmistani, mutta ei pelon tai surun takia, vain sen takia että olo oli niin hyvä...
Sitä saa mitä tilaa
H. Nox
Posts: 25
Joined: Sun Jun 06, 2010 10:43 am

Re: Outo transsi

Post by H. Nox »

Mielestäni kokemuksesi kuulostaa varsin ymmärrettävältä; yritän esiintuoda joitain näkemyksiä asian suhteen. Tämä asia on kuitenkin sen verran tärkeä, että otin oikeukseni pyrkiä kahlaamaan myös laajempiakin kokonaisuuksia tämän pohjalta.

Kun ihmisen mieli aktiivisessa ponnistuksessaan alkaa tietoisesti käsitellä oman itsensä ja sen kautta myös maailman rakennetta, alkavat varsin luonnollisesti ihmisen kokemukset näistä kaavoista ja rakenteista muuntua, elää ja tulla varsin suhteellisiksi aiemmin käsittämättömiltä tuntuvilla tavoilla.

Yleinen käsityshän länsimaalaisella ihmisellä on, että maailma jakaantuu kahtia; on toisaalla sisäinen ja toisaalla ulkoinen, subjektiivinen ja objektiivinen, psyykkinen ja materiaalinen jne. Vaikka tämä jako sinänsä onkin perusteltu ja tavallaan myös todellinen, on kuitenkin ihmisen mieli arvottanut nämä kaksi tavoilla, jotka erottavat ne lähes täysin toisistaan. Nykyihmisen psykologiaa ohjaa suunnattoman voimakkaasti kokemus siitä jokin ehdoton persoona, ehdoton "minä" on näiden välissä ja ihmisellä on "omassa hallussaan" oleva sisäinen kokemuksensa, sekä sitten on se objektiivinen, ulkoinen, tästä sisäisestä tunnosta erossa oleva maailma jolla on oma erillinen olemassaolonsa.

Okkultismin filosofia taas lähestyy asiaa niin, että kaikki perustuu ykseydelle; yhdenmukaisuudelle, yhdelle perimmäiselle totuudelle jolla kaikki asiat lepäävät, ja jonka eri osien, aspektien ja painotuksien ilmausta koko olemassaolo on. Tämän teesin perusteella siis ihmisen sisäinen kokemus on yhdenmukainen -ja kaltainen ulkoisen kokemuksen, eli ns. objektiivisen maailman kanssa. Täten koska ihmisen olemassaolon perusmääre on tietoisuus, on täten analogian mukaisesti koko maailmankin perustana oltava tietoisuus.

Tästä päästään siihen, että väistämättä ihminen joka pyrkii tälläistä oppia harjoittamaan ja elämään yhä tietoisemmin todeksi (= on okkultisti) ajautuu väistämättä kokemaan olemassaolon tietyllä tapaa sen rajatiloissa. Tämä vaikutelma vain korostuu mikäli asiaa katsotaan sellaisen arkilogiikan näkökulmasta että maailma on ikäänkuin jotakin pysähtynyttä ja paikallaan seisovaa, itsenäistä ja erillistä olemassaoloa.

Nämä psyykkiset kokemukset eivät ole välttämättömiä, eikätkä ne itsessän tee ihmistä okkultistiksi, eivätkä myöskään ole välttämättä osoitus minkäänlaisesta henkisestä kehityksestä, toisin kuin nykyään usein halutaan ajatella. Mutta on silti lähes väistämätöntä, että jonkinlaisia psyykkisiä, transsitilamaisia kokemuksia syntyy kun ihminen sielussaan alkaa tulla myötätuntoisemmaksi olemassaolon laajempaa merkitystä kohtaan. Ja parhaimmassa tapauksessa nämä henkiset kokemukset voivat olla kirkastavia, subjektiivisia kokemuksia siitä, että se niin sanottu Suuri Oppi on todellinen asia. Mutta mielestäni näihin kokemuksiin tulisi välttää liittämästä minkäänlaista ylpeilyä, takertumista tai emotionaalista kiihkoa; saatika pakotettua pyrkimystä tuottaa niitä mekaanisesti (mikä on todella suuri houkutus henkisen pyrinnön edetessä).

Kaikkea maailmassa voidaan käyttää ykseyttävään, avartavaan ja puhdistavaan suuntaan (ns. ylöspäisen tien okkultismi) tai niitä voidaan käyttää tiivistävään, rajaavaan ja samentavaan suuntaan (ns. alaspäisen tien okkultismi). Täten on tärkeää pyrkiä pääsemään näiden kokemuksien taakse, niiden ytimiin ja muistettava, että se oleellisin niissä ei suinkaan ole se itse kokemus (mikä on vain heijaste todellisemmasta, sielullisesta prosessista), vaan se miltä pohjalta, millä tavoin ja minkä yhteyden kautta tämä kokonaissumma muodostuu. Jos pyrimme tällä tavoin ymmärtämään parhaamme mukaan kaikessa tämän pohjayhtälön, voi koko arkinen olemassaolomme muuttua hiljalleen kauniiksi, merkityksen täyttämäksi taiteeksi ja ihmeeksi, eikä varsinaisesti mitään erillisiä psyykkisiä kokemuksia enää kaivata. Pohjimmiltaan jo se, että rajaamme jonkin kokemuksen "psyykkiseksi kokemukseksi" erilleen arkisesta kertoo, että alitajuntamme erottaa meidän oman itsemme arkkitypiikasta jollakin tavalla.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Outo transsi

Post by Nefastos »

Transsin käynnistänyt musiikki on myös voinut olla sellainen "viimeinen pisara", joka on mahdollistanut sisässä jo hyvin pinnassa olleen, sielunenergioiden muutokseen liittyvän kokemuksen voimakkaan tuntemisen.

Omalla kohdallani tämä käy useimmiten siten, että tietyissä ajankohdissa - joita voi olla esim. kerran tai kaksi vuodessa - kun käy illalla vuoteeseen, mieli tuntuu kääntyvän aivan uuteen asentoon. Psykologia elää & kokee transformaation, kun se on saanut käydä läpi tietyn ajanjakson & siirtyy vanhat haasteet voittaneena seuraavaan. Tällaiset tuntemukset ovat kuitenkin niin kaiken kokemistavan pohjalla, että mielellä saati kielellä ei ole keinoa kuvata niitä. Ja tällainen arjesta hyvin vahvasti poikkeava sisäinen muuntumiskokemus voi ilmentyä myös transsina.

Siten tällainen mielen rajatilakokemus voi olla ikään kuin mysteerikokemus: osallistuminen sielulliseen sakramenttiin maailmojen rajalla. Ja sillä on syvimmänlaatuinen vaikutuksensa tulevaan elämään.

Mutta jos transsikokemuksista alkaa tulla kovin yleisiä, ne eivät enää ilmaise sielullisen orientaation uudistumista & tervehtymistä, vaan päin vastoin suunnan kadottamista.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Locked