Ääniä ja näkyjä

Astraaliset ja paranormaalit kokemukset, unet, näyt.
Tulihenki
Posts: 227
Joined: Tue Jun 12, 2012 2:24 pm
Contact:

Re: Ääniä ja näkyjä

Post by Tulihenki »

Kiitos Nefastos tulkinnan tuomisesta! Kuulostaa järkevämmältä kuin jonkin gurun vierailu, joka voisi olla helposti egoa ruokkivaa, jos siihen selitykseen alkaisi tarttumaan.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Ääniä ja näkyjä

Post by Nefastos »

Niin... Toisaalta, noiden tulkintojen ei tarvitse sulkea toisiaan pois.

Mutta viisasta tosiaan pitää pää kylmänä vierailutulkinnoissa, tai kohta saa huomata tekevänsä hanttihommia milloin millekin kummitukselle tai leprekaunille, joka vetäisee gurun turbaanin päähänsä & tulee kertomaan "miten asiat oikeasti ovat".

Kun meiltä vielä nykyään puuttuu lähes täysin kaikki tietämys siitä kuinka suhtautua viisaasti ei-inhimillisiin älyihin, on vähiten ongelmallista pitää kaikkia vierailukokemuksia lähtökohtaisesti oman psykoenergetiikan sisäisinä ilmiöinä. Mitä ne kuitenkin aina yhdeltä osaltaan ovat.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Stephanus
Posts: 16
Joined: Wed Apr 30, 2014 9:47 pm

Re: Ääniä ja näkyjä

Post by Stephanus »

En varsinaisesti näe näkyjä tai kuule ääniä, mutta koko eilisillan ja yön tunsin jonkun minulle ennestään tuntemattoman läheisyyden. Tunnen heidät aluksi siitä "kuin joku tuijottaisi" ja sitten alan tuntemaan heidän tunteensa ja aistimuksensa. Yleensä ne ovat energiatasojen katoamista, päänsärkyä, apatiaa, kylmyyden tunnetta jne. Eilen koin ensimmäistä kertaa sen miten entisestään pimeä huone voi pimentyä vieläkin pimeämmäksi vaikka silmät ovatkin ummistettuina.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta tai edes ensimmäinen "ystävä" jonka kanssa joudun olemaan tekemisissä, mutta ensimmäinen joka selkeästi haluaa kertoa jotain. Kysymys kuuluukin että miten fiksua on antautua ja antaa heidän kertoa asiansa, mitä se tekee harjaantumattomalle mielelle?

Aluksi pyysin häntä poistumaan mutta kun tuntui olevan kerrottavaa, niin jäi sitkeästi siihen asti kunnes nukahdin. Aamulla en läsnäoloa halunnut jäädä tunnustelemaan. Mieluummin pyrin noista eroon kuin jäisin odottamaan mitä kerrottavaa on. Minulle on ohjeistettu aina että nämä kaksi maailmaa kannattaa pitää erossa toisistaan.

Mitäs muut ovat tästä mieltä, kiehtovaahan se tietysti on, joten jättäisikö esoteerikko tilaisuuden käyttämättä?
Iisakki
Posts: 16
Joined: Thu Jul 25, 2013 1:51 pm

Re: Ääniä ja näkyjä

Post by Iisakki »

Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta mistään paranormaalista vaikka suvussani se on aika yleistä. Tulihengen tarinasta tuli mieleen äitini tarina kun hän lapsena käveli keskellä yötä kotiseudullansa joka sijaitsee syrjäisessä paikassa pohjoispohjanmaalla. Yhtäkkiä oli tullut kuin päivän valoisuus kaikkialle hetkeksi aikaa.
Tänään hän soitti että hänen asuntonsa on täynnä porukkaa eivätkä he suostu lähtemään. Normaalisti lähtevät kun hän käskee ja häviävät kun kädellä huiskauttaa mutta tänään ei sekään auta.
Stephanus
Posts: 16
Joined: Wed Apr 30, 2014 9:47 pm

Re: Ääniä ja näkyjä

Post by Stephanus »

Iisakki wrote:Tänään hän soitti että hänen asuntonsa on täynnä porukkaa eivätkä he suostu lähtemään. Normaalisti lähtevät kun hän käskee ja häviävät kun kädellä huiskauttaa mutta tänään ei sekään auta.
Näinhän se yleensä menee. Henkien pitäisi kunnioittaa sanaa ja se yleensä toimii. Pitää kuitenkin muistaa että moni kulkijoista on hukassa eikä tiedä mitä tapahtuu/tapahtunut, joten määrätietoinen sanominen pitäisi riittää opastamaan heidät omaan paikkaansa. Itsellä oli joskus vaikeuksia saada erästä edesmennyttä ystävääni poistumaan ja lopulta jouduin turvautumaan muiden apuun. Kun ihmettelin että miksi minun sanomiseni ei omassa kodissani riittänyt, niin sain vastauksen että ehkä pidin siitä itse vain niin lujasti kiinni. Ja näinhän se oli, kun jälleen tapaa ystävän jolle ei koskaan voinut jättää hyvästejä ja jota on kaivannut vuosia, on todella vaikea käskeä poistumaan siten että sitä oikeasti tarkoittaa.

Omasta ja muiden kokemuksista päätellen harva noista on miksikään "henkioppaaksi", vaikka luulisi että olisi hieno saada jotain profetioita tai ennustuksia. Siellä vain tavallisia kuolleita ihmisiä, samoine luonteepiirteineen, samoine tunteineen ja samoine tietoineen. Vieläpä siten että valitettavan eksyksissä eivätkä välttämättä edes tiedä olevansa väärässä paikassa. Joten vaikka sieltä asiaa tulisikin, niin kuten aiemmin joku sanoi, kaikelle ei kannata panna liikaa painoarvoa.

Toinen merkillepantava seikka on että miksi naiset ovat herkempiä tuntemaan nuo? Vaikka itsekin tunnen ihmisten energiat ja läsnäolon, niin vastaanottokykyni ei läheskään ole verrannollinen muutamaan naispuoleiseen ystävääni. Ja näitä ystäviä on pikaisesti laskettuna ainakin neljä, yksi tekee energiatöitä työkseen ja toinen pitää taitonsa "salassa" mutta käyttää sitä selkeästi vapaaehtoistyössä hyväkseen. Miesten osuus kavereissa on tietysti suurempi, mutta siellä ymmärrys ja vastaanottokyky pyöreä nolla. Ehkä Noitavasara oli sittenkin oikeassa, heh
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Ääniä ja näkyjä

Post by Nefastos »

On tainnut olla taas poikkeuksellisen kuumottava kuutamo, kun näitä tarinoita on kuullut nyt eri tahoilta viime päivinä.
Stephanus wrote:Omasta ja muiden kokemuksista päätellen harva noista on miksikään "henkioppaaksi", vaikka luulisi että olisi hieno saada jotain profetioita tai ennustuksia. Siellä vain tavallisia kuolleita ihmisiä, samoine luonteepiirteineen, samoine tunteineen ja samoine tietoineen. Vieläpä siten että valitettavan eksyksissä eivätkä välttämättä edes tiedä olevansa väärässä paikassa. Joten vaikka sieltä asiaa tulisikin, niin kuten aiemmin joku sanoi, kaikelle ei kannata panna liikaa painoarvoa.


Samaa mieltä. Liian usein törmää siihen, että koska skeptisismi on nykyaikana niin vahvaa & kaikki parapsykologinen helposti kielletään, kaikkiin ilmiöihin alkaa tällöin liittyä myös erityinen gloria, milloin tottumaton niihin törmää. Siten jostain tilanteesta mihin ei välttämättä liity kovin kummoista syvyystasoa tuleekin vavahduttava, jolloin saadut "tiedonannot" ovatkin sitten automaattisesti muka valtavan merkityksekkäitä. Vahvan dualismin ongelmia taas. Oikeasti parapsykologian & psykologian välinen raja on kulttuurinen yhtä paljon kuin fysiologinen tai metafyysinen; kummitteluilla ei ole välttämättä sen enempää sanottavaa kuin jollain puoliharvinaisella kemiallisella tai meteorologisella reaktiolla ilmakehässä, vaan useinkin vain vastaavuusilmiön yleinen arvo.

Stephanus wrote:Toinen merkillepantava seikka on että miksi naiset ovat herkempiä tuntemaan nuo?


Ja myös visualisoimaan. Olen usein huomannut, että nainen paljon luontevammin kokee astraaliset kokemukset näkyjen tapaisina, siinä missä (psyykkisesti herkkä) mies kyllä aistii samat asiat, mutta harvemmin "näkee" ne ulkoisen olennon tapaisina muotoina.

Tästä voi esittää tietysti samat arvailut kuin sukupuolieroista ylipäänsä: joko kyseessä on ainakin jossain määrän biologinen, fysiologinen ero (kuten itse uskon), tai sitten voidaan toki yhtä hyvin sanoa, että se tapa jolla nainen nykyään kulttuurisesti kasvatetaan, antaa paremmat mahdollisuudet tällaisten kykyjen kehittämiseen. Joka tapauksessa se tapa jolla informaatio aivopuoliskojen välillä & suhteessa erilaisiin energiatason havaintoihin kulkee, näyttää olevan lähtökohtaisesti parempi & tarkempi naisilla. Miehet tuntuvat pääsevän samaan tarkkuuteen yleensä vain aktiivisella meditoinnin, stimulanttien tai vastaavien ulkoisten keinojen käyttämisellä.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
RaktaZoci
Posts: 307
Joined: Tue Feb 05, 2013 10:32 pm
Location: Salo

Re: Ääniä ja näkyjä

Post by RaktaZoci »

Stephanus wrote:Minulle on ohjeistettu aina että nämä kaksi maailmaa kannattaa pitää erossa toisistaan.
Itse olen varsin vakuuttunut henkimaailman todellisuudesta, mutta myös siitä, että sen kanssa ei ole ns. leikkimistä. Olen saanut valitettavasti todistaa vierestä, kun asioita joiden vakavuudesta ja vaikuttavuuden asteesta ei olla oltu tietoisia ja tällä on ollut hyvin tuhoisia seurauksia, useimmiten johtaen mielenterveysongelmiin.
En ole kokenut tarvetta tällaisiin matkailuihin, ainakaan tietoisesti, mutta en sano etteivätkö ne voisi olla hyödyllisiä ja avuksi kehityksen tiellä, kunhan perusta on kunnossa.
Stephanus wrote:Toinen merkillepantava seikka on että miksi naiset ovat herkempiä tuntemaan nuo? Vaikka itsekin tunnen ihmisten energiat ja läsnäolon, niin vastaanottokykyni ei läheskään ole verrannollinen muutamaan naispuoleiseen ystävääni. Ja näitä ystäviä on pikaisesti laskettuna ainakin neljä, yksi tekee energiatöitä työkseen ja toinen pitää taitonsa "salassa" mutta käyttää sitä selkeästi vapaaehtoistyössä hyväkseen. Miesten osuus kavereissa on tietysti suurempi, mutta siellä ymmärrys ja vastaanottokyky pyöreä nolla. Ehkä Noitavasara oli sittenkin oikeassa, heh
Tiedostan tämän sukupuolien välisen eron, mutten ole aivan samaa mieltä väitteestä. On totta, että naisille tämän kaltainen kokeminen on kenties luontevampaa, mutta samalla riski 'väärinkäyttöön' on myös suurempi. Itsessäni on feminiininen puoli ollut aina vahvoilla, vaikka onkin vaatinut paljon työtä että sen vaikuttavat energiat on saatu ns. aisoihin. Joten sanoisin, että tällaista "näkemisen herkkyyttä" löytyy myöskin miespuolisilta, joskin ehkä harvemmin luontaisesti, mutta se ei tarkoita etteikö sitä voitaisi silti intentionaalisesti hyödyntää.
die Eule der Minerva beginnt erst mit der einbrechenden Dämmerung ihren Flug.
-Hegel
Wyrmfang
Posts: 775
Joined: Tue May 25, 2010 10:22 pm
Location: Espoo

Re: Ääniä ja näkyjä

Post by Wyrmfang »

Nefastos wrote:
Stephanus wrote:Omasta ja muiden kokemuksista päätellen harva noista on miksikään "henkioppaaksi", vaikka luulisi että olisi hieno saada jotain profetioita tai ennustuksia. Siellä vain tavallisia kuolleita ihmisiä, samoine luonteepiirteineen, samoine tunteineen ja samoine tietoineen. Vieläpä siten että valitettavan eksyksissä eivätkä välttämättä edes tiedä olevansa väärässä paikassa. Joten vaikka sieltä asiaa tulisikin, niin kuten aiemmin joku sanoi, kaikelle ei kannata panna liikaa painoarvoa.


Samaa mieltä. Liian usein törmää siihen, että koska skeptisismi on nykyaikana niin vahvaa & kaikki parapsykologinen helposti kielletään, kaikkiin ilmiöihin alkaa tällöin liittyä myös erityinen gloria, milloin tottumaton niihin törmää. Siten jostain tilanteesta mihin ei välttämättä liity kovin kummoista syvyystasoa tuleekin vavahduttava, jolloin saadut "tiedonannot" ovatkin sitten automaattisesti muka valtavan merkityksekkäitä. Vahvan dualismin ongelmia taas. Oikeasti parapsykologian & psykologian välinen raja on kulttuurinen yhtä paljon kuin fysiologinen tai metafyysinen; kummitteluilla ei ole välttämättä sen enempää sanottavaa kuin jollain puoliharvinaisella kemiallisella tai meteorologisella reaktiolla ilmakehässä, vaan useinkin vain vastaavuusilmiön yleinen arvo.
Tällainen dualismi on tosiaan erittäin leimallista nykyiselle kulttuurillemme, mutta johtaisin sen alkusyyn aivan eri asiaan. Nimittäin kristilliseen (tai yleensäkin yksipuolisesti oikean käden uskonnollisuuden) dualismiin, jossa kaikki ns. yöpuolen aines kielletään, tai jos ei suoranaisesti kielletä, niin ei kuitenkaan oteta huomioon sen vaatimalla tavalla. Tällä on toki yhteytensä leimallisen tieteelliseen lähestymistapaan psykologisena ja kulttuurisena (ei mielestäni niinkään filosofisena) virtana. Mistä seurasi jo esi-luonnontieteellisenä kristillisenä aikana tuo mainittu vastareaktio, pakkomielle ilmiöihin.

Homman ydin on se, että fenomenaalinen elämismaailma tulee hyväksyä kokonaisuutena, ja siihen miltei käsitteellisesti kuuluu "kumman" reuna-alue - toisilla vahvemmin kuin toisilla - jota ei tule sen paremmin kieltää kuin korostaa liikaa. Metafyysiset, ontologiset ja ennen kaikkea tieteelliset kysymykset ovat sitten asia erikseen, ja useimmiten, myös tässä asiassa, siinä mielessä irrallisia elämismaailmasta, että monia eri näkemyksiä on ainakin periaatteessa mahdollista kannattaa suhtautuen omaan elämismaailmaan viisaasti. Ihminen joka ei lähesty asioita älyllisesti ei yleensä kykene systemaattisesti hahmottamaan elämismaailman ja filosofisesti tai tieteellisesti faktisen todellisuuden eroa. Tämä ei ole millään tavalla ongelma niin kauan kuin eron kuitenkin jollain tapaa kuitenkin tiedostaa. Ja vaikka ei tiedosta, ongelma ei ole valtava, mikäli se korvaantuu käytännön viisaudessa :)

Voin olla väärässä siinä, että mitään nykyistä luonnotiedettä mullistavaa käännettä ei yliaistillisten ideoiden suunnalta hyvin luultavasti tule (tieteellinen avoimuus itsessäänkin vaatii tällaista periaatteellista mahdollisuutta aina), mutta minusta kyllä vahvasti tuntuu että myöskään ilmiöiden faktatodellisuutta painottamalla ei käytännössä tuosta mainitusta dualismista päästä, vaikka puheen tasolla kokonaisvaltainen näkemys on tällöin helppo esitttää. Kun ns. tiedeuskovainen kieltää yliaistillisen ilmiön todellisuuden, hän ei itse asiassa sano vain, että tämä ilmiö on luultavasti selitettävissä nykyisellä luonnontieteellä, vaan kieltää ennen kaikkea osan omasta elämismaailmastaan. Kun taas joku, ottamatta yleensä edes kunnolla selvää korrektit standardit täyttävästä tieteellisestä tutkimuksesta, väittää että ainakin joidenkin ilmiöiden täytyy ehdottomasti olla todellisia myös muussa mielessä kuin omaan elämismaailmaansa kuuluvana mielekkäänä tekijänä, hän tekee päinvastaisen virheen.
Wyrmfang
Posts: 775
Joined: Tue May 25, 2010 10:22 pm
Location: Espoo

Re: Ääniä ja näkyjä

Post by Wyrmfang »

Ihan täysin käytännön tasolla äänien ja näkyjen relevanssin voi minusta tiivistää triviaalin kuuloiseen teesiin: ilmiöille kannattaa antaa huomiota siinä määrin kuin niistä on hyötyä käytännöllis-moraalisesti. Hetkellinen nostava tai ahdistava tunnelma sinänsä kantaa ihan yhtä vähän kuin mistä tahansa asiasta saatu vastaava. Minulla on esimerkiksi jonkin verran kokemuksia "unioppaista", joiden antamat neuvot on kyennyt havaitsemaan päteviksi neutraalissa mielentilassa uusiksi pohtimalla. Tosiasiallisesti tällainen on kuitenkin kaikkea muuta kuin triviaalia, sillä erittäin helposti asioita alkaa vääristelemään "erikoista" tietä tavoitetun idean ympärille, kun pitäisi olla niin, että se "tavallinen" arkitodellisuus on se referenssipiste missä mitataan oivallusten kestävyys.

EDIT: Edelliseen viestiin liittyen, mutta käytännöllisemmin: vastoin Nefastoksen ajatusta katsoisin, että lähtökohtainen skeptisyys ilmiöiden todellisuudesta siinä tavanomaisesti ymmärretyssä mielessä nimenomaan auttaa suhtautumaan luonnollisemmin ilmiöihin. Ainakin jatkuva pohtiminen tyyliin "olikohan nyt juuri tämä ilmiö aito?" (missä ihmeen mielessä aito tai epäaito, kun puhutaan käytännöllisestä näkökulmasta?) vaikuttaa minusta mainitulta dualistiselta asennoitumiselta.
User avatar
Insanus
Posts: 835
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Ääniä ja näkyjä

Post by Insanus »

Wyrmfang wrote:Ihan täysin käytännön tasolla äänien ja näkyjen relevanssin voi minusta tiivistää triviaalin kuuloiseen teesiin: ilmiöille kannattaa antaa huomiota siinä määrin kuin niistä on hyötyä käytännöllis-moraalisesti. Hetkellinen nostava tai ahdistava tunnelma sinänsä kantaa ihan yhtä vähän kuin mistä tahansa asiasta saatu vastaava. Minulla on esimerkiksi jonkin verran kokemuksia "unioppaista", joiden antamat neuvot on kyennyt havaitsemaan päteviksi neutraalissa mielentilassa uusiksi pohtimalla. Tosiasiallisesti tällainen on kuitenkin kaikkea muuta kuin triviaalia, sillä erittäin helposti asioita alkaa vääristelemään "erikoista" tietä tavoitetun idean ympärille, kun pitäisi olla niin, että se "tavallinen" arkitodellisuus on se referenssipiste missä mitataan oivallusten kestävyys.

EDIT: Edelliseen viestiin liittyen, mutta käytännöllisemmin: vastoin Nefastoksen ajatusta katsoisin, että lähtökohtainen skeptisyys ilmiöiden todellisuudesta siinä tavanomaisesti ymmärretyssä mielessä nimenomaan auttaa suhtautumaan luonnollisemmin ilmiöihin. Ainakin jatkuva pohtiminen tyyliin "olikohan nyt juuri tämä ilmiö aito?" (missä ihmeen mielessä aito tai epäaito, kun puhutaan käytännöllisestä näkökulmasta?) vaikuttaa minusta mainitulta dualistiselta asennoitumiselta.
Hear hear. Omakaan filtterini rajakokemusten suhteen ei ole niinkään "onko tämä totta vai ei", koska kysymykset olemassaolosta alkavat viitata itseensä hedelmättömissä kehissä niin äkkiä. Pikemminkin kysymys "missä kontekstissa kokemus on merkityksellinen" tai millä elämismaailman alueella paranormaalilla on motivaatio- tai liikevoimaa on tärkeä. Eihän magiankaan toimivuutta muuta suuntaan eikä toiseen se, toimiiko se "oikeasti", kun "oikeasti toimiminen" on aina siinä kontekstissa jossa sillä on merkitystä :D Oman kokemusmaailman blendaantuminen muuhun maailmaan (tai kauniimmin: unio mystica) tapahtuu suhteissa & sellainen omien subjektiivisten kokemuksien silloittamisen/rytmittämisen intuitiivinen kyky on todellinen riippumatta siitä onko kyse aktiivisesta maailmaa muokkaavasta magiasta vai passiivisemmasta maailman muotoutumiseen sopeutumisesta, vaikka noiden kahden tavan ero on olennainen mitä tulee henkilökohtaiseen käytäntöön.

Se osaltaan liittyy viime Luciferin kokouksen jälkeen pohdittuun asiaan siitä, miten korkealentoiset ja/tai yleisellä tasolla puhutut asiat liittyvät henkilökohtaiseen (käytännöllis-moraalisen) elämään ja pragmaattisiin valintoihin ihmissuhteissa, uran, opiskelun jne.suhteen. Muutos itsessä muuttaa sitä tapaa jolla välitöntä ympäristöä havainnoidaan, oli se päätös rehellisyydestä, hyvä fiilis, tai henkikontakti eikä siinä kontekstissa ole merkitystä sillä muuttuuko maailma vai tapamme sopeutua siihen, koska itseyden ja toiseuden välisessä suhteessa on joka tapauksessa tapahtunut havaittava muutos ja niissä suhteiden muutoksissa on ikään kuin algoritmeja joilla valitut ongelmat (eli päämäärien/halujen ja toisten vastaavien välinen kitka) ratkaistaan.
Jumalan synnit ovat kourallinen hiekkaa ihmisen valtameressä
Locked