Aaveet, haamut, henget...

Astraaliset ja paranormaalit kokemukset, unet, näyt.
Locked
Kenazis
Posts: 811
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Aaveet, haamut, henget...

Post by Kenazis »

On jo kauan ollut mielessä kysellä ihmisten mielipiteitä tästä aiheesta. Eli: mitä teille tarkoittaa aaveet, haamut ja henget? Uskotteko niihin jollain lailla? Ovatko ne samaa tarkoittavia? Varsinkin olen kiinnostunut siitä, miten ihmiset yhdistävät "teosofisen ajattelun" vieraileviin esi-isiin ja kuolleisiin sukulaisiin (+ muihin ihmisiin), jos näin on? Kulkevatko kuolleet parissamme ja millä tavoin?
"We live for the woods and the moon and the night"
Kavi
Posts: 473
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Aaveet, haamut, henget...

Post by Kavi »

Itselleni jotenkin niiden uskominen on samanlainen asia, kuin supikoiran tai peuran näkeminen esikaupunkialueella.
Niistä ennen kaikkea kuulee, niitä myös itse näkee/kokee ja silti aina yllättyy kohdatessaan.

Omakohtaisen kokemukseni olen ilmaissut psyykkiset ilmiöt - alueella, mutta lyhykäisyydessään:
Pienenä menin pesemään hampaita ja tavanomaiseen tapaan siellä sitten oli kaapupäinen mieshenkilö, joka ei ikinä mitään puhunut.
Oli ikäänkuin tilapäisesti siellä katsomassa. Sitä sitten säikähdin tietysti.
Kyseessä siis useampi subjektiivinen "otos" eli eri iltoina häntä näki eritoten kylpyhuoneessa.
Myöhemmin usea perheenjäsenkin näki kyseisen hyypiön. Olento sitten katosi kun sitä mentiin rukoillen ajamaan pois talosta.

Tällä hetkellä olen päässyt aika hyville jalustoille näiden yllättävien tilanteiden kannalta, mutta ehkä tämäntyyppinen kokemus on painottanut sitä, etten koskaan juuri ole ollut kiinnostunut ns. kummitus-jutuista tai paranormaaleista ilmiöistä.
Jostakin muistan lukeneeni, että kummitukset, aaveet ja henget jaoteltiin erilaisten ominaisuuksien kautta.
Itse jaottelua en muista.
Henkiin samaistan enemmänkin, jonkun mediumistisuuden (ei toki aina).
Ihan arkikielessäkin puhutaan "ajan hengestä" tai että jokin on "jonkin henkinen".

Liitän tarinat aaveisiin ja kummituksiin enemmänkin epämääräisinä koputtelijoina tai fyysiseen maailmaan häiriönä ilmenevinä tekijöinä. Usein väkivaltainen kuolema aikaansaa näitä katoilla rämistelijöitä ja lamppujen poksauttelijoita.
Suomen sisällissodasta olen kuullut paljon tarinoita, kuinka ihmisiä on lahdattu omalle pihallensa ja siitä sitten myöhemmin alkanut nämä "erikoiset ilmiöt".
Eniten nämä omakohtaiset tapaukset tietysti aiheuttavat hämmentäviä ajatuksia siitä, että mikä tämä epämääräisyys oli.
Ja miksi?
Siitäkin voi puhua että onko kyseessä tai onko edes mielekästä käyttää sanaa "olento" :D
Yubaba
Posts: 12
Joined: Thu Apr 05, 2018 6:01 am

Re: Aaveet, haamut, henget...

Post by Yubaba »

Minulle muistuu mieleen eräs erittäin outo kokemus kun olin noin 12v. En ole varma, että oliko kohtaamani olento ihan tavallinen ihminen, aave, henki vai jotain enemmän.

Olimme siskoni kanssa kahdestaan kotonamme ihan maaseudulla. Oli kesä tai alkusyksy ja olimme menossa hakemaan jotain kotimme pannuhuoneesta, jonne täytyi kulkea ulkokautta. Ulkona satoi vettä, mutta ei muistaakseni ihan kovin rankasti. Kun astuimme ovesta ulos huomasimme talon päädyssä räystään alla seisovan miehen, joka oli siellä ikään kuin pitämässä sadetta. Kun huomasimme hänet, hän vilkaisi meitä... ja me tottakai säikähdimme ja juoksimme sisään. Parin minuutin päästä kuitenkin päätimme käydä miehen juttusilla, mutta emme enää nähneet hänestä merkkiäkään talon lähettyvillä, eikä viereisellä maantiellä.

Mies oli pukeutunut aikaan ja paikkaan nähden erikoisesti; hänellä oli yllään hieno liituraitapuku, päässään hattu ja kädessä muistaakseni salkku ja/tai kävelykeppi. Miehen piirteet olivat komeat ja tummat, mutta hän ei kuitenkaan näyttänyt romanilta. Ennemmin hän näytti joltain mafiaelokuvan amerikanitalialaiselta hahmolta. Ikää hänellä oli ehkä 40-50v.

Tämä outo kokemus on jäänyt sekä minun että siskoni mieleen. Muistamme yhä miten tilanne oli yhtä aikaa hieman pelottava, mutta (ainakin minusta) enemmän kiehtova ja innostava. Myöhemmin olen vielä nähnyt unta missä tanssin saman näköisen miehen hylätyssä kerrostalossa tangoa, tässä unessa pidin häntä saatanana.

Onko teillä ideoita mikä tämä outo kohtaaminen on voinut olla?

Olen myös nuorena usein nähnyt usein ns. pieniä mustia (itse kutsun niitä möllöiksi). Nämä möllöt ovat siis about pienen 5-vuotiaan lapsen kokoisia tummia varjo-olentoja, joita voi liikkua esim. talojen nurkissa tai puiden latvoissa. Joskus ne liikkuvat yksin ja joskus ikään kuin laumoissa. Näistä olennoista on internet pullollaan raportteja, mutta itse en osaa minä niitä pidän.
Kavi
Posts: 473
Joined: Mon May 09, 2016 4:52 pm

Re: Aaveet, haamut, henget...

Post by Kavi »

Nämä on ihan mielenkiintoisia ja usein aika pelonsekaisia kokemuksia, vaikka astraalinen olento olisikin kaikkea muuta kuin pelottava tai vihamielinen. Usein niihin liittyy vielä mainitsemasi järjettömyys eli ajan ja paikan tunnetta rikkovat tekijät.
Olen mm. näiden asioiden suhteen yhä sellainen, että tulee naureskeltua ajatukselle, että tiede voi selittää nämä asiat miten parhain päin näkee, mutta se ei kerro siltikään itse kokemuksesta mitään. Toisaalta voidaan pitää näitä kokemuksia aaveina tai haamuina, mutta miksi sellaista edes ilmestyi? Toisinsanoen tyhjän panttina ollaan silti, vaikka kuinka yritettäisiin järkeillä. Tämä tietenkään ei estä aiheesta lukemista tai pohtimista, kunhan pitää järjen mukana ja muistaa tehdä kaikkea muutakin.
Omalla kohdallani nämä kyllä ovat yhä mielessä vahvasti. :D

Ihan varjo-olentoja en itse näe, mutta tietynlainen väsymystila ja valaistus aikaansaa perifeerisessä näössä kyllä mustaa ja tunnen "jonkin" läsnäolon. Kun katson sivulle, kuka siellä on - ilmiö häviää.
Joskus runsaan taiteellisen syventymisen jälkeen voi myös aistia tällaista läsnäolon tunnetta, mutta ihan positiivisessa mielessä.
Liikaa tunteilua näissäkin voi yrittää välttää, negatiiviset tuntemukset kun tuntuvat ruokkivan itseään, mutta lopulta taidan olla näissä aika jäävi sanomaan mitään ohjeita, yksilöjä kun ollaan. ;)
Locked