Re: Suhtautumisesta uniin
Posted: Thu Apr 14, 2016 11:14 am
Äänestyksen kaikki kohdat jossain määrin sopivat tai ovat sopineet itseeni. En kovin vakavasti unia ota, mutta onhan aika suuri osa elämästä unta, jonkinlaista valve-elämän heijastumaa. Ja kertovathan ne paljon siitä mitä päässäni liikkuu jos en muuten huomaa: mitä pelkään, toivon, tai mikä oikein vaivaa juuri nyt. Unipaikat ja rakennelmat ovat erikoisempia kuin mitä valveilla ikinä keksisin, ja värit ovat kirkkaita, tai jokin sävy on hallitseva. Varsinkin lapsena kuolin tai tulin hylätyksi unissa aika usein, mutta en myöhemmin.
Olen niitä muistiin kausittain kirjannut. Pari satunnaista selkounta ja ruumiista irtautumista on joskus ollut yrityksistä riippumatta. Useinkin varsinkin hetkittäin pystyn unessa hallitsemaan tilanteen huomatessani sen olevan unta, mutten silti sanoisi sellaista selkouneksi. Kärsin ennen usein painajaisista, jolloin käytin yleensä huomioni välittömään heräämiseen. Myöhemmin olen pystynyt ratkaisemaan niitä, humoristisillakin tavoilla, mikä on ollut aika rakentavaa. Mitä hirveämpi kokemus, sen hyödyllisempi Jonkin sortin unihalvaukset ovat pahimpia, jolloin jään loukkuun tiettyyn hetkeen, johon herään aina uudestaan, luullen hetken heränneeni oikeasti, enkä pysty sängyssä liikkumaan. Yritän todistaa läsnäolijoille että uni tämä on ja auttakaa nyt, mutta eivät he kuuntele tai huomaa ahdinkoani. Näitä ilmenee stressaantuneena, ja silloin kun nukun niska kipeänä tai vinossa.
Joskus pyydän vain nukkumaan mennessä alitajuntaa kertomaan jotain unessa tai varmistamaan jonkun asian tai uneksimaan jotain todeksi, mikä toimii joskus, ja joskus ehkä en vain muista mitä uni sanoi. Ei mitään ennenäkyjä, mutta saatan saada unesta osviittaa siihen miten "toteuttaa luontoani" jonkin asian suhteen.
Olen niitä muistiin kausittain kirjannut. Pari satunnaista selkounta ja ruumiista irtautumista on joskus ollut yrityksistä riippumatta. Useinkin varsinkin hetkittäin pystyn unessa hallitsemaan tilanteen huomatessani sen olevan unta, mutten silti sanoisi sellaista selkouneksi. Kärsin ennen usein painajaisista, jolloin käytin yleensä huomioni välittömään heräämiseen. Myöhemmin olen pystynyt ratkaisemaan niitä, humoristisillakin tavoilla, mikä on ollut aika rakentavaa. Mitä hirveämpi kokemus, sen hyödyllisempi Jonkin sortin unihalvaukset ovat pahimpia, jolloin jään loukkuun tiettyyn hetkeen, johon herään aina uudestaan, luullen hetken heränneeni oikeasti, enkä pysty sängyssä liikkumaan. Yritän todistaa läsnäolijoille että uni tämä on ja auttakaa nyt, mutta eivät he kuuntele tai huomaa ahdinkoani. Näitä ilmenee stressaantuneena, ja silloin kun nukun niska kipeänä tai vinossa.
Joskus pyydän vain nukkumaan mennessä alitajuntaa kertomaan jotain unessa tai varmistamaan jonkun asian tai uneksimaan jotain todeksi, mikä toimii joskus, ja joskus ehkä en vain muista mitä uni sanoi. Ei mitään ennenäkyjä, mutta saatan saada unesta osviittaa siihen miten "toteuttaa luontoani" jonkin asian suhteen.