Meillasoux-seminaari: Materialismi, ontologia ja politiikka 23.3.2018

[Insanus]

https://tutkijaliitto.fi/events/seminaa ... olitiikka/

Seminaarin otsikon kolme sanaa materialismi, ontologia ja politiikka viittaavat niihin avauksiin, joita Meillassoux’n teos on saanut aikaan. Teos on muodoltaan materialismin manifesti ja Alain Badioun sanoin ”todistus” siitä, että filosofia voi ja sen täytyy ajatella sitä, mikä on olemassa ajattelusta riippumatta. Samalla se on pedagoginen esitys siitä, miksi nimenomaan ontologia on tänään filosofian käsitteellisen työn kenttä. Fenomenologian, dekonstruktion ja kielellisten käänteiden – lyhyesti sanottuna äärellisen ajattelun – jälkeen teoksen tarkoituksena määrittää uudestaan filosofian suhde matematiikkaan, kykyyn puhua olemisesta sinänsä. Siten teos hakee uutta ontologista otetta hallinnan rajamaista, sattumista, yllätyksistä, yhteiskunnallisista mullistuksista ja murtumista, jotka usein joutuvat teleologisen ja uskonnollisen ajattelun haltuun.

Tapahtuu perjantaina 23.3. klo 10:00 alkaen Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa (Common Room, Fabianinkatu 24, 3. krs.)

[Wyrmfang]

Ihan ei Helsinkiin taivu moisen takia, mutta oletko itse menossa? Minua kiinnostaisi tietää ennen kaikkea, miten tapahtumassa käsitellään mainittua uskonnollisuutta ja teleologiaa. Otetaanko nämä vakavasti ja pyritäänkö ateistista lähtökohtaa perustamaan syvällisesti, vai onko argumentaation kohteena pikemminkin 1900-lukua hallinnut "äärellisyysajattelu" siinä missä teleologiset ja uskonnolliset ideat sivuutetaan suorilta vanhentuneina tai humpuukina.

[Insanus]

Menen joo. Voin laittaa tänne jotain pientä tiivistelmää sitten jälkeen päin siitä mitä jää mieleen.

[Insanus]

Suurimmaksi osaksi puhe oli kyllä äärellisyysajattelusta, ja uskonnollisemmat sävyt tulivat lähinnä yleisön kysymyksistä. Hyvin kiinnostava oli kuulla että Meillassouxilla on ilmeisesti ollut jonkinlainen oma teodikearatkaisu/jumalatodistus jossa jumalasuhde perustuu uskon sijaan toivolle - kaiken kontingenssista seuraa että teodikeajumalan toivominen on rationaalista kunhan se ei ole välttämätön "on välttämätöntä uskoa jumalaan koska hän ei ole olemassa". Kantin moraalinen usko oikeuteen korvataan moraalisella toivolla.
Meillassouxin hyperkaaosta myös verrattiin jossain kohti Schellingin vapaustutkielman Jumalan perustaan, mihin vastattiin että M ajattelee luontoa ennemminkin kuin Hegel ja että Schellingin idea on radikaalimpi kuin Meillassouxin.

[Wyrmfang]

Hyvin kiinnostava oli kuulla että Meillassouxilla on ilmeisesti ollut jonkinlainen oma teodikearatkaisu/jumalatodistus jossa jumalasuhde perustuu uskon sijaan toivolle - kaiken kontingenssista seuraa että teodikeajumalan toivominen on rationaalista kunhan se ei ole välttämätön "on välttämätöntä uskoa jumalaan koska hän ei ole olemassa".

Muistatko missä Meillassoux esittää tämän idean tai mistä/keneltä tätä voisi lähteä kyselemään? Olisi hyödyksi lähdeviitteenä.

[Insanus]

Muistaakseni se oli jostain vielä julkaisemattomasta väitöskirjasta.. samperi kun en ottanut ylös. Olisikohan ollut "nonexistent divinity" linjoilla se nimi.