Kysymyksiä ihmismielestänne

Astraaliset ja paranormaalit kokemukset, unet, näyt.
Angolmois

Re: Kysymyksiä ihmismielestänne

Post by Angolmois »

Zeraim wrote: Mon Feb 24, 2020 8:32 pmPahoittelen, että en ole sisäistänyt vielä kovinkaan hyvin AT:n käyttämää terminologiaa, joten en osaa analysoida tuota kokemusta ”oikeiden” termien valossa. Osittain osaisin ehkä asetella noita niihin ihmisen olemuspuolista kertoviin kolmioihin, mutta saattaisi mennä vaan sekavammaksi.
Tämä on tuskin ongelma kenellekään, kun pohdinnoistasi käy ilmi nimenomaan se, että olet itse niitä pohtinut. Paljon pahempi asia olisi se, jos vain käyttäisit "oikeaa" terminologiaa ilman mitään omakohtaisesti ajateltua sisältöä.
User avatar
Segel
Posts: 91
Joined: Thu Jan 04, 2018 4:06 pm
Location: Helsinki

Re: Kysymyksiä ihmismielestänne

Post by Segel »

Segel wrote: Sun Feb 23, 2020 12:35 pm
Ave wrote: Sat Feb 22, 2020 9:55 am

1. Ajattelua on joskus kutsuttu sisäiseksi puheeksi. Onko oma sisäinen puheesi monologi- vai dialogi- vai pluralogimuotoista? Jos ajattelusi on moniäänistä, minkälaista tuo moniääninen puhe on? Eteneekö se helposti seurattavana keskusteluna, vai tuleeko sinne irralliselta tuntuvia kommentteja?

Ajatukset valuvat jostain tavoittamattomasta pisteestä mun tajuntaan ja pukeutuvat yhdeksi häiriintyneeksi perheeksi. Perheen jäseninä on ainakin äiti, isä ja pikkulapsi, jotka käyvät välillä riitaisaakin keskustelua.

Isä on ankara, hän tykkää lytätä ja ennen kaikkea kyseenalaistaa kaikkien muiden mielipiteet. Hän usein sanoo jotain sellaista, että "teistä ei ole mihinkään, mistä te mitään tiedätte, hulluja kaikki tyynni."Tämä on lapsen näkemys isästään. Lapsen mielestä isä on kauhean fiksu, mutta ei kuitenkaan aina kerro kaikkea.
Sitten on päätä silittelevä, lepmeä äitihahmo. Hän usein sanoo että "aina on aikaa ja huomennakin on uusi päivä. Älä ole niin ankara itsellesi." Isän mielestä äiti on usein liian höveli lastaan kohtaan ja mahdollistaa tämän laiskuuden.
Sitten on tämä tyhmiä kyselevä pikkulapsi, joka ei ikinä jätä vanhempiaan rauhaan vaan kyselee kyselemistään kaikkea maan ja taivaan väliltä aina vanhempien mielestä ärsyttävyyteen asti. Pikkulapsi yrittää ottaa molempien vanhempinsa mielipiteet huomioon ja seistä heidän välissään.
Koko perhe ei ole aina kuitenkaan samaa aikaa kotona.
Helpoimmin tunnun samaistumaan tuohon pikkulapseen, mutta ymmärrän kyllä että olen nuo kaikki ja toisaalta loppujen lopuksi en ole mikään niistä.

*Se ytimellinen häpeä, kun kun olet sanonut tai kirjoittanut jotakin, kun koet että et ole itse edes ollut kokonaan paikalla.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Kysymyksiä ihmismielestänne

Post by Soror O »

Segel wrote: Tue Feb 25, 2020 6:50 pm
Segel wrote: Sun Feb 23, 2020 12:35 pm
Ave wrote: Sat Feb 22, 2020 9:55 am

1. Ajattelua on joskus kutsuttu sisäiseksi puheeksi. Onko oma sisäinen puheesi monologi- vai dialogi- vai pluralogimuotoista? Jos ajattelusi on moniäänistä, minkälaista tuo moniääninen puhe on? Eteneekö se helposti seurattavana keskusteluna, vai tuleeko sinne irralliselta tuntuvia kommentteja?

Ajatukset valuvat jostain tavoittamattomasta pisteestä mun tajuntaan ja pukeutuvat yhdeksi häiriintyneeksi perheeksi. Perheen jäseninä on ainakin äiti, isä ja pikkulapsi, jotka käyvät välillä riitaisaakin keskustelua.

Isä on ankara, hän tykkää lytätä ja ennen kaikkea kyseenalaistaa kaikkien muiden mielipiteet. Hän usein sanoo jotain sellaista, että "teistä ei ole mihinkään, mistä te mitään tiedätte, hulluja kaikki tyynni."Tämä on lapsen näkemys isästään. Lapsen mielestä isä on kauhean fiksu, mutta ei kuitenkaan aina kerro kaikkea.
Sitten on päätä silittelevä, lepmeä äitihahmo. Hän usein sanoo että "aina on aikaa ja huomennakin on uusi päivä. Älä ole niin ankara itsellesi." Isän mielestä äiti on usein liian höveli lastaan kohtaan ja mahdollistaa tämän laiskuuden.
Sitten on tämä tyhmiä kyselevä pikkulapsi, joka ei ikinä jätä vanhempiaan rauhaan vaan kyselee kyselemistään kaikkea maan ja taivaan väliltä aina vanhempien mielestä ärsyttävyyteen asti. Pikkulapsi yrittää ottaa molempien vanhempinsa mielipiteet huomioon ja seistä heidän välissään.
Koko perhe ei ole aina kuitenkaan samaa aikaa kotona.
Helpoimmin tunnun samaistumaan tuohon pikkulapseen, mutta ymmärrän kyllä että olen nuo kaikki ja toisaalta loppujen lopuksi en ole mikään niistä.

*Se ytimellinen häpeä, kun kun olet sanonut tai kirjoittanut jotakin, kun koet että et ole itse edes ollut kokonaan paikalla.
Kirjoitan nyt puhelimella, joten en pysty kätevästi muokkaamaan tätä. Mutta siis, pystyn samaistumaan... Olen tehnyt myös paljon tekoja, joissa ns. en ole ollut paikalla. Ja tuntenut häpeää.

Olet kuitenkin turvassa täällä, ja itsessäsi, vaikka joku osa sinusta paljastaisi jotain. Piiloonkin pääsee yhä uudelleen.
If you want to reborn, let yourself die.
Zeraim
Posts: 47
Joined: Wed Dec 04, 2019 6:47 pm

Re: Kysymyksiä ihmismielestänne

Post by Zeraim »

Segel wrote: Tue Feb 25, 2020 6:50 pm *Se ytimellinen häpeä, kun kun olet sanonut tai kirjoittanut jotakin, kun koet että et ole itse edes ollut kokonaan paikalla.
Hieman epäilen, että annamme liiankin usein tilaa ja merkitystä häpeälle ja rajoille. Pyrimme turhan usein rajoittamaan ilmaisuamme ja pitämään ”ongelmat” aisoissa, jotta kukaan ei niitä näkisi. Ja silti meillä kaikilla on omamme, vaikkakin todellisuudessa usein se oma ja uniikilta tuntuva ongelmamme onkin samanlainen kuin useiden muiden.

Mielestäni esimerkiksi se, että kuvasit ainakin joskus ilmenevän sisäisen dialogin luonnetta, vaikka et toisella hetkellä tunnistaisikaan sitä omaksi tai häpeät sitä, kuvaa yhdenlaista muotoa siitä, mitä myös meidän muiden mielessämme saattaa välillä pyöriä. Kiitos, että jaoit. Tietyllä tavalla se oli rohkeampaa, kuin mihin itse pystyin.

Olisin ehkä kirjoittanut täysin eri tavalla, mikäli en olisi analysoinut päässäni sitä, että minkä kuvan se antaa, tai mitä jos sanon jotain ja myöhemmin ihmiset saavatkin tietää, kuka hilluu nimimerkin takana. Jotenkin koen hyvin ahdistavaksi sen, että koen joutuvani jättämään asioita ilmaisematta vain sopiakseni muiden mielikuvaan tai ollakseni aiheuttamatta ongelmia työlle tai lähipiirille. Sensuroin itseäni jatkuvasti, välillä jopa mielessäni yksin ollessani.

Esimerkiksi tahtoon liittyvään vastaukseeni olisin halunnut mainita kokemuksista noiden halujen muutoksissa paastojen, valvomisen, seksuaalisuuden, kylmettämisen ja muiden ääritilojen hakemisen myötä, joilla olen niitä yrittänyt oppia hallitsemaan ja ymmärtämään. Mutta en vain pystynyt, koska kyseessä on avoin foorumi ja en voi tietää, ketkä tulevaisuudessa yhdistävät kirjoituksen henkilöön. Tämä ehkä tietyllä tavalla korostuu nyt, kun olen vasta liittynyt kööriin, enkä yhtään itsekkään vielä tiedä, keitä näiden kaikkien nimimerkkien takana oikeasti on.

Yritän hiljalleen päästä irti turhasta itsesensuurista ja voin vain toivoa, että ainakin se ylivedetty osa siitä oli turhaa.

Ps. kirjoitan tätäkin miettien syitä ja seurauksia sanoille käyttäen lukihäiriön piilottamiseksi tekstinkäsittelyohjelmaa.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Kysymyksiä ihmismielestänne

Post by Soror O »

Kiitos näistä vastauksista, Nefastos ja Zeraim. Niiden ansiosta oivalsin (muistin), että ristiriitaisuus kuuluu elimellisesti myös tahtoon. Ihmisessä vaikuttavat myriadit pyörteet ja tasot ikäänkuin vetävät ihmistä kukin tahoilleen ja okkultistin tehtävä on (kuten viittasitte) synnyttää näistä näennäisesti riitaisista virtauksista synteesi.

Oman tahtoni aika-ajoin ilmenevässä näivettymisessä on kyllä sellaista Saarnaajan kirjasta tuttua valitusta siitä, kuinka hankalaa on motivoitua tämän maallisen taivalluksen päiväperho-puhteisiin, kun ikuisuudesta käsin katsottuna koko maallinen taivallus näyttäytyy mitättömänä tomuhiukkaisena loputtoman syvän avaruuden laitamilla. Mutta se tomuhiukkanen on samaan aikaan juuri se madonreikä, josta sielu pilke silmäkulmassaan sukeltaa kohti Kaikkeutta ja Itseään.
If you want to reborn, let yourself die.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Kysymyksiä ihmismielestänne

Post by Soror O »

Zeraim wrote: Mon Feb 24, 2020 8:32 pm Mutta noikin kokemukset saavat kyllä itseni hieman epäilemään, etteivät ne oikeastaan vielä ole kovinkaan lähellä mitään ”vapaata” tai ”puhdasta”, sillä välillä niiden jälkeen huomaan olevani esimerkiksi suunnattoman rakastunut johonkin ihmiseen tai kokemukset voivat muulla tavalla ”voimistaa” jotain hyvinkin persoonallista puoltani. Välillä taas koen tuon ”jumalallisen” valokokemuksen totaalisen täyttymyksen tilana, johon en mitenkään voi liittää edes termiä tahto, koska siinä ei ole mitään pyrkimystä.
Rupesin miettimään tuota eroottisen kokemuksen vahvistumista pyhien kokemusten yhteydessä. Itselläkin tulee kiusaus tulkita tällaisia eroottisia virtauksia jotenkin "alemman tasoisiksi ilmiöiksi", mikä tietysti on yksinkertaistava ja hieman harhainenkin tapa lähestyä niitä. Yritän tässä para-aikaa itsekin nähdä oman eroottisen haluni kohteen (johon itselläni ei ole juuri mitään konkreettista yhteyttä) ikäänkuin fantastisena oppaana, joka osoittaa ne kohdat itsestäni jotka hakevat vielä täyttymystä ja yhteyttä. Tavallaan kyseessä on kai jonkinlainen taivaallinen puoliso, jota eroottisen halun kohde edustaa ja jonka kanssa muodostettu liitto auttaa yhdistämään eri olemuspuolia itsessään. Jollain tapaa tuo taivaallinen puoliso on myös korkeampi Itse.

Tietysti voidaan argumentoida, että tällaisillä fantasiasuhteilla operoiminen on keskenkasvuista (koska ilman konkreettista yhteyttä suhde jää imaginaariseksi. Ellei sitten oteta lukuun, että ihmiset voivat viestiä myös ajan ja paikan yli.) En näe sitä lähtökohtaisesti kuitenkaan keskenkasvuisena, kyse on enemmän tässäkin siitä, kuinka tällaisia metodeja käyttää. Koen, että tämä työ valmistaa minua kohtaamaan ihmiset konkreettisellakin tasolla syvemmin ja totuudellisemmin.
If you want to reborn, let yourself die.
Zeraim
Posts: 47
Joined: Wed Dec 04, 2019 6:47 pm

Re: Kysymyksiä ihmismielestänne

Post by Zeraim »

Hauskasti kaksi foorumiketjua (Twin flame + tämä) sulautuvat toisiinsa kuin viitteenä keskustelun sisällöstä!
Ave wrote: Sat Feb 29, 2020 10:00 am Rupesin miettimään tuota eroottisen kokemuksen vahvistumista pyhien kokemusten yhteydessä. Itselläkin tulee kiusaus tulkita tällaisia eroottisia virtauksia jotenkin "alemman tasoisiksi ilmiöiksi", mikä tietysti on yksinkertaistava ja hieman harhainenkin tapa lähestyä niitä. Yritän tässä para-aikaa itsekin nähdä oman eroottisen haluni kohteen (johon itselläni ei ole juuri mitään konkreettista yhteyttä) ikäänkuin fantastisena oppaana, joka osoittaa ne kohdat itsestäni jotka hakevat vielä täyttymystä ja yhteyttä. Tavallaan kyseessä on kai jonkinlainen taivaallinen puoliso, jota eroottisen halun kohde edustaa ja jonka kanssa muodostettu liitto auttaa yhdistämään eri olemuspuolia itsessään. Jollain tapaa tuo taivaallinen puoliso on myös korkeampi Itse.

Tietysti voidaan argumentoida, että tällaisillä fantasiasuhteilla operoiminen on keskenkasvuista (koska ilman konkreettista yhteyttä suhde jää imaginaariseksi. Ellei sitten oteta lukuun, että ihmiset voivat viestiä myös ajan ja paikan yli.) En näe sitä lähtökohtaisesti kuitenkaan keskenkasvuisena, kyse on enemmän tässäkin siitä, kuinka tällaisia metodeja käyttää. Koen, että tämä työ valmistaa minua kohtaamaan ihmiset konkreettisellakin tasolla syvemmin ja totuudellisemmin.

En suoranaisesti näe eroottisuutta mitenkään alempana nykyään, ehkä enemmänkin päinvastoin. Joskus teininä painin kyllä aiheen parissa paljonkin ja häpesin mm. sitä, että kun harjoittelin ruumiista irtautumista, sain tyypillisesti ”huomioni hajottavan” erektion heti kun irtautuminen oli tapahtumassa. Koin silloin asian ongelmaksi ja koin jotenkin seksuaalisuuden alhaiseksi ja haitalliseksi henkiselle kehitykselle. Olin vaan selvästi lukenut liikaa teosofiaa + Elisabeth Haichin Vihkimys tyylisiä teoksia :D

Tuolla toisessa Twin Flame -ketjussa mainittiin mm. incubus. Itselläni on erilaisia kokemuksia niistä beibe-versiosta (succubus). Silti jaan succubus kokemuksia useampiin kategorioihin. Ehkä kaksi sellaista pääasiallista kategoriaa itselläni ovat seksuaaliseen turhautumiseen liittyvät fantasiamaiset uni/lucid/oobe tilat ja toisaalta erilaiset "kundalini-kokemukset". Näiden välinen suhde on aika liukuva ja ne voivat tietyllä tavalla muuntua toisikseen. Välillä saatan kokea ne hyvinkin ”jumalallisina” tapahtumina.

Jos yritän edes avata tätä, niin tuo fantasia kokemukset ovat tyypillisiä eroottisia unitiloja (voi olla myös esim. lucid uni), jotka syntyvät itselläni siitä, että kassit on täynnä tai ylipäätään on libidoa viel onnekseni jäljellä.
Tuo toinen, jota tietyllä tavalla pidän ”hyödyllisempänä” (lihavoiduissa lainausmerkeissä!) on kokemus, joka liittyy enemmänkin arkkityyppisten tai jumalolentojen kanssa yhtymiseen. Nämä eivät siis ole tyypillisiä fantasioita tai unia siinä mielessä, että niissä kokemuksissa tajunta on hyvinkin kirkas ja ne tuntuvat samaan aikaan hyvin konkreettisiltä, ”fyysisiltä” sekä ne johtavat voimakkaisiin valokokemuksellisiin orgastisiin tiloihin, joissa koen tajuntani laajenevan. Noissa toisissa taas tajunta tietyllä tavalla kaventuu seksin ympärille.

Noita seksuaalisvivahteisia yhtymisiäkin tuntuu olevan myös noiden arkkityyppisten puolien suhteen hyvin eri tyyppisiä. Huomaan niissä olevan myös erilaista seksuaalisuuden vivahdetta. Yhtymiset mm. omaan ”ylempään itseen” ovat saattaneet olla aika saman tyyppisiä, mutta niistä on puuttunut lähes kokonaan seksuaalisuuteen tyypillisesti liitetty fyysinen kiihottumisen tila tai halu. Silti sen suhteen on helposti ymmärtänyt ajatuksen ”pyhästä avioliitosta” tai rakastavaisen yhdistymisestä...miten nyt kukakin sitä on kuvannut...silti se ei tunnu samalla tavalla seksuaaliselta kuin noiden muiden kohdalla. Muiden arkkityyppisten olemuspiirteiden kohdalla seksuaalisuus puolestaan on saattanut olla hyvinkin ”eläimellistä” menoa ja niissä on ollut erilaisia asteita ”astraalis-fyysistä” kiihottuneisuutta. Itselläni esimerkiksi ruumiista irti ollessa seksuaalisuus on silti usein hivenen fyysistä muistuttavaa, vaikkakin hyvin ”energiakeskeistä” ja pyörteenomaista.

Lähestyn seksuaalisuutta siis tietyllä tavalla pyhänä ja ylevänä asiana, eikä tarkoitukseni ole vähätellä seksuaalisuuden merkitystä henkisyydessä. En ehkä halua silti useinkaan korostaa seksuaalisuutta liikaa, koska ainakin itse olen kokenut sen painottumisen kokenut myös välillä hidasteeksi. Tarkoitan tällä sitä, että mikäli seksuaalisuus pääsee patoutumaan liikaa, alkaa henkisiä kokemuksia värittää jatkuva seksuaalisuuden korostuminen sekä esim ruumiista irtautuessa tai lucid unissa on vaan pakko painaa kaikkea. Näen tämän kuitenkin lähinnä tyypillisenä vaiheena, josta tilanne muuntuu hiljalleen siitä paineesta vapautumiseksi samalla kun seksuaalisuus muuntuu/sublimoituu. En usko seksuaalisuuden voivan rauhassa muuntua, mikäli sitä padotaan. Itse näen tantristisen työskentelyn voivan olla yksi hyvä työväline muuntaa kokemusta ja tietyllä tavalla myös "vapautua" seksuaalisuudesta siten, että seksuaalisuus voi säilyä samaan aikaan elämässä. Sen luonne vain muuntuu jatkuvasti kohti uusia muotojaan vaikka entisetkin säilyisivät mukana.

En siis todellakaan näe seksuaalisuutta keskenkasvuisuutena, vaan enemmänkin sille antautumista yhtenä väylänä hyvänä kasvuun. Tästä näkemyksestäni tosin saattaa moni olla hyvinkin eri mieltä. Ja saattaa olla, että näkemystäni värittää liikaa tanristiset elementit...




Se, mitä tarkoitin tällä:
Zeraim wrote: Mon Feb 24, 2020 8:32 pm Mutta noikin kokemukset saavat kyllä itseni hieman epäilemään, etteivät ne oikeastaan vielä ole kovinkaan lähellä mitään ”vapaata” tai ”puhdasta”, sillä välillä niiden jälkeen huomaan olevani esimerkiksi suunnattoman rakastunut johonkin ihmiseen tai kokemukset voivat muulla tavalla ”voimistaa” jotain hyvinkin persoonallista puoltani. Välillä taas koen tuon ”jumalallisen” valokokemuksen totaalisen täyttymyksen tilana, johon en mitenkään voi liittää edes termiä tahto, koska siinä ei ole mitään pyrkimystä.
liittyi oikeastaan siihen, että joskus (myös ei-seksuaaliset) hyvin henkeviltä ja vapauttivalta tuntuvat mystiset kokemukseni saattavat silti vahvistaa persoonallisia piirteitäni tai muuntaa tunne-elämääni. Esimerkiksi saatan jonkun täysin muodottomalta tuntuneen kokemuksen jälkeen olla yllättäen rakastunut johonkin ihan oikeaan ihmiseen. Onneksi nämä tuntemukset hiipuvat pois hyvin nopeasti, eivät muodosta ongelmia normaalin elämäni kannalta. Välillä huomaan, että joku tavallinen persoonallinen ominaisuuteni vahvistuu kokemuksen myötä joksikin aikaa. Joskus se voi olla jopa negatiivisena pitämäni puoli.
Siinä mielessä en voi sanoa, että ovatko kyseiset kokemukset olisivat täysin ”puhtaita” tai ”vapaita” kuten ovat jotkut tyhjyydentilasta nousevat kotemplatiiviset kokemukset, jotka tuntuvat olevan lähinnä vain vapauttavia. Eli tarkoitin tuolla vähemmän puhtaalla oikeastaan vain sitä, että itsestäni siistiltä tuntuvat kokemukseni saattavat olla jotenkin vain ehdollistuneen tietoisuuden muotoja tai ainakin liittyä niihin.


Lyhyesti vielä tuohon kommenttiisi, ”Ellei sitten oteta lukuun, että ihmiset voivat viestiä myös ajan ja paikan yli.”
En oikeasti tiedä enää nykyään mitä ajatella. Mulla oli hetken aikaa sellainen scarlet woman unissani, jonka luulin olevani joku sisäinen feminiinini, jota meditoin muutamia kertoja. Tapasinkin kuitenkin yllätyksekseni kyseisen naisen tosi elämässä, eikä hän vaikuttanut tunnistavan minua. Eli kyse oli vain imaginaatiosta, vaikka hetken tuntui, että oliko siinä jotain muutakin. Olen myös kokenut muita mystisiä rakkaustarinoita astraalisella tasolla, mutta vain muutama noista rakkauteni kohteista on koskaan ollut samassa kokemuksessa mukana. Eli en näin vuosienkaan kokemusten perusteella osaa päätellä, että milloin on kyseessä jaetut unet ja kokemukset ja milloin kokemus on vain mun omaa sisäistä mentaalimasturbaatiota. Joskus jopa fyysisen tantrisen seksin aikana olen saanut kokemuksia toiseen yhtymisesta ja energeettisistä orgasmeista ilman, että toinen on kokenut samaa. Se oli itselleni aika hämäävää. Eli nykyään pyrin välttämään kovin pitkälle meneviä tulkintoja näiden kokemusten pohjalta.
User avatar
Soror O
Posts: 416
Joined: Wed Sep 19, 2018 6:15 pm

Re: Kysymyksiä ihmismielestänne

Post by Soror O »

Kiitos mielenkiintoisesta viestistä ja kiitos jakamisesta! Itselläni ei ole juurikaan vastaavia kokemuksia, lukuunottamatta astraalitasolla tapahtuneita yhdyntöjä (harvoin).
Zeraim wrote: Sun Mar 01, 2020 1:20 pm En suoranaisesti näe eroottisuutta mitenkään alempana nykyään, ehkä enemmänkin päinvastoin.
En minäkään pohjimmiltaan (kuinka voisinkaan, okkultistina). Mutta ehkä aiheeseen liittyvä oma keskeneräisyys saa välistä suhtautumaan tähän ilmiökenttään jotenkin nihilistisesti. Jollain tasolla henkinen kehitykseni on seksuaalisuuden suhteen ikäänkuin jäljessä - mikä oikeastaan on kutsu lähteä työstämään juuri tuota pistettä. Työstäminen tällä hetkellä näyttäytyy selibaattina ja sublimaatiopyrkimyksenä... Ja sitten - yllätys, yllätys - jostain välistä vuotaa sitä vahvemmalla virtauksella esiin tätä eroottista fantasmaa - runotyttömäiselle mielenmaisemalle ominaisia mielikuvituspoikaystäviä jne. Ymmärrän, ettei tätä tule tuomita mitenkään, vaan nähdä ikäänkuin hyödyllisenä aihiona.

Kerroit tavanneesi astraalitasolla tuntemasi naisen lopulta ns. arkitodellisuudessa, jossa hän ei tuntenutkaan sinua. Tämä herättää monia mielenkiintoisia kysymyksiä: astraalimaailman, mielen ja kommunikaation luonteesta.
If you want to reborn, let yourself die.
Zeraim
Posts: 47
Joined: Wed Dec 04, 2019 6:47 pm

Re: Kysymyksiä ihmismielestänne

Post by Zeraim »

Ave wrote: Mon Mar 02, 2020 10:28 am Kerroit tavanneesi astraalitasolla tuntemasi naisen lopulta ns. arkitodellisuudessa, jossa hän ei tuntenutkaan sinua. Tämä herättää monia mielenkiintoisia kysymyksiä: astraalimaailman, mielen ja kommunikaation luonteesta.
Itselläni ainakin on aiheesta varmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Useimmiten tajuan jostain yksityiskohdista tai siitä, miltä toisen tietoisuus tuntuu, että kyseessä on vain unimaailman hahmosi ja hän on vain oman mielesi sisältöä. Välillä olen kuitenkin ollut aivan varma, että esim. joku ystäväni on tietoisena samassa unessa. Koen voivani kommunikoida hänen kanssaan ja tunnistan kyseisen ihmisen tietoisuuden. Silti jos kysyn tapaamisesta jälkikäteen, hänellä ei ole muistikuvaa. Samaa on tapahtunut toisin päin, ja minä olen se, jolla on jotain ihan muita unia ajalta. Olen antanut muutamalle ihmiselle luvan ravistella itseni hereille unessa ja muistuttaa unessa olosta, jotta tulisin tietoiseksi. Vaikka he ovat niin tehneet ja olen hetkittäin käynyt tietoisuuden puolella, on tapaamiset itseltäni hiipuneet muistista heräämiseen mennessä. Olen myös herätellyt muutamaa ihmistä, mutta heillä on ollut vain todella hataria muistikuvia, että saattaa olla, että tavattiin.

Toisaalta on myös kokemuksia jaetuista unista ja lucid-tiloista. Joskus jaettua on ollut vain osa yksityiskohdista ja muutamia kertoja unet ja niissä tavatut ihmiset ja/tai käydyt keskustelut ovat olleet identtisiä. Ihan tavallisetkin, ei-tietoiset unet saattavat olla joskus todella yhteneviä jonkun toisen kanssa.

Näitä aiemmin kertomani tyyppisiä tilanteita, joissa ensin tutustun johonkin tuolla puolen ja sitten tapaan tällä puolen, on todella vähän, vain pari. Enkä kyllä ole tuntemattomilta uskaltanut mennä kyselemään, että olitkos sinä muuten tietoisena yöllä unessani.
User avatar
Aquila
Posts: 355
Joined: Sat Jul 17, 2010 12:14 pm

Re: Kysymyksiä ihmismielestänne

Post by Aquila »

Mielenkiintoinen kysely! Lukematta vielä muiden vastauksia, kirjoittelen omat vastaukseni lyhyesti ja liikaa pohtimatta, jotta en yhdistäisi niihin kovin paljon mitään ylimääräistä.


1. Ajattelua on joskus kutsuttu sisäiseksi puheeksi. Onko oma sisäinen puheesi monologi- vai dialogi- vai pluralogimuotoista? Jos ajattelusi on moniäänistä, minkälaista tuo moniääninen puhe on? Eteneekö se helposti seurattavana keskusteluna, vai tuleeko sinne irralliselta tuntuvia kommentteja?

Tunteellisesti haastavammassa tilassa saattaa ajattelu olla dialogimaista väittelyä tai sellaista, jossa esitän kiivaammin perusteluita asioille. Yleensä ajatteluni on kuitenkin rauhallista monologia, mutta sitä edeltää usein jonkinlainen kysymys tai teema, jonka mukaan lähden jatkamaan ajattelua. Usein se on melko automaattista ja sellaista, jota voi seurailla "neutraalisti". Joskus se on tarkoituksellisemmin johdateltua. Ehkä jonkinlaisen monologin ja dialogin välimuoto siis, jossa joko itse vastailen omiini tai jonkun mahdollisesti kuvitellun ihmisen kysymyksiin. Päivittäin käyn myös dialogia muun maailman kanssa ajatuksissa, heijastelen omia reaktioita, tunteita ja ajatuksia ympärillä tapahtuviin ja näkyviin asioihin ja pyrin tiedostamaan erilaiset sisäiset ja ulkoiset syy-seuraus-suhteet omille reaktioilleni.

2. Koetko olevasi yksikkömuotoinen vai monikkomuotoinen persoonallisuus, onko alter egoja tms.? Vai koetko olevasi täysin persoonaton?

Aika selkeästi yksikkömuotoinen ja kiinteä, mutta en tunne olevani sisäisesti mikään tietynlainen persoona. Tietoisuuden ympärillä esiintyy ajatuksia, tunteita, erilaisia toimintamalleja jne. joihin tietoisuus joskus uppoutuu enemmän, joskus vähemmän. Siinä keskellä tuntee kuitenkin ehkä jonkin tyhjyyden tai pysähtyneisyyden, kun siihen kääntää huomionsa. Vasta muiden kanssa kommunikoidessa mukaan astuu jonkinlainen persoona, joka on kuitenkin hyvin moninainen.

3. Aika. Koetko arjessasi ajan lineaarisena, syklisenä vai non-eksistenttinä?. Onko sinun helppoa vai vaikeaa asettua lineaariseen aikaan, jota kulttuurissamme suositaan?


Pääasiassa lineaarisena, mutta samaan aikaan eräänlaisena ajattomuutena. Syklistä aikaa en itse tunne minkäänlaisena koettuna todellisuutena. Ajattelen, että aika on sitä tapahtumien virtausta, jossa jokin siirtyy potentiaalisesta (tai tulevaisuudesta) konkreettiseen aineelliseen, joka on nykyhetkeä, ehkä menneisyyttäkin. Luontevasti pystyn siis elämään tätä oman kulttuurimme aikakäsitystä.

4. Onko sinulla kokemuksia, joita et pysty asettamaan mihinkään kontekstiin? Esim. kokemuksia, joissa on vahva aistisisältö mutta, jotka eivät perustu mihinkään tuntemiisi aisteihin? Entä kokemuksia, joista sinulla on selkeitä, omakohtaisia mielikuvia, mutta jotka eivät ole ”voineet” tapahtua sinulle (sijoittuvat toisiin aikoihin, paikkoihin).


Ei varsinaisesti, mutta kyllä joskus saattaa tulla muistikuvia jostakin, jota tuskin on tapahtunut "oikeasti". Ehkä siis unikuvia tai jotakin unien välissä tapahtunutta.

5. Onko sinulla jollain tasolla tunne, että sinulla on kykyjä, jotka ovat arkitodellisuudessa ”mahdottomia”. Että esimerkiksi osaat lentää, osaat taivuttaa aikaa jne.?


En koe, että minulla olisi mitään tämän kaltaisia kykyjä tai että niille olisi tarvetta. Intuitio voisi ehkä olla lähellä jotain tällaista kykyä, mutta siihenkin minulla on sellainen suhde, että sitä täytyy toisinaan suodattaa vainoharhaisuudesta ja muista mahdollisesti haitallisista piirteistä, jotka toisinaan tulevat mieleen intuitiotion kaltaisina.

6. Onko arkitodellisuudessa kokemasi maailma dynaaminen organismi, joka heijastaa sinun tietoisuuttasi? Vai onko se olemassa sellaisenaan riippumatta siitä, kuinka koet asiat? Vai sekä – että?

Ajattelen, että lopulta maailma on yhtä suurta organismia ja tietoisuutta, jota on eri paikkoihin ja olentoihin kohdistunut eri tavoin. Olen yhä enemmän lähestynyt sellaista suuntaa, että minun omalla tietoisuudellani jonkinlaisena individualistina tai yksilönä on merkitystä ainoastaan suhteessa muihin/muuhun maailmaan ja koen maailman myös vastaavan tällaiseen suhtautumiseen. En puhu alisteisuudesta jollekin, vaan jostakin sellaisesta maailman tärkeyden ja merkityksen korostumisesta tavalla, jossa itse tahdon enemmän olla hieman huomaamattoman palvelijan roolissa tehden kuitenkin asioita, joista pidän ja joiden merkityksen koen olennaiseksi elämässäni.
Locked