Insanus wrote:Satanistikerho 8-vuotiaille, säännöt: älä tule tähän kerhoon vaan leiki kavereiden kanssa ulkona, mutta tee se omasta tahdostasi äläkä siksi että me sanoimme niin. Ne lapset jotka tulevat kerhoon ohjeesta huolimatta eivät mitään satanistikasvatusta tarvitse.
Fay ce que vouldras! Eli
Do what thou wilt, kuten Rabelais kirjoittaa. Thélèmen luostariin ei toisaalta päästetty ketä tahansa. Sinne ei otettu ulkoisesti uskollisia apinoita, alhaisia nuuskijoita, hunneja pahempia paviaanien esi-isiä, ilkeitä pullukoita, vähä-älyisiä lörpöttelijöitä, jne. vaan se oli ihmisille, jotka ovat vapaita (
liberes), hyvin kasvatettuja, hyvin opetettuja, sekä tulevat toimeen hyveellisessä seurassa: heillä on luonnostaan (
par nature) ja vaistonsa (
instinct) kautta kyky toimia hyveellisesti, sekä välttää pahetta.
Kuinka sellaiset ihmiset kuitenkaan olisivat vaistonsa tai luontonsa kautta hyviä, kun heitä on täytynyt opettaa ja kasvattaa hyvin, että he kykenevät noudattamaan omaa tahtoaan lakien sijasta? Näyttää, että ihminen on usein luonnostaan muuta, niin että hänen on parempi olla lakien pakkovallan alla kuin toimia huonon luontonsa mukaisesti. Ennemmin vapaa on se, joka hyväksyy sellaiset lait omasta tahdostaan, koska haluaa noudattaa niitä. Hyvät lait ovat ulkoista ilmausta sille, mikä on meille parhaaksi, eivätkä ole siten hyväänsä pyrkivän ihmisen vapauden esteitä, vaan hänen tahtonsa ilmauksia. Huonoille ihmisille myös hyvät lait ilmenevät ulkoisena pakkona, koska he eivät kykene pyrkimään hyvään: mutta on parempaa että he joutuvat rajoittamaan pahuuttaan pakosta kuin että he saisivat täydellistää pahan tahtonsa toiminnalla niin että heidän pahuudelleen ei olisi rajoituksia. Hyvän opettajan ja hyvän oppilaan päämäärä on sama, sillä opettajan on kasvattaa oppilasta ja oppilaan tulla opettajan kasvattamaksi. Kun molempien päämäärä on sama, ei heidän tahtojaan voida myöskään erottaa toisistaan, vaan he toimivat kuten saman kehon kaksi jäsentä. Sellainen kasvatus ei ole oppilaan vapauden vastaista.
Kreikaksi vapaasta kasvatuksesta käytettiin nimitystä "
enkyklios paideia" ja siihen sisällytettiin yleensä matematiikkaa, geometriaa, musiikkia, yms. Voitaisiin kysyä, onko hyötyä tietää että viiva on suora jos ei tiedä mitä on suora elämä, tai kuinka maatilkku jaetaan jos ei osaa jakaa maataan ystävänsä kanssa. Esimerkiksi meidän koulukasvatuksemme on pitkälti
encyclopaediaa. Vapaalla kasvatuksella oli latinaksi nimitys
"studia liberalia" — samoin kreikaksi sanotaan "
eleutheria mathēmata" — koska sen katsottiin olevan vapaiden arvoista kasvatusta. Voitaisiin kuitenkin sanoa filosofisesti, että ainoa vapaiden arvoinen kasvatus on sellainen, joka tekee heistä vapaita.