Maadoittaminen

Rituaalit, loitsut, rukoukset, meditaatioharjoitukset ja maagiset teot.
Locked
User avatar
Fatuus
Posts: 135
Joined: Thu May 27, 2010 1:52 pm

Maadoittaminen

Post by Fatuus »

Maadoituksesta on usein puhuttu henkisessä viitekehyksessä. Kuinka luonnehtisitte maadoitusta ja sen tarvetta henkisessä työskentelyssä? Millaisia keinoja olette havainneet omakohtaisesti hyväksi maadoittaa energioita? Mitä tämä koko aihe tarkoittaa?

Entä kuinka aihe tämä peilautuu Azazelin Tähden rakenteessa eri aspektien edustamien painotusten, tai henkisten työvaiheiden silmin?
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Maadoittaminen

Post by Nefastos »

Tärkeä aihe!
Frith wrote:Mitä tämä koko aihe tarkoittaa?


En tosiaan tiedä, onko tämä asia josta okkultismissa usein puhuttaisiin, & millaisilla nimikkeillä. Ainakin niissä teosofisen okkultismin opetuksissa joihin syvällisesti paneuduin ennen Azazelin Tähden aikaa ei asiaa millään tapaa otettu huomioon, mikä sitten aiheuttikin suuria ongelmia.

Ehkä voisi tiivistää vaikkapa niin, että maadoitus on henkisen työn tasapainottamista maakosketuksella & altruismin tasapainottamista keskittymisellä persoonaan hyvällä tavalla. Siis että intensiivinen henkinen ponnistus ikään kuin tuetaan elävään ulkoiseen todellisuuteen, samalla johtaen sen valtava sähköismagneettinen lataus purkautumaan ulos sielusta, jonka se muuten lopulta tuhoaa. (Luhistaa mustaksi aukoksi.)

Frith wrote:Kuinka luonnehtisitte maadoitusta ja sen tarvetta henkisessä työskentelyssä?


Aluksi on tärkeämpi päästä pois maadoittamisesta, jossa tilassa sekulaarin ihminen usein koko ajan elää. Mutta kun itsensä myöhemmin on asemoinut Egon työhön, se tulee välttämättömäksi.

Ehkä lyhyimmin sanottuna, maadoitus on tantrista yhteyttä Toiseuteen, kokonaisuuden laajemman ykseyden esiintuomiseksi. Jos se puuttuu, sankarillisin & altruistisinkin ponnistus muuttuu yli-intensifioituessaan ruhjovaksi, vääristäväksi voimaksi. Vasta yhtyessään näennäiseen vastakohtaansa, mutta edelleen samoilla Suuren Työn ehdoilla - siis pitäen kiinni rehellisyydestä &c. - voidaan energiatasapaino pitää elävänä & kehittyvänä.

Frith wrote:Millaisia keinoja olette havainneet omakohtaisesti hyväksi maadoittaa energioita?


Huumori on ehkä kaikkein tärkein asia, sitä ilman tuskin voi selvitä. Henkilökohtaisesti olen saanut suurta iloa erilaisista peleistä, etenkin roolipeleistä, koska tässä yhteydessä pystyy olemaan luova & dynaaminen rentoutuessaankin. Pitkät kävelylenkit, aiemmin myös pyöräily-, ovat olleet erittäin hyödyllisiä. Ajoittain alkoholi. Seksin & muun romanttis-eroottisen läheisyyden koen erittäin tärkeiksi. Sitten on tietysti taide, ei ainoastaan tekeminen vaan myös kokeminen; muistetaan Aristoteleen katharsista.

Frith wrote:Entä kuinka aihe tämä peilautuu Azazelin Tähden rakenteessa eri aspektien edustamien painotusten, tai henkisten työvaiheiden silmin?


Kokisin, että Musta on tavallaan maadoitusaspekti itsessään: se elää, haluaa elää, jatkuvassa yhteydessä maakontaktiin, joka sille edustaa myös jonkinlaista opetusten kovasinta tai viisauden tulkitsijaa. (Päivän Ervast-lainaus: Ruumis on vanhin & viisain prinsiippimme.) Valkealle maadoitus puolestaan on tärkeä muistaa juuri siksi, että se helposti voi unohtua, tai tulla toteutetuksi jotenkin löysästi tai ei-oivalletun itsestäänselvästi. Punaiselle haaste näyttää olevan suurin, koska siihen liittyy tietty liekehdintä, joka onnistuu vain "aineen yhtyessä happeen", ts. kun maakontakti tietyllä tapaa on olemassa & kuitenkin samalla kielletään. Punaisen prosessissa vuorottelun sijaan on ehkä enemmän jatkuva tila jossa maadoitus on osa persoonaa josta, paradoksaalisesti, kamppaillaan eroon. Ajatellaanpa taas vaikka ketjupolttavaa Blavatskya. (Ervast & Jung molemmat leikkivät rakennuspalikoilla...)

Aivan kuten suoraa henkisen harjoituksen tapaa, siten myöskään sen maadoittamisen tapaa voi tuskin koskaan omaksua suoraan toiselta ihmiseltä. On etsittävä juuri itselleen sopiva tasapainottumisen muoto. Pääasia olisi, että siihen ei liity minkäänlaista pönöttämistä tai mitään ylevää; se ei saa olla ylevää, tai koko juttu menee pilalle. :) Paitsi tietysti sisäisesti.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Maadoittaminen

Post by Insanus »

Ainakin itselle voimakkaimmissa punaisissa meiningeissä tämä "maadoittaminen" on tuntunut enemmän tai vähemmän jonkinlaiselta mahdottomuudelta. Vaikka kaikkeen pyrkisi suhtautumaan huumorilla, pyrkisi fokusoimaan arkeen ja vaikka ryyppäisi pään täyteen, niin meno ei rauhoitu vaan turhautuneisuus ainoastaan kasvaa. Luova dynaamisuus olisi tietysti muuten se the ratkaisu, mutta kun adeptiuteen on se valovuosi matkaa niin sitä yleensä on sellainen määrä eh...dynaamista luotavaa, ettei sen kanavointi mene kovinkaan helposti ihan niin eettisesti. Turhaudu helvetisti tai tee väärin on tietysti sisäinen kamppailu, mutta löytää sille jotain hetkittäisiä maadoittamisen tapoja on aika vaikeaa kun se tantrinen yhteys toiseuteen lipsahtaa niin äkkiä tavalla tai toisella suoranaiseksi väkivallaksi tasolla tai toisella.

Mietin tätä kun tuli mieleen se vanha vääntö siitä missä kulkee raja veljellisen kilvoittelun ja väkisin ränkkäämisen välillä, mikä taisi päätyä suunnilleen siihen että kyseessä on temperamenttiero.
Yhdelle liika on toiselle liian vähän ja niin päin pois. Tuntuu ainakin omalta kohdalta siltä, että motivaatio väittelyihin ja sparreihin yms. oli (eli on) ensisijaisesti maadoittava, vaikka sellainen maadoitus onkin bensaa liekkeihin-logiikkaa. Kun höyryjyrätemperamentti on päällä, niin ei se siitä pysähdy ennen kuin törmää seinään niin että taju lähtee.

Ainoa tapa kunnolla "maadoittaa" on varmaan tuolloin hämmentävästi saada kosketus henkiseen, saada mielensä sillä tavalla perustaviin periaatteisiin ts. Buddhi-Manakseen kiinni, että persoonan voi "jättää menemään menojaan".

Päivän Kiina-fiilistelyt:

“Victorious warriors win first and then go to war,
while defeated warriors go to war first and then seek to win”
-Sun Tzu: Art of War
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
User avatar
RaktaZoci
Posts: 307
Joined: Tue Feb 05, 2013 10:32 pm
Location: Salo

Re: Maadoittaminen

Post by RaktaZoci »

Haluaisin tuoda tähän mundaanin vertauksen; Hitsaamisen yhteydessä maadoituskaapeli on välttämätön tai virtapiiri ei muodostu ja näin ollen myöskään valokaari/liekki ei syty.
Tässä on myös symbolinen merkitys.
Insanus wrote:Turhaudu helvetisti tai tee väärin on tietysti sisäinen kamppailu, mutta löytää sille jotain hetkittäisiä maadoittamisen tapoja on aika vaikeaa kun se tantrinen yhteys toiseuteen lipsahtaa niin äkkiä tavalla tai toisella suoranaiseksi väkivallaksi tasolla tai toisella.
Tämä turhautuneisuus on itselleni myös tuttua nuoruudestani, mutta en oikein muuta neuvoa osaa antaa kuin balanssiin pyrkiminen. Itse olin tuolloin vahvasti vääränlaisten, jopa vampirististen, voimien alaisuudessa jatkuvasti, mikä lopulta johti emotionaaliseen kaaokseen ja räjähdysherkkyyteen. Jokainen on kuitenkin yksilö ja tavat "käämin purkamiseen" voivat olla hyvin erilaisia.
Insanus wrote: Mietin tätä kun tuli mieleen se vanha vääntö siitä missä kulkee raja veljellisen kilvoittelun ja väkisin ränkkäämisen välillä, mikä taisi päätyä suunnilleen siihen että kyseessä on temperamenttiero.
Yhdelle liika on toiselle liian vähän ja niin päin pois. Tuntuu ainakin omalta kohdalta siltä, että motivaatio väittelyihin ja sparreihin yms. oli (eli on) ensisijaisesti maadoittava, vaikka sellainen maadoitus onkin bensaa liekkeihin-logiikkaa. Kun höyryjyrätemperamentti on päällä, niin ei se siitä pysähdy ennen kuin törmää seinään niin että taju lähtee.
Väittely voi olla monella tapaa myös hedelmällistä, riippuen nimenomaan osapuolten mentaliteetista. Kriitikkojen keskuudessa olen törmännyt monesti yksilöihin joiden henk.koht. kanta voi olla omaani verrattuna päinvastainen, mutta sivistynyt keskustelu on silti mahdollista. Kummankaan mielipide ei ole absoluuttisen oikea eikä pyrkimyksen pitäisi olla taivuttaa toista omaan kantaansa, vaan nähdä kaksi erilaista mielipidettä.
Temperamenttisuus on myös itselleni tuttu aihe, mutta se on ns. hallittavissa, myös ilman tukahduttamista, ja tästä päästään taas aikaisempaan ratkaisuuni, eli tasapainoon. Tämä on aihe mistä voisi keskustella pidemmältikin..
die Eule der Minerva beginnt erst mit der einbrechenden Dämmerung ihren Flug.
-Hegel
User avatar
V. Nokkonen
Posts: 21
Joined: Wed Aug 13, 2014 2:35 am
Location: Alaska

Re: Maadoittaminen

Post by V. Nokkonen »

RaktaZoci wrote:Haluaisin tuoda tähän mundaanin vertauksen; Hitsaamisen yhteydessä maadoituskaapeli on välttämätön tai virtapiiri ei muodostu ja näin ollen myöskään valokaari/liekki ei syty.
Tässä on myös symbolinen merkitys.
Hieno vertaus RaktaZoci!
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Maadoittaminen

Post by Soror O »

Tietoinen hengittäminen ja oman fyysisen ruumiin tunteminen

Itsensä sotkeminen mullassa. Kontaktin ottaminen maahan (istumalla, makaamalla, kulkemalla avojaloin). Kasvien istuttaminen - kasvattaminen - karsiminen. Puiden halaaminen (no shit).

Tanssi (etenkin afro- ja etelä-amerikkalaistyylinen)

(Itämaiset) taistelulajit (ehkä etenkin punaiselle aspektille?)

Eläinten seuraaminen ja oman eläimellisyyden tunnustelu

Lasten hoitaminen
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Cancer
Posts: 258
Joined: Thu Dec 13, 2012 4:45 pm
Location: Helsinki

Re: Maadoittaminen

Post by Cancer »

Ave wrote:Tietoinen hengittäminen ja oman fyysisen ruumiin tunteminen

Itsensä sotkeminen mullassa. Kontaktin ottaminen maahan (istumalla, makaamalla, kulkemalla avojaloin). Kasvien istuttaminen - kasvattaminen - karsiminen. Puiden halaaminen (no shit).

Tanssi (etenkin afro- ja etelä-amerikkalaistyylinen)

(Itämaiset) taistelulajit (ehkä etenkin punaiselle aspektille?)

Eläinten seuraaminen ja oman eläimellisyyden tunnustelu

Lasten hoitaminen
Miten ihana viesti! Alkoi itkettää...

Minäkin tykkään hoitaa kasveja, ja tänä kesänä / syksynä olen uudella tavalla löytänyt marjastamisen ym.

Harrastin nykytanssia noin seitsemännestä ikävuodesta viidenteentoista, ja mitä enemmän sitä ajattelen nykyään, sitä suuremmalta menetykseltä lajin lopettaminen tuntuu.

Lasten kanssa oleilu koulunkäyntiavustajan töissä on hämmästyttänyt ja tukenut minua yhä uudelleen. (Iso osa täällä julkaisemistani runokäännöksistä on saanut alkunsa tapahtumaköyhien välituntivalvontojen aikana, jotain ulkoa osaamaani tekstiä laususkellessani.)

Näiden asioiden yhteys maadoittamiseen, tai pikemmin maadoittamisen käsite sinänsä, on minulle kuitenkin moniselitteinen. Metsä on täynnä hiljaista sähköä ja ajattelee ja tahtoo paljon enemmän, levottomamminkin, kuin itseensä lopen uupunut ruumiiton kaupunkitila (tai sen apoteoosi, Facebook-seinä). Internetin transsendenssi on valaistunutta, kaikki nähty, mikään ei-minkään tuntuista kuin tietoisuuden läpäisemälle munkille; mandala muotoillaan värjätystä hiekasta ja lakaistaan pois; selfie napataan ja unohtuu. Luontoon kaipaa koska se on tyhmää, ei tunne itseään, ja koska se näin ollen voi vielä innoittua.

Toisin sanoen maadoittaviksi, "hidastaviksi" ajatellut asiat usein nimenomaan "nopeuttavat" minua. Koen ahdistavuuden, joka yleensä - ja toki osin aiheellisesti - liitetään materialismiin, juuri liiallisen "henkisyyden", ei-paikalla-olemisen tuloksena; sen, että tv-sarjat ovat ihmisille todellisempia kuin vaikka tämän päivän vahva syksyinen auringonpaiste. Näkökulmani taustalla on yhä pakottavampi huoli nykyisen länsimaisen elämäntavan tuhoisuudesta luonnonympäristölle.

(Viittaukset buddhalaisuuteen tapahtuvat tässä muuten sitten täysin vulgaarien käsitysten pohjalta; en todellakaan ajattele kritisoivani kyseisen perinteen eri haaroja syvemmin tutkivia vaan ainoastaan sellaista zen-kapitalismin henkeä, jossa vaikkapa meditaatio on etuoikeutettujen keino olla "turhaan" välittämättä muiden maailmallisesta kärsimyksestä.)
Tiden läker inga sår.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Maadoittaminen

Post by Soror O »

Kiitos, Cancer. Niin, eipä ole toimintaa joka sellaisenaan olisi maadoittavaa irrallaan siitä joka itsensä maadoittaa. Esimerkiksi tanssi tai seksi voivat itselle ainakin olla sekä maadoittavia että täysin päinvastaisia (kohottavia/ leijuttavia).

Luonnossa maadoittaa ehkä juuri sen taipumus näyttäytyä elävänä ja loputtomana vertauskuvien lähteenä. Luonnon vertauskuvallisuuden äärellä olen kokenut aitoa synteesiä mundaanin ja transendentin välillä.

(Rakastan tätä foorumia, sanon vain.)
If you want to reborn, let yourself die.
Locked