Usko ja totuuden etsintä

Rituaalit, loitsut, rukoukset, meditaatioharjoitukset ja maagiset teot.
Locked
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Usko ja totuuden etsintä

Post by Smaragd »

Toisessa ketjussa tuli uskon asiat sen verran keskiöön, että aiheelle olisi varmaankin hyvä omistaa ihan oma keskustelunsa. Mitä usko on sinulle ja millaisen kaavan se muodostaa okkulttiseen harjoitukseesi?

Jatkan suoraan edellä mainitun ketjun keskustelusta:
Nefastos wrote: Thu Sep 24, 2020 1:56 pm Mutta oma uskoni magiaan onkin siinä määrin syvään juurtunutta, etten suoralta kädeltä suosittele kenellekään niin kummalliseen maailmankuvaan heittäytymistä.
Itse olen jonkunlaisia uskonloikkia tehnyt elämässäni ja yksi haaste minkä olen niiden havainnut mahdollisesti aiheuttavan on uskomuksen kivettymistä. Aikaisin tehty uskonloikka siis tavallaan ottaa itsestään jollain tapaa etäältä olevan uskomuksen jota kohti loikkaa. Totuutta seuraavana tuo usko alkaa valumaan eläväksi elämän uomissa; se tulee siis koetetuksi ja todennetuksi jossain määrin (”kaikkessa on jokin totuus kätkettynä”). Mutta tuo valuma on yhtä hidasta kuin oma elämä ja kyky asettua tarkkailemaan elämänvirran syvyyksiä, etsimään totuutta ja kykyä muodostaa tästä kaikesta rehellinen kokonaiskuva tai -ymmärrys.

Totuuden etsintä on melkoista pitkäjänteisyyttä vaativa prosessi ja sen keskeiset hasteet tulee mielestäni korostetusti vastaan siinä kielellisessä työkalussa, jota Azazelin tähden työ käyttää puhuessaan käsien yhdistämisestä. Toisaalta meillä on siis jonkinlaisia oikeankädenrakenteita, ja toisaalta on kaikki se muotoaan muuttamaan kykenevä vasenkätisyys. Se on mielelle aika haastavaa käsittää vaikkapa myytit olevaksi yhtä aikaa kiinteitä ja siis auttamiskykyisiä ja toisaalta nestemäistä tai kerroksellisesti muuntuvaa folklorea ja jumalien ilmennysten muuttuvuutta. Arkkityypit on tiettyä voimaa ja toisaalta taas niin elävää ettei sitä voi osoittaakkaan oikein kunnolla. Joskus kun nämä ristiriidat ovat haitanneet ja haittaava impulssi on tullut käsitellyksi, voi olla hyvä palata taas siihen ajatukseen Jumaluuden vastakohdat sisällyttävästä luonteesta.

Tulee mieleen monet ilmaisut missä ihmiset ovat kertoneet uskostaan magiaan, okkultismiin, Saatanaan tai Jumalaan ja sitten menettäneet uskonsa, puhuneet psykoteatterista yms. Ehkä heillä uskonhyppy on ollut liian suuri tai huonoon aikaan tehty, kenties siihen on kuulunut kärsimättömyyttä. Tuon nojalla mitä kirjoitin ylempänä uskonhypystä ja uskomusten valautumisesta elämään koen uskoni vankkana, lähes itsestäänselvyytenä ja oikealla paikallaan. Jotkut uskomuksistani muuntuvat, tai pikemminkin syvenevät tiedon karttuessa, mutta en minä mitään todellista ainakaan menetä.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Usko ja totuuden etsintä

Post by Nefastos »

Smaragd wrote: Thu Sep 24, 2020 8:59 pmMitä usko on sinulle

Yleisimmin kristinuskon piirissä toistettu uskon luonnehdinta tulee Paavalin Heprealaiskirjeestä: ""Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy." (11:1)

Tämä on minusta roskaa, kuten enin osa muistakin kristinuskon perustajan esityksistä. Usko ehdottomasti ei saa olla luottamusta siihen mitä toivotaan, vaan usko on sillan rakentamista älyn ja intuition välille.

Tämänpuolisessa maailmassa meillä on läsnä hyvin erilainen todellisuus kuin mitä sielu, etiikka, magia ym. henkisyyteen & okkultismiin liittyvät tekijät olennaisesti käsittelevät ja mihin ne tähtäävät. "Usko" on siten ensisijaisesti käytännöllistä kykyä laajentaa älyään ymmärtämään konsepteja, jotka liikkuvat poispäin raadollisuudesta, kohti olennaista ja syvempää. Prinsiippitermein: Kâma-pohjaisen manaksen kurkottaista buddhi-manakseen. Tällainen prosessi ei ole irrationaalinen, vaan rationaalisuuden tien seuraamista muuntuvaan muotoon; katseen kääntämistä jalkojen juuressa näkyvästä mudasta kohti taivaan valoja.

Smaragd wrote: Thu Sep 24, 2020 8:59 pmja millaisen kaavan se muodostaa okkulttiseen harjoitukseesi?

Aikoinaan olin tavattoman älypainottunut. Nykyään koen, että äly sinänsä ei anna vastauksia, vaan toimii ainoastaan neutraalina instrumenttina, jolla tarkkailla ja puhdistaa erilaisia vastausmalleja. Koen siten että kerran älyllisesti hyväksi koetun intuition muodon elävänä ja keskipisteistettynä pitäminen on minulle olennaista uskon harjoitusta.

Esimerkki: Tämänpuolinen maailma antaa todisteen entrooppisesta, nihilistisestä, epätoivoisesta todellisuudesta, jossa kaikki on lopulta kärsimystä ja kuolemaa. Tämä malli on elävän uskon prosessin avulla joka päivä vaihdettava siihen ei näkyvään, mutta syvällä sydämen ytimessä saatuun kokemukseen, jonka mukaan olemassaolo on sittenkin eheää, mielekästä, etenevää, ja sielulle onnellinen mahdollisuus. Mutta kyse ei ole siitä että jälkimmäistä "toivotaan", vaan siitä, että sellainen kokemistapa on kaikille hyödyllisempi kuin lojuva tai putoava nihilismi, joka olisi yhtä hyvin – ei paremmin – perusteltavissa.

Usko on minulle siten ennen kaikkea painotusvalinta ja elämän syvyyssuuntaisuuden harjoitus.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Medeia
Posts: 47
Joined: Tue Aug 03, 2021 1:00 am

Re: Usko ja totuuden etsintä

Post by Medeia »

'Tieto vs. usko' asetelma miten sen koen muuttuu 'usko vs. taikausko'. Puhekielessä 'tiedän'=uskon erittäin vahvasti, 'uskon'=käsitys jostakin on joustavampi. 'Tieto' ei tarkoita mulle paljon. Harjoituksessa uskon merkitys on luottoa siihen että tässä tai missään on jotain järkeä (merkitystä).
Nefastos wrote: Fri Oct 02, 2020 9:23 am Tämä on minusta roskaa, kuten enin osa muistakin kristinuskon perustajan esityksistä.
Todella kiinnostaisi nähdä joskus laajempi Paavali-analyysi :)
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Usko ja totuuden etsintä

Post by Nefastos »

Medeia wrote: Sun Sep 05, 2021 6:59 amTodella kiinnostaisi nähdä joskus laajempi Paavali-analyysi :)

Ehkäpä Raamattu-kommentaarini vielä joskus julkaistaan. Se on kirjoitettu siinä määrin lukupiiridialogin kepeään tunnelmaan sitoutuneena, että julkaisun muoto ja editoinnin tarve pitäisi miettiä pitemmän kaavan mukaan.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Usko ja totuuden etsintä

Post by Insanus »

Pidän uskoa melko lailla synonyymina tahdolle siinä missä se avaa näkymättömästä jonkinlaisen tarkoituksellisen rakenteen. "Usko Jumalaan" on perustaton luottamus siihen että tällä on "jokin merkitys". Usko näkyy luovana tahtona hahmottamassa järjestystä uskojan kokemuksiin, painottunutta huomiota satunnaisuuteen. Demiurginen maailma voidaan ymmärtää asioiden kokonaisuutena jotka sopivat yhteen koneistoon tai luontoon mikä nyt mielekkääksi koetaan ja sellainen näky maailmasta kokonaisuutena vaatii uskon kokonaisuuteen. Totuuksia voidaan ehkä hahmottaa vain tietyn jo-annetun systeemin sisällä ja epävarmuuden/harhan alue on siinä perustavampi kuten "data" ei merkitse mitään ellei joku sitä jotenkin tulkitse jotain merkitseväksi.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
Kavi
Posts: 473
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Usko ja totuuden etsintä

Post by Kavi »

Nefastos wrote: Tue Sep 07, 2021 1:34 pm
Medeia wrote: Sun Sep 05, 2021 6:59 amTodella kiinnostaisi nähdä joskus laajempi Paavali-analyysi :)

Ehkäpä Raamattu-kommentaarini vielä joskus julkaistaan. Se on kirjoitettu siinä määrin lukupiiridialogin kepeään tunnelmaan sitoutuneena, että julkaisun muoto ja editoinnin tarve pitäisi miettiä pitemmän kaavan mukaan.
Tästä minä pitäisin suuresti, jos kommentaari julkaistaisiin.

Muistan miten nuorempana moni totesi, että kristitylle tärkeintä on Uusi Testamentti ja Vanha Testamentti voitaisiin melkein jättää uskovaisen elämästä kokonaan pois, sillä sen kirjat eivät kosketa enää kristittyjä.
Itse pidin tuota käsitystä jo tuolloin hieman outona, mutta nyt vanhempana kun olen pyrkinyt omalla tavallani käsittelemään uskoa ja Jumalaa, olen päätynyt yhä tuohon samaan ajatukseen että minusta Jumalan ilmoitus itsestään Vanhan ja Uuden välillä pitäisi ottaa takaisin keskiöön.
En pääse yli tästä ajatuksesta että luetaan UT ja Paavalia kuten yleensä luetaan ja samalla yritetään ikeniä imeskellen ajatella elämästä kaikkea hyvää ja "kuinka ristinuhrimme Jeesus Kristus on armossansa lampaitansa aina säälinyt."

"Vittu fuck ass saatana..." :D
Locked