Mietelauseet, sitaatit ja aforismit

[Lux]

Unohdit nyt fra Libra, että olemme okkultistien foorumilla, ja me esoteristit olemme tunnetusti äärimmäisen huonon huumorintajun omaavia, vuorten laella stoalaisen kivettynyt ilme kasvoillaan kaukaisuuteen tuijottelevia epärealistisia tosikkoja, jotka kokevat elämänsä suurimmat, kyyneleet silmiin tuovat ilonpurkauksensa ja mentaaliset orgasminsa kadunmiesten vitsien sijaan - jotka aiheuttavat Meissä, kaiken viisauden ja valon kantajissa, lähinnä myötähäpeää ja nolostusta - tajutessaan jotain olennaista uutta Platonin kaksitoistatahokkaasta tai löytäessään uuden gematrisen vastaavuuden sanalle 'paskaraita'.

[obnoxion]

Kaksi sitaattia, joita sitoo yhteen synkeä termi Tophet, mutta jotka yhdessä tarkasteltuina näyttäisivat yllättävällä tavalla antavan opetuksen syvällisestä vasemman käden traditiosta. Voi olla että merkityksen kokemus on tässä subjektiivinen, sillä olen ainakin jossain määrin irroittanut sitaatit omista kokonaisuuksistaan, valmistaakseni niistä oman vastaavuusparinsa. Mutta jaan nämä joka tapauksessa. Metodi on sikäli ajankohtainen, että se muistuttaa Tarot-ketjussa mainitun atbash-koodin meditattiivista tekniikkaa:

As a rule, I suspect that the Hierarchs of Tophet pass quite unnoticed, or, perhaps, in certain cases, as good but mistaken men.

-Arthur Machen: "The White People"-

O ye who tread the Narrow Way
By Tophet-flare to judgement Day
Be gentle when "the heathen" pray
To Buddha at Kamakura!

-Rudyard Kipling: "Buddha at Kamakura"-

[Lux]

"He is the first to be, and to know that He is; for the One can know nothing."

- Meshaf i Resh (The Black Book)

[obnoxion]

Rakkaus aiheutta enkelin häviön, ja tekee demonista kuolemattoman.

-Eliphas Levi-

[Nefastos]

"Rudra on joku, joka on saavuttanut täydellisen minuuden tilan. Olipa kerran kaksi ystävystä, joilla oli yhteinen opettaja, ja heidän opettajansa sanoi, että koko hänen opetuksensa ydin on spontaani viisaus: vaikka ihminen menisi teoissaan äärimmäisyyksiin, ne olisivat kuin pilviä taivaalla, vapaita pohjimmaisen spontaaniutensa tähden. Nuo kaksi oppilasta käsittivät tämän kumpikin aivan eri lailla. Toinen heistä lähti kotiinsa ja alkoi työskennellä kehittääkseen spontaanin tavan suhtautua omiin luonteenpiirteisiinsä, sekä positiivisiin että negatiivisiin, ja oppi vapauttamaan ne välittömällä tavalla, pakottamatta, rohkaisematta tai tukahduttamatta mitään. Toinen meni ja perusti ilotalon ja organisoi suuren joukon spontaanisti käyttäytyviä ystäviään tekemään hyökkäyksiä lähikyliin, tappamaan miehet ja ryöstämään naiset.

Jonkin ajan kuluttua he kohtasivat jälleen ja kumpikin järkyttyi kovin toisen tavasta olla spontaani. Niinpä he päättivät mennä tapaamaan opettajaansa. Molemmat kertoivat kokemuksistaan hänelle, ja hän kertoi edelliselle, että tämän tapa oli oikea, ja jälkimmäiselle, että tämä oli erehtynyt. Mutta tuo toinen ei kestänyt sitä, että koko hänen yrityksensä ja energiansa tällä tavoin tuomittiin, ja hän veti miekkansa ja tappoi opettajansa siihen paikkaan. Kun hän vuorostaan kuoli itse, hän syntyi uudelleen monta kertaa peräkkäin: viisisataa kertaa skorpionina, viisisata kertaa sakaalina jne., ja vihdoin hän syntyi Rudrana jumalten valtakuntaan.

Hän syntyi kolmipäisenä ja kuusikätisenä, hampaat ja kynnet täysin kehittyneinä. Hänen äitinsä kuoli heti hänen synnyttyään, ja jumalat kauhistuivat niin, että veivät sekä hänet että hänen äitinsä ruumiin hautausmaalle ja panivat molemmat hautaan. Lapsi pysyi hengissä imemällä äitinsä verta ja syömällä hänen lihaansa, ja niin siitä kasvoi hyvin hirvittävä ja terve ja voimakas. Se kuljeskeli pitkin hautausmaita ja alkoi hallita kaikkia paikallisia haamuja ja jumaluuksia ja luoda taas omaa kuningaskuntaansa kuten ennenkin, kunnes se oli ottanut valtaansa koko kolminkertaisen maailmankaikkeuden.

Tuohon aikaan hänen entinen opettajansa ja opiskelutoverinsa olivat jo saavuttaneet valaistuksen, ja he ajattelivat, että heidän tulisi koettaa kukistaa hänet. Niinpä Vajrapâni otti Hayagrîvan hahmon, ilmestyi esiin vihaisena, punaisena jumaluutena, jolla oli hevosen pää ja joka hirnui kolmasti ilmoittaakseen olemassaolostaan Rudran valtakunnassa. Sitten hän tunkeutui Rudran ruumiiseen tämän peräaukosta ja nöyryytti hänet perin pohjin. Rudra tunnusti kukistumisensa ja tarjosi ruumiinsa voittajan istuimeksi tai kulkuvälineeksi. Kaikki Rudran tunnusmerkit ja hänen kuninkaallisen pukunsa eri osat, pääkallokruunu, kallokuppi, luukoristeet, tiikerinnahkainen paita, ihmisennahkainen ja elefentinnahkainen viitta, haarniska, siipipari, puolikuu hänen hiuksistaan ja niin edelleen, muutettiin herukan puvuksi."

- Tiibetiläinen kuolleidenkirja (Guru Rinpochen "Suuri Kuulemisen Tuoma Vapautuminen Bardossa" Karma Lingpan mukaan, Tiibetin kielestä kääntäneet ja selityksin varustaneet Francesca Freemantle ja Chögyam Trungpa, suomentanut Ilkka Tanner)

Aion käyttää tätä lainausta vielä myöhemmin muussa yhteydessä. Se kertoo monta olennaista asiaa VKT:sta, satanismista & AT:n filosofiasta & käytännöistä.

[Insanus]

Aion käyttää tätä lainausta vielä myöhemmin muussa yhteydessä. Se kertoo monta olennaista asiaa VKT:sta, satanismista & AT:n filosofiasta & käytännöistä.

Onpa yllättävää! Juuri muutama päivä sitten lueskelin kuolleiden kirjaa ja harkitsin lainaavani tänne täsmälleen samaa kohtaa, kuin myös alusta "kateellisten jumalten" ja "jumalten" erosta Vasemman tien neljä suuntaa-threadiin.

[obnoxion]

External chöd is to wander in fearful places where there are deities and demons. Internal chöd is to offer one's own body as food to the deities and demons. Ultimate chöd is to realize the true nature of the mind and cut through the fine strand of hair of subtle ignorance. I am the yogi who has these three kinds of chöd practice.

-Milarepa-

[Nefastos]

"Vajonneena yöhön. Niin tykkänään yöhön vajonneena, kuin me toisinaan painamme päämme miettiäksemme. Ihmiset nukkuvat joka puolella. Vähäistä näyttelemistä, viatonta itsepetosta, että he nukkuvat taloissa, lujissa vuoteissa, lujan katon alla, ojentuneina tai kyyryssä patjoilla, lakanoiden välissä peittojen alla, todellisuudessa he ovat kerääntyneet kokoon niin kuin silloin kerran ja niin kuin myöhemmin autiolla seudulla, leiri taivasalla, määrätön joukko ihmisiä, armeija, kansa, kylmän taivaan alla maan kylmällä kamaralla, heitettynä sinne missä ennen seisottiin, otsa käsivartta vasten painettuna, kasvot maata vasten, levollisesti hengittäen. Ja sinä valvot, olet yksi vartijoista, löydät seuraavan heilauttamalla palavaa puuta vieressäsi olevasta risukasasta. Miksi sinä valvot? Jonkun täytyy valvoa, sanotaan. Jonkun täytyy olla tässä."

- Kafka: Yöllä (suom. Aarno Peromies)

[Ellei tunne Kafkaa, tämä voi olla suuri kiusaus lukea gurdjiefflaisittain, mikä olisi hirveä erhe. Kyse on jostain aivan muusta, minkä kautta tullaan siihen, että kyse on lopulta jostain varsin samankaltaisesta. Keihään toisessa päässä tapaamme Longinuksen käden ja toisessa päässä Kristuksen kyljen.]

[Nefastos]

"Minun mielestäni kaikki yrittävät päästä tasapainoon. Se on perimmäinen päämäärä. Täydellinen tasapaino tuottaa euforiaa. Kun asiat menevät kohdalleen oikein hienosti, voi kokea ohimenevän tasapainotilan. Jonain päivänä tavoitetaan pysyvä tasapaino. Silloin siirrymme toiselle tasolle.

(...)

Kaikissa meissä on vähintään kaksi tietoisuuden puolta. Olen kuullut, että elämänmatkamme päämäärä on jumalallinen mieli, joka saavutetaan tietoisuuden ja vastakohtaisten kokemusten yhdistämisen kautta. Se on ihmisen matka. Elämme vastakohtien maailmassa. Meidän on yritettävä sovittaa vastavoimat yhteen."

- David Lynch (Lynch on Lynch, toim. Chris Rodley, suom.toim. Lauri Lehtinen)

[Insanus]

23 Abraham astui lähemmäksi ja kysyi: "Aiotko sinä tuhota vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?

24 Ehkä kaupungissa on viisikymmentä hurskasta. Tuhoaisitko sen silloinkin? Etkö armahtaisi tuota paikkaa niiden viidenkymmenen oikeamielisen vuoksi, jotka siellä asuvat?

25 On mahdotonta, että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten kanssa ja että syyttömien kävisi samoin kuin syyllisten. Ethän voi tehdä niin! Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein?"

26 Herra sanoi: "Jos löydän Sodomasta viisikymmentä hurskasta, niin heidän tähtensä minä säästän koko kaupungin."

27 Abraham vastasi: "Minä olen rohjennut puhua sinulle, Herra, vaikka olenkin vain tomua ja tuhkaa.

28 Entä jos niistä viidestäkymmenestä puuttuu viisi? Hävittäisitkö viiden vuoksi koko kaupungin?" Herra vastasi: "En hävitä, jos löydän sieltä neljäkymmentäviisi."

29 Abraham kysyi vielä: "Entä jos siellä on neljäkymmentä?" Herra sanoi: "Niiden neljänkymmenen takia minä säästän sen."

30 Abraham sanoi: "Älä suutu, Herra, vaikka puhunkin vielä. Entä jos siellä on kolmekymmentä?" Herra vastasi: "En hävitä sitä, jos löydän sieltä kolmekymmentä."

31 Mutta Abraham sanoi: "Saanko vielä puhua sinulle, Herra? Entä jos sieltä löytyy vain kaksikymmentä?" Herra sanoi: "Niiden kahdenkymmenen takia jätän sen hävittämättä."

32 Mutta Abraham sanoi: "Älä suutu, Herra, vaikka puhun vielä tämän kerran. Entä jos sieltä löytyy kymmenen?" Herra sanoi: "Niiden kymmenen takia jätän sen hävittämättä."

33 Tämän sanottuaan Herra lähti pois, ja Abraham palasi kotiinsa.

(1.Mooseksen kirja 18. luku)