Vajrapani, Herkules ja Saatana

Vakaumukset, moraalisäännöt, muut seurat ja uskonnot.
Locked
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Vajrapani, Herkules ja Saatana

Post by obnoxion »

Olen pohtinut yhteyttä Vajrapanin, Herkuleksen ja Saatanan välillä. Vaikka Vajrapanin ja Herkuleksen yhteys on ainakin taiteessa hyvin dokumentoitu fakta, kyse on kuitenkin sisäisestä kontemplaatiosta, ei historiallisesta todistelusta.

Pohintani yhdistävänä aatteena on salamavaltikan pitäjän -teema, ja tämä onkin suora käännös Vajrapanin nimelle. Vajrapani on buddhalaisen kolminaisuuden voima-aspektia edustava tekijä, kun Avalokitesvara edustaa myötätuntoa ja Manjusri viisautta. Periaate vastaa siis pääpiirteiltään omaa jakoamme Saatanaan, Kristukseen sekä Luciferiin, jossa Vajrapani rinnastuu voima-aspektiin eli Saatanaan.

Buddhalainen kuvasto koko Aasiassa on saanut pysyvät vaikutteet kreikkalaisesta kultturista, niin kutsutusta grekobuddhalaisuudesta, joka vaikutti esimerkiksi Gandaharin taiteessa, ja joka tuotti ensimmäiset kuvaukset ihmishahmoisesta Buddhasta. Grekobuddhalaisuus vaikutti noin 300 eKr - 300 jKr, erityisesti nykyisen Afganistanin ja Pakistanin alueella, silloisessa Baktriassa.

Grekobuddhalainen taide oli synkretististä, ja siinä yleensä kreikkalaiset muodota saivat buddhalaisen sisällön. Etenkin Vajrapani kuvattiin hyvin tunnistettavasti Herakleen hahmossa, parrakkaana miehenä joka kantoi nuijaa ja leijonan taljaa.

Tässä teemassa liikutaan vahvasti Valtaistuimen hymnin maailmassa. On kiinnostavaa pohtia missä määrin esimerkiksi Herakleen myytti voi antaa näkökulmia Saatanan ymmärtämiseen. Ainakin yhteys vanhan liiton tahto-aspektia ja väkivaltaista ponnistusta hyödyntävän henkisen menetelmän mestariin nousee mieleen. Vanhan pakanamaailman, ja erityisesti sankareiden aikakauden edustaja siirtyy uuden liiton suojelijaksi. Tässä mielessä Herakles on Johannes kastajan kaltainen suuren siirtymän avainhahmo, jossa ruumiillistuu muinaisen maailman voimansiirto, vihkimys ja siunaus. Tosin siinä missä Herakles kantaa sekä nuijaa että eläimentaljaa, Johanneksella on pelkkä talja.

Tunnetaan myytti, jossa Sakyamuni Buddhan siirtyessä Parinirvanaan, mikä maallisesta näkökulmasta tarkoittaa kuolemaa, Vajrapani tiputtaa nuijansa ja kaatuu maahan kierimään. Uudessa liitossa miekkaa (tai nuijaa) ei voi enää tuoda sisimpään pyhättöön, vaan se on jätettävä oven pieleen.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
Alfalfa

Re: Vajrapani, Herkules ja Saatana

Post by Alfalfa »

Ei muuta kuin bodaamaan. Tee itsestäsi oman elämäsi Herkules — eli piiritä yksin kaupunkeja, kuten kreikkalaisten Herakles teki. Mieti nyt, miten järjetön kertomus on, että yksi mies piiritti kaupunkia? Hänen olisi täytynyt liikkua äärettömällä nopeudella, jotta hän olisi voinut sijaita joka puolella kaupunkia samaan aikaan, koska muutoin kaupunkia ei piiritä mikään — kuitenkin fysiikka kertoo, että valonnopeus on äärimmäinen nopeus, niin että tällaista voima-aspektia ei voida äärettömiin laajentaa tavalla, joka sopisi kreikkalaisten käsityksiin. Käsitys yhdestä miehestä kaupunkia piirittämässä saattoi syntyä vain näköelinten epätarkkuudesta — mahdollisesti Herakles liikkui niin suurella nopeudella, että silmin oli madotonta huomata eroa kehän ja miehen välillä, mutta sellainen käsityshän johtuu tietämättömyydestä ja siten pohjimmiltaan turmeltuneesta älystä.
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Vajrapani, Herkules ja Saatana

Post by obnoxion »

Kiitos hauskasta vastauksesta. Kyllä tämä Herakleen tulkinta pirmaaristi voiman aspektina (ennemmin kuin vaikkapa valonnopeudella kulkevan ihmisenä) sai tästä jonkinlaista vahvistusta.

Herakleen muotoa on silloisessa Baktriassa käytetty kolikkolöydösten perusteella myös Shivaa kuvattaessa. Nuijaa kantavana hahmona Herakles tuo myös mieleen Lakulishan, eli shaivalaisen Pashupatalaisuuden perustajan, joka siis kuvataan nuijankantajana. Lakulisha oli ilmeisesti historiallinen henkilö Länsi-Intiasta. Olennaista minusta kuitenkin on kertomus Lakulishasts Shivan avatarana: Ratkaistakseen eräiden brahmaanien riidan, Shiva laskeutui hautausmaalla lojuvaan ruumiiseen, ja herätti sen henkiin. Lakulishan olisi siis Shivan avatar ylösnoussen ruumiin muodossa.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
Alfalfa

Re: Vajrapani, Herkules ja Saatana

Post by Alfalfa »

obnoxion wrote:Kiitos hauskasta vastauksesta. Kyllä tämä Herakleen tulkinta pirmaaristi voiman aspektina (ennemmin kuin vaikkapa valonnopeudella kulkevan ihmisenä) sai tästä jonkinlaista vahvistusta.
Eräs mielenkiintoisimmasta tarinoista, eli eli myyteistä koskien Heraklesta on mielestäni Prometheus. Aiskhyloksen tragediassa Kahlehdittu Prometheus ainoastaan viitataan vaivihkaa siihen salaisuuteen, että Herakles tulisi pelastamaan Prometheuksen, joka personoi näytelmässä Ennalta-ajattelua. [P]seudōnymōs se daimones Promēthea kalousin: auton gar se dei promētheōs, kuten sanaleikissä sanotaan, eli Prometheus on se joka ennalta-ajattelee (pro[-}mēthēs). Prometheus on mielestäni ylivoimaisesti kiinnostavin antiikin myyttien hahmoista, sillä hän on nykyaikanakin hyvin käyttökelpoinen hahmo — kreikkalaiset ajattelivat hänen antaneen ihmiselle kaikkien tekniikoiden valon, so. järjen valon, pan[-]technou pyros selas. Ihmiset ovat saaneet tulen, jolta he oppivat monenlaiset tekniikat, pollas ekmathēsontai technas. Ennalta-ajattelu opetti ihmiselle kaikki tekniikat, kuten kirjainten yhdistelyn taidon, yms. muusien taidot, sekä vuodenaikojen tosimerkin (tekmar) tähtien nousujen ja laskujen kanssa, so. sellaisen merkin, jonka kautta maanviljelystä kyettiin säätelemään tehokkaammaksi määrittämällä viljelysajat tähtien asentojen mukaan — tähtitaivas oli ensimmäinen talonpoikaiskello, jota maanviljelijät käyttivät ajoittamaan viljelynsä. Tämän takia Ennalta-ajattelu oli philanthrōpos, eli ihmistä rakastava. Ennalta-ajattelu on se, joka löytää tiensä (poros) kaikkien esteiden lävitse löytämällä suunnitelman (mēchanē). Ennalta-ajattelu on teknis-mekaanisen ihmisen symboli. Näytelmässä sanotaan, että Prometheus on kammottavan ihmeellinen löytämään tiensä ulos paikkojen ja asioiden lävitse, joissa ei ole havaittavissa mitään selvää mekanismia (deinos gar heurein kax amēchanōn poron). ”Kammottavan ihmeellinen” on 'deinos' ja se missä ei ole havaittavissa selvää mekanismia on 'a[-]mēchanos', eli ei-mekaaninen. Tiensä, eli vapaan väylän esteidensä ympäri löytäminen on teknis-mekaanista työskentelyä, joka on ominaista ihmisen ennalta-ajattelulle. Sofokleen eräässä näytelmässä ilmaistaan, mitä on olla prometheaaninen ”ihmeellinen”, ts. kammottava teknis-mekaaninen ihminen:
”Maailma ihmeellinen (deina) on,
suurin ihmeistä (deinoteron) ihminen.
Halki hän meren kuohuavan,
talvimyrsky kun myllertää
yhä rynnäköi, lähes peittyin
hyökyihin mahtaviin.
Ja Gaian, ensi jumaluuden,
tuon väsymättömän, tuon iankaikkisen,
piinaten hän hevosten kera aurojen
kääntää, raastaa vuosin kaikin.
Lintujen parvet hilpeät
pauloihinsa hän vangitsee;
riista metsien, laidunten,
merten, virtojen niljakas
käy lauma ihmisen verkkoon,
tuon kaikkineuvoisen;
suurriistan taitaen (kratei de mēchanais) hän kaataa
vuorilta, kentiltä; hulmuvaharjainen
varsa ja vuoristohärkä, tuo sitkeä,
ihmis-iestä saavat kantaa.
On myös puhe, on ajatus
niin nopsa kuin tuuli, ja maan
asutus hänen, oppinut on katon hän
sään suojaksi laatimaan
sen iskut pois torjuen, mies älykäs.
Ei sellaista ettei järjellään
hän hallitse (pantoporos: aporos ep᾽ ouden). Kuolemaa
vain ei koskaan voita hän.
Mutta tautiin hän tappavaan (amēchanōn)
avun keksi.
Hän on kekseliäs, nerokas (mēchanoen technas)”
Ihmisen Ennalta-ajattelu oli kuitenkin Zeuksen kahlehtima. Zeus oli kylmien vuodenaikojen, myrskyisän sään, jne. Jumala, niin että maanviljelykselle tuhoisten kylmien kausien yms. ajateltiin tulevan Zeukselta. Vanhassa kreikkalaisessa ajattelussa taistelu Kronoksen ja Zeuksen välillä personoi ihmisen siirtymää alkukantaisesta jatkuvan kesän aikakaudesta, jolloin ei tarvinnut viljellä itse maata, ihmistä ahdistavaan vuodenaikojen vaihteluun, joka teki välttämättömäksi ennalta-ajattelevan vuodenaikojen huomioimisen tähtimerkeistä. Tämän takia Kronoksen ajan ajateltiin olevan sellainen, jossa kaikki kasvaa automaattisesti (automatos) ilman ihmisen myötävaikuttavaa työskentelyä — Kronoksen ajassa aika palasi jatkuvasti itseensä, mitä kuvastaa se, että Aika (kreik. Chronos) syö omat lapsensa. Zeuksen valtakautta luonnehtii siksi uhka ihmiselle — Zeus aikoi tuhota koko ihmiskunnan, mutta Ennalta-ajattelu tuli hätiin — inhimillisen ennalta-ajattelun vastakkaisuus luonnonvoimien kanssa. Tämän luonnonvoimien kahlehtiman ennalta-ajattelun tulisi tarun mukaan vapauttamaan tuskistaan Herakles. Zeuksen kotka söi Ennalta-ajattelun maksaa, so. paikkaa jossa ajatusten ajateltiin silloin asustavan, aina päivisin ja öisin se kasvoi takaisin, mikä kuvastaa luonnon vihamielistä suhtautumista ihmisen ajatteluun, joka palautuu kuitenkin yöllä aina seuraavan päivän toiveiksi — yö on aika, jona ihminen kuvittelee ja harjoittaa luonnosta riippumattomia toiveitaan. Tämän vastakkaisuuksien tilan tulisi vasta Herakles kumoamaan. Voiman periaatteella oli siten osansa kreikkalaisessa tarussa, joka kuvasti ihmisen kamppailua luonnonvoimien kanssa pyrkimystä palata takaisin Kronoksen aikana vallinneeseen automatian tilaan tekniikan avustuksella. Myytti kahlehditusta ennalta-ajattelusta pitää siten sisällään kreikkalaisen teorian kulttuurin synnystä, sekä siinä vaikuttavasta ihmisen ja luonnon vastakkaisuudesta, että sen voittamisesta.
Locked