Henkilökohtainen magia ja loitsut

Rituaalit, loitsut, rukoukset, meditaatioharjoitukset ja maagiset teot.
User avatar
Noname
Posts: 34
Joined: Wed Apr 27, 2016 12:27 pm

Henkilökohtainen magia ja loitsut

Post by Noname »

Avaan tämän keskustelun lainaamalla itseäni, sillä se luo pohjan kyseiselle keskustelulle:
Itselle magia on selittämätön virta, joka kaikessa suureudessaan on ihmisen ahtaalle mielelle liian vaikea käsiteltävä rationaalisesti, tästä johtuen magia on intuitioin tuote, joka juurtaa itsensä "jumalasta" (käytän tätä termiä absoluuttiselle totuudelle, ja kaiken olemassa ololle). Oman uskomukseni mukaan "magia on", ja lauseena tämä tarkoittaa sitä että se ei ole itseisarvoinen, sillä ei ole tehtävää ja kaikessa kauneudessaan se vain on, ja sen olemassa olo on kaikkeuden luomistyö, joka jatkukoon missä muodossa jatkukoon, sillä sillä ei ole määnpäärää tai itsessään suurempaa tarkoitusta. Me ihmisenä olemme tämän suuren luomistyön toteamus itsestään, todiste sen olemassa olosta, me olemme vain magian peili tässä kaikkeudessa, tavallaan yksittäisiä tietoisuuksia kaikkeudesta jotka ovat sekä erillään, mutta vain yksi. Ihminen voi joko antaa tämän virran viedä, tai ottaa siitä tietoisesti hallinnan, ja tämän "jumala" sallii, sillä kyseinen teko on kaikkeudessa sekä merkityksellinen että merkityksetön, sillä oikeaa suuntaa ei ole. Dr. Ersnt Schertelin sanoin: "Service makes great, but dominance makes greater."
Uskon, että ihmisen avain tähän magiaan on loihtiminen, ja itselle tämä terminä tarkoittaa mitä tahansa tekoa, ajatusta tai niiden johdannaista jolla ihminen yrittää joko tietoisesti tai tiedostamatta taivuttaa tätä magiaa omaan käyttöönsä. Kyseisen loihtimisen tehokkuus henkilökohtaisesti perustuu vain yksilön tietoisuuden vahvuuteen, mikäli jonkinlaista parametriä asiassa tulisi edes käyttää.

Täten kysynkin, käytättekö täysin oman intuitioin tuottamia loitsuja? Omaatteko henkilökohtaisia rituaaleja, tai esimerkiksi oma sanoittamia rukouksia, ja miten nämä ilmenevät omassa elämässänne?

Itse projektoin asian vahvasti lauseisiin, aforismeihin ja teksteihin, sillä itselle nämä lauseet ovat juurikin tämän magian realisointia ja sisäisen "viisauteni" kehto.
Explore until epiphany, and beyond.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Henkilökohtainen magia ja loitsut

Post by Nefastos »

Minulle tämä asia on kahtalainen. Toisaalta on olemassa se suuri Magia, joka on kaikki mitä on, niin makro- kuin mikrokosmisesti. Tässä suhteessa olen ehdottomasti sitä mieltä että on uskomatonta magiaa, että sormeni juoksevat nyt näppäimistöllä, ja että mieleni tarttuu ideoihin toisella tasolla, tai että ihmiset lukevat nämä kirjoitetut sanat – tai kirjoittamattomat sanat – & tapahtuu ajatusten (muuntuva, inspiroiva) siirtymä. Ei ole olemassa ei-magiaa.

Mutta on olemassa myös magiaa sanan toisessa merkityksessä: sellaista, missä ihminen käyttää vähemmän käytettyjä välineitään, erikoisinstrumentteja. Verrantona, pappi ei juo(ne) aamukahviaan ehtoollismaljasta, eikä taiteilija maalaa (maalanne) verantaa samalla siveltimellä, jolla hän viimeistelee muotokuvan kasvot. Tällä en sano että aamukahvin juonti olisi välttämättä vähemmän tärkeää kuin ehtoollinen, tai että muotokuva olisi kauniimpi kuin veranta. Vierastan kuitenkin kaaosmagialle yms. uudemmille suuntauksille ominaista ajatusta, että "kaikki käy", ikään kuin maailma ei olisi täynnä vaativia nyansseja, jotka vaativat huolellista asioihin perehtymistä & hartautta syventymisessä. Toki, poikkeus vahvistaa säännön, mutta siihenkin tarvitaan sääntöjä. Pelkkä kaaos ilman hienostuneisuutta luo ankean sormivärimaailman... vai pitäisikö puhua perfektissä: on luonut.

Mutta vaikka korostan tässä eri tulokulmaa, olen kyllä perusideastasi aivan samaa mieltä.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Noname
Posts: 34
Joined: Wed Apr 27, 2016 12:27 pm

Re: Henkilökohtainen magia ja loitsut

Post by Noname »

Nefastos wrote:Minulle tämä asia on kahtalainen. Toisaalta on olemassa se suuri Magia, joka on kaikki mitä on, niin makro- kuin mikrokosmisesti. Tässä suhteessa olen ehdottomasti sitä mieltä että on uskomatonta magiaa, että sormeni juoksevat nyt näppäimistöllä, ja että mieleni tarttuu ideoihin toisella tasolla, tai että ihmiset lukevat nämä kirjoitetut sanat – tai kirjoittamattomat sanat – & tapahtuu ajatusten (muuntuva, inspiroiva) siirtymä. Ei ole olemassa ei-magiaa.

Mutta on olemassa myös magiaa sanan toisessa merkityksessä: sellaista, missä ihminen käyttää vähemmän käytettyjä välineitään, erikoisinstrumentteja. Verrantona, pappi ei juo(ne) aamukahviaan ehtoollismaljasta, eikä taiteilija maalaa (maalanne) verantaa samalla siveltimellä, jolla hän viimeistelee muotokuvan kasvot. Tällä en sano että aamukahvin juonti olisi välttämättä vähemmän tärkeää kuin ehtoollinen, tai että muotokuva olisi kauniimpi kuin veranta. Vierastan kuitenkin kaaosmagialle yms. uudemmille suuntauksille ominaista ajatusta, että "kaikki käy", ikään kuin maailma ei olisi täynnä vaativia nyansseja, jotka vaativat huolellista asioihin perehtymistä & hartautta syventymisessä. Toki, poikkeus vahvistaa säännön, mutta siihenkin tarvitaan sääntöjä. Pelkkä kaaos ilman hienostuneisuutta luo ankean sormivärimaailman... vai pitäisikö puhua perfektissä: on luonut.

Mutta vaikka korostan tässä eri tulokulmaa, olen kyllä perusideastasi aivan samaa mieltä.
Kyseinen asia on itselle lähtökohtaisesti lähinnä kysymys mistä ihminen magiansa ammentaa, mitä pidänkin mielenkiintoisena aiheena. Pappi lähtökohtaisesti pitää ehtoollismaljaa pyhänä, tai maagista voimaa "säteilevänä" objektina, mutta jos minä otan kyseisen maljan käteen, en usko saavani samaa lopputulosta, kuin pappi. Tässä tuleekin oma kantani: Erikoisinstrumentit perustuvat täysin käyttäjän määrätietoisuuteen, millä tarkoitan henkilön toivomaa lopputulosta, sillä minulle ajatus tarkoitusperästä on näiden erikoisinstrumenttejen pohja. Mikäli objekti tuon saa, oman uskomukseni mukaan käyttäjästä riippuen esine itsessään latautuu magialla, käytön mukaan.

Täytyy myöntää että vaikka oma ajatteluni on lähtökohtaisesti lähempänä modernimpaa ajattelua, kuten kaaosmagiaa en kykene allekirjoittamaan lausetta että "kaikki käy." Toisaalta, minulle sana kaaos on mustamaalaava itsessään, sillä en pidä mitään kaoottista esimerkiksi lauseessa "Usko on työkalu", minulle asia lähempänä tarkasteluna on enemmänkin puhdas kuin kaoottinen. Henkilökohtaisesti minulle ihmisten luomat uskonnot ovat lähinnä työkaluja, jolla he ovat yhteydessä jonkin universumin selittämättömän aspektin kautta yhteydessä korkeampaan. Rituaalin kautta ihmisen aikomukset ovat kuvainnollisesti enemmän suorassa linjassa, jolloin tämä magian kanavointi on helpompaa, ja erikoisinstrumentti on lähinnä muistijälki, joka tulevaisuudessa suoristaa tätä linjaa entisestään.

Mitä tulee nyansseihin, mikäli ymmärsin teidät oikein, voisimme vertauskuvainnollisesti luoda neliön kuvastamaan kaikkeutta, joka on pohjalta harmaa ja täyttyy eri värisävyistä, ja mikäli haluaa maailmaa ja todelisuutta ymmärtää, täytyy myös ymmärtää noiden värien merkitys. Tästä saankin kysymyksen, kuinka niihin perehtyisi muuten, kuin kysymällä? Sillä henkilökohtaisesti koen että kaikki lähtee itsestään, ja vaikka esimerkiksi vanhat kirjoitukset toisivat mukanaan inspiraatiota, niistä ei omasta mielestä voi suoraan magiaa ammentaa, jolloin voidaan puhua että saisi oppilas käsiinsä minkä kirjoituksen tahansa, olisi se vaikka miten ladattu, ei henkilö siitä toivottua tulosta irti saisi, vaikka siinä selitettäisiin kaikki maailman nyanssit, johtuen vain ja ainoastaan henkilön henkisestä itsestään. Minulle noita lukkoja ei saa auki kuin yhdellä tavalla; työnnät avaimen lukkoon ja aukaiset sen. Se, kuinka tämän avaimen ensimmäisenä hankit on täysin yksilöstä kiinni. Te kenties meditoitte hiljaisuudessa, joku juoksee täysin sienipäissään metsässä humisemassa C-duuria ja E-mollia, joku piirtää kuvion hiekkaan ja tarkastelee sitä. Toiselle perehtyminen ja syventyminen tapahtuu aktiivisen toiminnan kautta, se ei esimerkiksi toimi itsellä, itsellä ne poikiutuvat ajatuksista, mikäli vaatii kyllä hartauden, mikäli käytät sitä yleisenä terminä kuvastamaan "uskonnollista tilaisuutta". Mutta sitä en voi allekirjoittaa, että tarvitaan sääntöjä, sillä en koe niitä sääntöinä, vain tarkoitusperinä. Tällöin luon argumentin, että ihmisellä saa olla kuinka paljon uskonnollisia sääntöjä tahansa, mutta jos niistä puuttuu tarkoitusperä, ovat ne hyödyttömiä, sama pätee mihin tahansa hartauteen.
Tosin koen kateutta kaikkia kohtaan, jotka kykenevät tarkastelemaan asiaa itsekurin kautta, sillä voin myöntää, että sitä en itse omaa. Onko minun lähtökohtani tosin mielestäni kaoottinen? Ei, sillä itselle kaaos on vain ihmisten luoma termi jollekkin niin monimutkaiselle, että sitä ei ihmisen mieli kykene käsittelemään, eikä se kuvaitse epäjärjestystä, sillä ei ole tarkoituksellista tai tarkoituksematonta, vaan kaikki vain on, mikä on itselle maailmankaikkeuden perustila, joka koostuu merkityksistä, tosin samalla ne ovat merkityksettömiä suurimmassa mittakaavassa, sillä käsikirjoitusta ei ole.
Explore until epiphany, and beyond.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Henkilökohtainen magia ja loitsut

Post by Nefastos »

Noname wrote:Kyseinen asia on itselle lähtökohtaisesti lähinnä kysymys mistä ihminen magiansa ammentaa, mitä pidänkin mielenkiintoisena aiheena. Pappi lähtökohtaisesti pitää ehtoollismaljaa pyhänä, tai maagista voimaa "säteilevänä" objektina, mutta jos minä otan kyseisen maljan käteen, en usko saavani samaa lopputulosta, kuin pappi. Tässä tuleekin oma kantani: Erikoisinstrumentit perustuvat täysin käyttäjän määrätietoisuuteen, millä tarkoitan henkilön toivomaa lopputulosta, sillä minulle ajatus tarkoitusperästä on näiden erikoisinstrumenttejen pohja. Mikäli objekti tuon saa, oman uskomukseni mukaan käyttäjästä riippuen esine itsessään latautuu magialla, käytön mukaan.


Kysymys on tosiaan sekä mielenkiintoinen että monitahoinen. Jälleen, olen kanssasi osittain samaa mieltä, mutta toisaalta uskoessani maailmaan –-

a) kaikkialla tietoisena &
b) ei missään (muualla kuin Jumalassa = nirvânassa) täysin tietoisena, vaan piilotajuisena eli tiedostuksessaan suggestioalttiina

-- koen, että se mitä kutsutaan "tartuntamagiaksi", on totta de facto eikä vain mielen rakennelmana.

Otan alleviivatun esimerkin fiktiosta. Joskus vuosituhannen vaihteessa tuli jenkkielokuva, tusinasarjaa mutta tähän esimerkkiin sopiva, jossa nuori nainen rupesi pitämään koristeena rukousnauhaa. Kyseinen rukousnauha oli kuitenkin kuulunut hiljattain kuolleelle apotille, joka oli käyttänyt sitä ankarissa hengellisissä harjoituksissaan vuosien ajan. Needless to say, nainen alkoi oireilemaan toistaen samanlaisia stigmaattisia ym. oireita, jotka olivat kuuluneet rosarion edelliselle omistajalle. Tällaiseen tartuntamagiaan uskon itse, & vaikka fiktion esimerkki on äärimmäinen, vähemmän alleviivatussa mittakaavassa uskon tällaisiin merkitysten suggestiivisiin välittymisiin myös nk. sokean aineen välityksellä. Koska en pidä ainetta sokeana, vaan haparoivasti tietoisena, oppivana eli kommunikatiivisena sinänsä.

Niinpä pappi, joka todella aidosti uskoo ehtoolliskalkkinsa pyhyyteen, tällä suhtautumisellaan todella koko ajan "pyhittää" sitä tasolla, joka ei ole enää pelkästään subjektiivinen. Ja niinpä esimerkiksi jollekin todelliselle maagikolle kuulunut taikakalu on tämän uskoni mukaan faktisesti tehokkaampi kuin esimerkiksi siitä täysin tarkasti tehty replika, vaikka käyttäjä itse uskoisi jälkimmäistä aidoksi. Alkuperäisessä materia itse on viritetty. Tämä lähestymistapa on okkultismin vanhaa essentialismia, ja eroaa siinä uudemmasta mielivetoisesta magianharjoituksesta. Tällä en tarkoita, etteikö myös mieli vaikuttaisi asiaan erittäin voimakkaasti. Mieli on instrumenteista tärkeämpi, mutta ei ainoa. Tai, paremmin sanoen, yksilön mielen rinnalla vaikuttaa magian onnistumiseen muita mieliä, joista materian mieli on eräs.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Kenazis
Posts: 811
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Henkilökohtainen magia ja loitsut

Post by Kenazis »

Hyppään mukaan tähän mielenkiintoiseen keskusteluun.

Käytän itse magia-sanaa aika rajatusti, lähinnä niistä metodeista, joilla ihminen kulkee Polkuaan, tekee Suurta Työtään. Magia on aktiivista toimintaa kohti Jumaluutta. Toisaalta hyväksyn myös magia-sanan käytön ikään kuin neutraalina voiman/energian manipulaationa. Mielestäni maaginen akti on aina lähtöisin tietoisesta intentiosta. Käytän omia rukouksia ja rituaaleja, mutta vasta, kun ymmärrän ne kunnolla, en siis tee mitään spontaaneja juttuja tällä saralla oikeastaan. Tietenkin ymmärrys lisääntyy jatkuvasti rukouksia ja rituaaleja tehdessä, mutta lähtökohtaisesti kuljen ymmärrys edellä.

Näen ja tarkastelen usein asioita energian käsitteen kautta. Tämä on jostain syystä itselle luonteva tapa sekä neutraali termi (vaikka en tiedä mistä tämä tulee ja karsastan hyvin paljon New Age - henkisiä energiajuttuja). Kaikki on energiaa eri sävyin ja vahvuuksin. Magia on ikään kuin energian tietoista käsittelyä ja tässä työssä ensisijaisen tärkeää on maagin oma tajunta sen kaikkine sisältöineen. Tämän lisäksi näen, että tietyissä esineissä on enemmän maagista potentiaalia niiden historian kautta (Minkälaisille energioille ne ovat altistuneet). Näin ajatellen voiveitsi on potentiaalisesti huonompi maaginen esine kuin maagiseen työhön valmistettu ja siinä jo käytetty tikari.

Vaikka näenkin tietyillä esineillä olevan enemmän lähtökohtaista potentiaalia maagiseen työhön, on magia monen osatekijän summa, jossa itse välineillä on kuitenkin niihin tärkeimpiin nähden (intentio, tahto, ymmärrys…) pieni osuus. Oma näkemykseni on siis varmaankin aika lähellä mitä Nefastos on jo ilmituonut, mutta luulisin, että sellaisella erotuksella ainakin, että Nefastos antaa maagisille esineille hieman isomman roolin vaikuttajina kuin minä…en tiedä, mutta aavistelen näin.
"We live for the woods and the moon and the night"
User avatar
Noname
Posts: 34
Joined: Wed Apr 27, 2016 12:27 pm

Re: Henkilökohtainen magia ja loitsut

Post by Noname »

Kenties muotoilin tarkoitukseni huonosti, mutta olen Nefastos samaa mieltä tartuntamagiasta, ja esimerkkisi täsmentää ajatustani. Koen kuitenkin, että oli esine kuinka voimakas tahansa, se tarvitsee myös oikean työskentelijän, ja tuloksien voimakkuus on täten riippuvainen käyttäjästä vähintään yhtäpaljon kuin esineestä. Mielenkiintoisena pitäisinkin kohtaamista voimakkaan esineen välillä ja henkilön, jolla ei ole minkäänlaista tiedostettua ajattelua magiaa kohtaan, mitä tuolloin tapahtuisi? Vaikuttaisiko se henkilöön millään tavalla?

Kenaziksen kanssa olen aika samoilla linjoilla, mutta huomaan että metodimme poikkeavat huomattavasti, sillä itselle ymmärrys tulee perässä, sillä suuresta osasta mitä koen en ainakaan yleisesti saa paljoa irti, ja vasta seuraamalla tätä kokemusta pidemmälle alkaa sen sisältö avartumaan minulle.
Explore until epiphany, and beyond.
User avatar
Thelithiz
Posts: 90
Joined: Mon Apr 11, 2016 10:04 am

Re: Henkilökohtainen magia ja loitsut

Post by Thelithiz »

Noname wrote:Täten kysynkin, käytättekö täysin oman intuitioin tuottamia loitsuja? Omaatteko henkilökohtaisia rituaaleja, tai esimerkiksi oma sanoittamia rukouksia, ja miten nämä ilmenevät omassa elämässänne?
Meinasin etten kerro, mutta jos kerran kysytään... Moni ei ehkä pidä kovin hyvänä ideana sitä. Että lähinnä nimen omaan teen muutoksia (magiaakin) ihan omien kaavojen ja suunnitelmien mukaan, joskin olen muokannut ne mielen mekanismeista oppimistani periaatteista ja esim. LBRP: istä. Ja kaiken lisäksi toimin spontaanisti, eli joskus juuri vasta toiminnan hetkellä saankin tiedon siitä mitä nyt tarvitaan ja miten sitä edistää, tai mikä ongelmani on ja miten sitä korjata. Kerettiläistä? Tämä johtuu pitkälti tiedon puutteesta, kun en vain ole saanut käsiini juuri mitään oikeita kaavoja ja ohjeita... ja aionkin parantaa tapani.
Noname wrote:ei ole tarkoituksellista tai tarkoituksematonta, vaan kaikki vain on, mikä on itselle maailmankaikkeuden perustila, joka koostuu merkityksistä, tosin samalla ne ovat merkityksettömiä suurimmassa mittakaavassa, sillä käsikirjoitusta ei ole.
Tässäpä ihan hyvä kuvaus kaaoksesta. Enkä nyt pidä itseäni kaaosmaagina tai minään muunakaan, mutta en näe tehokkuuten tähtäämisessä mitään pahaa. Vain intentio voi olla "paha", itsekäs tms. "Kaikki käy mikä toimii" kunhan se ei aiheuta mitään haittaa tai ole turhaa, vai miksi ei käy? Ja toisaalta miksi toistella jotain sellaista josta ei edes usko olevan mitään hyötyä? Jospa sanotaan vaikka esiintyjä joka on muutoin ateisti, ennen esiintymistään rukoilee jotain jumalaa ja saa selvästi siitä sillä hetkellä tarvittavan varmuuden, eikö se ole hyödyllistä ja harmitonta? Kerettiläistä?
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Henkilökohtainen magia ja loitsut

Post by Nefastos »

Heca wrote:Vain intentio voi olla "paha", itsekäs tms. "Kaikki käy mikä toimii" kunhan se ei aiheuta mitään haittaa tai ole turhaa, vai miksi ei käy? Ja toisaalta miksi toistella jotain sellaista josta ei edes usko olevan mitään hyötyä? Jospa sanotaan vaikka esiintyjä joka on muutoin ateisti, ennen esiintymistään rukoilee jotain jumalaa ja saa selvästi siitä sillä hetkellä tarvittavan varmuuden, eikö se ole hyödyllistä ja harmitonta? Kerettiläistä?


Mahdollinen onglma ei ole kerettiläisyydessä, vaan okkultismin perusperiaatteen "kaikki vaikuttaa kaikkeen" vaikutuksissa. Otan taas vertauksen: Arkijärjellä ajateltuna ihmisen joka ei ole erityisen innostunut liikunnasta, tulisi urheilla millä tahansa tavalla mitä mieleen juolahtaa, koska mikä tahansa liikehän on hyödyksi... Paitsi että niin ei olekaan. Väärällä harjoitusohjelmalla saa itsensä helposti rikki vuosiksi tai loppuiäkseen. Joskus on siis ihan aidosti hyväksi uskoa eksperttejä. Okkultismissa liikunnallisia harjoituksia vastaavat maagiset harjoitukset, jotka aikaansaavat vastaavia vaikutuksia energeettisessä ja sielullisessa rakenteessamme, vieläpä ympäristössämmekin.

Luonnollisesti henkilö voi myös luoda oman harjoitusohjelmansa itse hyväksi katsomaltaan varovaiselta pohjalta. Mieleeni palaa S. Albert Kivisen "obliteskentti" näkemys, jossa on 99 % skeptistä tiedeuskoa ja 1 % uskoa okkultismiin/parapsykologiaan. Jo tuo yksi prosentti saa aikaan sen, että jotain tekee mieli puuhastella, mutta varsinainen asianharjoitus ei tule kyseeseen. Tällaisessa tilanteessahan on itse asiassa ihmisten valtaisa enemmistö.

Sellaisessa tapauksessa, kaikin mokomin. Vaikka jotain ylimääräistä hengellistä nivelkulumaa tai välilevyn pullistumaa saattaakin syntyä ex tempore -harjoituksista, sillä voi silti olla enemmän hyviä kuin huonoja vaikutuksia. Ja kuten sanoit, intentio on tärkein osatekijä, & kuunneltuna siihen liittyy myös oma tiettyyn pisteeseen suojaava aspektinsa. Vaikka itse saarnaan herkästi "pinnallista" harjoitusta vastaan, sekin voi olla parempi kuin ei mitään. Saarnan tarkoituksena on kuitenkin liikuttaminen päinvastaiseen suuntaan: okkulttisen & henkisen elämäntavan syventämiseen.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Thelithiz
Posts: 90
Joined: Mon Apr 11, 2016 10:04 am

Re: Henkilökohtainen magia ja loitsut

Post by Thelithiz »

Kiitos saarnasta, vaikka en tarkoittanutkaan itse tuollaista pinnallisuutta harrastavani ^_^ (tai no ellei kokeiluluontoista etsiskelyä lasketa) Varmaan joo suuri osa ihmisistä kuuluu tuohon kategoriaan. Ehkä "kaikki käy mikä toimii" voi tarkoittaa enemmänkin ettei mikään ole sen huonompaa kuin toinen, jos se jollekulle sopii ja toiselle ei, ei niinkään välttämättä satunnaista puuhastelua. Totta toki että pinnallista on helposti se, jos ottaa jonkin asian yhdestä perinteestä/järjestelmästä ja toisen toisesta, koska mikään kokonaisuudessaan ei tunnu mukavalta vaan siitä on kivempi jättää se osa pois joka itselle ei sovi. Tässä taas tuskin tapahtuu kummoista kehitystä koska hyväksyy vain sen mikä on omassa päässä jo valmiina. Toisaalta mitään (tai kaikkea) ei pitäisi omaksua totuudeksi suoralta kädeltä vain koska joku niin väittää, mutta ihan kaiken periaatteellisessa epäilemisessä ja vastustuksessakaan ei ole oikein mieltä... kaipa pitää vaan olla se jokin järki mukana :roll:
User avatar
Thelithiz
Posts: 90
Joined: Mon Apr 11, 2016 10:04 am

Re: Henkilökohtainen magia ja loitsut

Post by Thelithiz »

Avaudun nyt sitten vielä tämän verran vaikkei ketään moinen kiinnostaisi. Onhan tämä magiani/rituaalini/harjoitukseni ollut hyvin hyödyllistä ja eheyttävää itselleni, ainakin siltä vaikuttaa. No joo, alun kramppeja ja nyrjähdyksiä lukuun ottamatta =) Persoonaani olen viimevuosina muokannut melkoisesti, vanhat mallit/reaktiot olivat (jotkin yhä) täysin hanurista eivätkä palvelleet enää mitenkään. Melkein aina tunnun olevan jonkinlaisessa kriisissä ja myrskyssä ja risteyksessä, mikä on aika uuvuttavaa. Kai yritän jotenkin saada maailman jäsenneltyä mutta se käy siitä oikeastaan aina vaan sekavammaksi (mikä viitannee liikaan yrittämiseen ja kontrolliin). Mihinkään en voi täysin luottaa ja vain siitä voinkin ehkä löytää jotain mielenrauhaa. En erota kunnolla oppien takana olevaa Totuutta, mutta luulen sen olevan siellä. Että uskomusjärjestelmät vain kuvaavat sitä muodotonta. Kai tämäkin on vain uskomus. Minusta kukaan ihmisistä ei voi olla niin ihmeellinen ja ylimaallinen että voi täydellä varmuudella Tietää täsmällisiä totuuksia. Se voisi olla itsepetosta. Ehkä jossain vaiheessa mutta ei tässä eläessään. Mutta jonkinlaista maailmankuvaa kaipaan, sellaista joka ei vaihtele tilanteen mukaan vaan kattaa kaiken. Joo tiedän, tämä on vaihe... otetaan rauhallisesti...
Locked