Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Symbolien ja vertauskuvien äärellä.
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Post by obnoxion »

Perustan tähän uuden viestiketjun, jossa voimme keskustella uskonnollisten tekstien vaikeasti tulkittavista sekä kauniina tai tärkeinä pitämistämme lauseista & vertauskuvista. Pyhien teksiten ymmärtäminen kokonaisuuksina on työ johon yksi elämä ei näyttäisi riittävän. Toivon tämän ketjun muodostuvan avuksi & inspiraatioksi kaikille, jotka ovat enemmän tai vähemmän omistautuneita pyhien tekstien opiskelulle.

Koska aihe on itselleni hyvin rakas, tulen mahdollisuuksieni mukaan lisäämään tähän ketjuun lyhyehköjä tulkintoja kiinnostavina pitämistäni esimerkeistä.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Post by obnoxion »

JOHANNES KASTAJAN MESTAUS ja ELIAKSEN KARMA

Johannes Kastajasta on puhuttu Eliaksen inkarnaationa. Tahtoisin korostaa että tässä on kyse ennemmin arkkityypin kuin persoonan reinkarnaatiosta. Voimme itse asiassa nähdä kuinka näiden kahden myyttisen hahmon tarinat ovat kuin jatkumoa samasta teemasta. Elia mestaa – Johannes mestataan. Johanneksen mestauksella viittaan siihen miten uudessa testamentissa Salomen tanssiin ihastunut Herodes lupasi Salomelle mitä vain tämä tahtoi, ja Salome pyysi häneltä Johannes Kastajan pään lautasella. Elia taas mestasi omakätisesti Baalin profeetat.

Johanneksen ja Eliaksen Hahmojen yhteydestä puhukoon ensimmäisenä gematrinen esimerkki:

Luukas 1:60 "Ei suinkaan vaan hänen nimensä on oleva Johannes"
(Ouxi, alla klethesetai 'Iooannes) = 2852

ja

Poika Johannes: Elias edelläkävijä*
('Iooannes o uios: 'Hlias Prodromos) =2852

TAI

Iooannes : "Johannes" = 1119
To onoma 'Hlias : "Eliaksen nimi" = 1119

Kun otetaan tämä yhteys huomioon, josta yhteydestä on toki paljon lisää todistusta edellisten esimerkkien lisäksi, voisimme alkaa huomata tiettyä jatkumoa Eliaksen tekojen ja Johanneksen kohtalon välillä. Eliaksen teoista saamme lukea Ensimmäisestä Kuningasten kirjasta (18:40):

"Mutta Elia sanoi heille: "Ottakaa Baalin profeetat kiinni; älköön yksikään heistä pääskö pakoon." Ja he ottivat heidät kiinni. Ja Elia vei heidät Kiisonin purolle ja tappoi heidät siellä."

Sekä Johannes mestattiin, että Elia mestasi, käsitykseni mukaan miekalla:
Rooman vasalliruhtinas Herodes mestautti todennäköisesti Johanneksen miekalla, kuten Roomassa oli tapana. Eliakseen taas viitataan seuraavassa:

”Mutta kun Ahab kertoi Iisebelille kaiken, mitä Elia oli tehnyt ja kuinka hän oli tappanut miekalla kaikki profeetat, lähetti Iisebel sanansaattajan Elian luo ja käski sanoa: ”Jumalat rangaiskoot minua nyt ja vasta, jollen minä huomenna tähän aikaan tee sinulle samaa, mikä jokaiselle näistä on tehty.” (ibid. 19:1)

PISTIS SOPHIA

Tässä gnostilainen esimerkki samasta teemasta:

"Tapahtuipa, kun aioonein valtiain keskeen tulin, että minä Ensimmäisen Mysteerion käskystä alas ihmiskuntaan katsoin. Elisabethin löysin, Johannes Kastajan äidin, ennen kuin miehensä oli tietänyt hänestä, ja minä voimaa häneen kylvin, jonka pieneltä Iao Hyvältä olin saanut, joka on Keskustassa, että hän minusta julistaa voisi ja tietäni tasoittaisi ja syntein anteeksiantamuksen vedellä kastaisi. Tuo voima sitten Johanneksen ruumiissa on.

Lisäksi valtiasten sielun sijasta, joka hänen oli määränsä saada, minä Elias profeetan sielun löysin sfäärien aiooneista; ja minä otin hänet sieltä ja otin hänen sielunsa ja sen Valon Neitsyeen eteen johdin ja hän sen vastaanottajaväelleen antoi; tämä sen valtiasten sfääriin saattoi ja sen Elisabethin kohtuun laski. Siten olivat Keskustan pienen Iao'n voima ja Elias Profeetan sielu Johannes Kastajan ruumiiseen sidotut. Tästäpä syystä, kun te varemmin epäilyksessä olitte, kun minä teille sanoin: "Johannes sanoi: En minä ole Kristus" ja te minulle sanoitte: "On kirjoitettu: 'Kun Kristus tulee, on Elias hänen edellään käyvä* ja hänen tietään valmistava'. Mutta kun tämän minulle sanoitte, niin lausuin teille: 'Elias on todellakin tullut ja on kaiken valmistanut, niin kuin on kirjoitettu, ja he ovat hänelle mielensä mukaan tehneet.' Ja kun tiesin, ettette ymmärtäneet, että kanssanne olin Eliaan sielusta puhellut, joka sidottuna Johannes Kastajaan on, minä vastasin teille, puhuen avoimesti kasvoista kasvoihin: 'Jos Johannes Kastajaa tunnustaa tahdotte: hän Elias on, josta olen sanonut, että hän tulee.'"

-----------------------------------------------------------------------------------
* Huomaa tähdellä merkittyjen kohtien sama sananmuoto

EDIT: Typo
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Post by obnoxion »

Olen varma että tämän yhden kohdan symbolinen merkitys aukeaa paremmin kun sitä tarkastellaan koko viidennentoista luvun viinipuu-kuvaston osana. Osaisitko, fra Libra, tarkentaa, mikä jakamassasi kohdassa erityisesti herättää huomiota?
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Post by obnoxion »

Paljon hyviä huomioita!
Libra wrote:Lisäksi tuosta voisi myös ajatella niinkin, että ihminen joka aidosti etsii Totuutta niin hän vielä kerran on sen löytävä ja varmasti kokee jossain vaiheessa heräämisen ihmeen jota voisi kutsua armon tai siunauksen nimelläkin - kutsukoot jokainen sitä millä nimellä haluaakaan.
Toisin sanoen "kun oppilas on valmis, Mestari ilmestyy". Vertaisin jakamaasi kohtaa Tuomaan gnostilaiseen evankeliumiin:

"Minä tulen valitsemaan teidät, yhden tuhannesta, ja kaksi kymmenestätuhannesta, ja he tulevat seisomaan kuin yhtenä." (oma nopea suomennokseni)

Katkotuista oksista voidaan vetää alaspäisiä johtopäätöksiä, joskin on varottava pitämästä tätä ainoana tulkintana.

Suorakulmaisen kolmion pythagoralaisiin tulkintoihin liittyen sanottakoon, että egypiläiset kutsuivat Osirista puuksi, ja Horusta oksaksi (ubun). Edellämainitussa kolmiossa viiden yksikön poika-jana vastaa Horusta, ja kolmen yksikön isä-jana Osirista. Tämä on erittäin hyvä avain koko viidennentoista jakeen vertauskuvastoon.

Gematrisiakin tulkintoja tästä aiheesta voitaiiisin tehdä, mutta niin pitkällisille tutkimuksille vuodenaika on nyt aivan liian kuuma. Ehkä palaan näihin myöhemmin. Mutta lopuksi jakaisin vielä sitaati David Fideleriltä, jossa Johanneksen evankeliumin viidettätoista lukua sivutaan:

"Even though we are not dealing with a complex mythological gnosis as we find in other sources, the Gospel of John is a clear example of a Christian Gnosis. Jesus is the Logos, the cosmic plan of harmony on which the universe is based. He descends into the terrestial sphere of mortality to remind those who are "of God" and "of Truth" of their essential nature. As the branches of "the true vine", these "sons of God" are the offsprings of the Logos, and thus have something in common with its nature. Those who are led to this realization recognize their intrinsic kinship and relation to the Logos; moreover, they realize their intrinsic immortality in the here-and-now, and thus manifest the Kingdom of Heaven on earth."
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Post by obnoxion »

Seuraavana esimerkkinä hindulaiseen mytologiaan perustuva legenda, jonka näkisin liittyvän myös esillä olleeseen seksuaalisuuden teemaan. Esimerkin olen poiminut muualla mainostamastani David Kinsleyn kymmentä Mahavidjaa käsittelevästä kirjasta. Esimerkki kertoo kuinka yksi mahavidjoista, Tripura-sundari, kukistaa Bhanda-demonin:

Kerran kun Kama, lemmen jumala, häiritsi Shivan meditaatiota, Shiva tuhosi Kaman. Kuitenkin eräs Shivan seuralaisista (gana) muodostaa miehen Kama-devan tuhkasta. Tämä mies pyytää Shivaa opettamaan hänelle voimallisen mantran, mihin Shiva suostuu, ja opettaa mantran jonka avulla saa puolet vihollisensa voimista. Shiva myös antaa miehelle maailman herruuden 60 000 vuodeksi. Shiva kehuu miestä sanoilla ”Bhand! Bhand!” (”Hyvä Hyvä!”), mutta koska mies oli muodostettu tuhkista jotka aiheutuivat Shivan suuttumuksesta Kama-devaan, muuttuu mies vaaralliseksi ja raivokkaaksi demoniksi. Demoni Bhanda rakentaa kaupungin, joka ylittää loistossaan Indran hallitseman jumalten kaupungin.

Kun Bhanda hyökkää, Indra kutsuu tietäjä Naradan avulla apuun Tripura-sundarin, ja neuvoo liittolaisiaan vetoamaan jumalattareen uhraamalla tälle omaa vertansa ja lihaansa veedalaisten riittien mukaisesti. Pitkän taistelun jälkeen Tripura-sundari kukistaa Bhandan. Kama-devan vaimo, Rati, pyytää Tripura-sundaria luomaan Kama-devan uudelleen. Tripura-sundari suostuu, ja kaikki jumalat ylistävät häntä.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Post by Nefastos »

Libra wrote:sana...järki


Faust, sivistynyt mies kun oli, tiesi epäilemättä että alkutekstin Logos pitää sisällään nämä molemmat merkitykset.

Libra wrote:voima...teko


Mutta sitten aletaan saada selvitystä siihen, miksi Faustukselle kävi niin kuin kävi. Vaikka puhdas voima (~âtma) voidaan todella asettaa sanaa & järkeä korkeammalle luomisen hierarkiassa, niin ihmisen näkökulmasta tällainen ajattelumalli on se, joka jo soittaa lankeemuksen alkutahdit. Kun "voima" kruunataan "teolla" samaa logiikkaa seuraten, ollaan aloitettu hyvin raskaasti päättyvä matka.

Ehkäpä syynä on se, että ihmisyyden peiliin kosmoksen prinsiipit piirtyvät, niin kuin veteen loistavat taivaankappaleet, käännettyinä: mitkä ovat korkeimpia, jäävät meille käytännössä alimmiksi.

Welch Schauspiel! aber ach! ein Schauspiel nur!
Wo faß’ ich dich, unendliche Natur?
Euch Brüste, wo? Ihr Quellen alles Lebens,
An denen Himmel und Erde hängt,
Dahin die welke Brust sich drängt –
Ihr quellt, ihr tränkt, und schmacht’ ich so vergebens?...
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Lux

Re: Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Post by Lux »

Nefastos wrote:Mutta sitten aletaan saada selvitystä siihen, miksi Faustukselle kävi niin kuin kävi. Vaikka puhdas voima (~âtma) voidaan todella asettaa sanaa & järkeä korkeammalle luomisen hierarkiassa, niin ihmisen näkökulmasta tällainen ajattelumalli on se, joka jo soittaa lankeemuksen alkutahdit. Kun "voima" kruunataan "teolla" samaa logiikkaa seuraten, ollaan aloitettu hyvin raskaasti päättyvä matka.
Aivan näin. Tulisiko tässä ottaa silti vielä se huomioon, että 'teko' tarkoittanee ns. 'primordiaalista aktia', toisin sanoen luomisen alullepanemista, joka on puolestaan Jumaluuden / korkeamman kolminaisuuden kannalta sama kuin Sana ja Järki, tai ainakin pitää nämä sisällään (kolme yhdessä, yksi kolmessa)? Ihminen ei puolestaan tällaiseen voi yltää sanotun peiliheijastusefektin vuoksi.
Nefastos wrote:Welch Schauspiel! aber ach! ein Schauspiel nur!
Wo faß’ ich dich, unendliche Natur?
Euch Brüste, wo? Ihr Quellen alles Lebens,
An denen Himmel und Erde hängt,
Dahin die welke Brust sich drängt –
Ihr quellt, ihr tränkt, und schmacht’ ich so vergebens?...
Saisiko saman suomeksi meille sivistymättömille moukille? Google -kääntäjä tarjoaa kuitenkin vain jotain siansaksaa vastineeksi.
User avatar
Aquila
Posts: 355
Joined: Sat Jul 17, 2010 12:14 pm

Re: Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Post by Aquila »

Itse olisin ajatellut kohdan siten, että Faust tulee kohta kohdalta alemmas tai vaihtoehtoisesti molemmissa jaksoissa erikseen korkeammasta prinsiipistä alempaan. Ja kun ensimmäisessä osassa on järki ja toisessa voima, jää tästä kokonaan rakkaus tai buddhi puuttumaan, mikä kenties Faustin tarinassa muutoinkin puuttuu. En ole sitä lukenut, joten tämä päätelmä lainatun kohdan perusteella mutu-tuntumalta.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Post by Nefastos »

Nagahel wrote:Aivan näin. Tulisiko tässä ottaa silti vielä se huomioon, että 'teko' tarkoittanee ns. 'primordiaalista aktia', toisin sanoen luomisen alullepanemista, joka on puolestaan Jumaluuden / korkeamman kolminaisuuden kannalta sama kuin Sana ja Järki, tai ainakin pitää nämä sisällään (kolme yhdessä, yksi kolmessa)? Ihminen ei puolestaan tällaiseen voi yltää sanotun peiliheijastusefektin vuoksi.


Korkeammassa kolmiossa ei ole aikaa, joten Teko (tapahtuminen) on samanaikainen kuin Ajatus. Mutta jos sanalle "teko" annetaan merkitys - joka siihen yleensä liittyy - että se on dynamiikan aktualisoimista, niin silloin on jo tultu korkeammasta kolmiosta alempaan. Siten "Jumala" niin sanotusti ei tee mitään. Tosiasiassa tämä kuitenkin on harhaa, koska ylempi ja alempi ovat sama, mutta ero syntyy väistämättä luodussa maailmassa, ja siten teko tässä jälkimmäisessä merkityksessä on väistämättä inhimillinen akti. Vaikka tekijä kuinka sanoisi kanavoivansa kaikkeuden tahtoa.

Nagahel wrote:Saisiko saman suomeksi


Tarkoitus ei ollut edellyttää saksan kielitaitoa, jota itsellänikään ei ole. Jätin tekstin alkukieliseen rytmiinsä ja vivahteisiinsa, koska sen älylliselle tarkastelulle ei ollut tarvetta. Se oli vain ikään kuin tasapainotus tai jatko esitetyille ajatuksille samasta yhteydestä. Tässä kuitenkin Kaarlo Forsmanin suomennos (1884):

"Oi näytelmää! oi pelkkä näytös vaan!
Mist' ääretön, sua luonto kiinni saan?
Nisiäs miss'? oi elon kaiken lähteet,
Joist imee voimaa taivas, maa,
Joit' orpo sydän halajaa -
Jos vuotais mulle mettänne ees tähteet!"

(Goethe: Faust: Yö)

Aquila: Hyvä huomio.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Lux

Re: Uskonnollisten tekstien hankala & kaunis vertauskuvasto

Post by Lux »

Nefastos wrote:
Nagahel wrote:Aivan näin. Tulisiko tässä ottaa silti vielä se huomioon, että 'teko' tarkoittanee ns. 'primordiaalista aktia', toisin sanoen luomisen alullepanemista, joka on puolestaan Jumaluuden / korkeamman kolminaisuuden kannalta sama kuin Sana ja Järki, tai ainakin pitää nämä sisällään (kolme yhdessä, yksi kolmessa)? Ihminen ei puolestaan tällaiseen voi yltää sanotun peiliheijastusefektin vuoksi.


Korkeammassa kolmiossa ei ole aikaa, joten Teko (tapahtuminen) on samanaikainen kuin Ajatus. Mutta jos sanalle "teko" annetaan merkitys - joka siihen yleensä liittyy - että se on dynamiikan aktualisoimista, niin silloin on jo tultu korkeammasta kolmiosta alempaan. Siten "Jumala" niin sanotusti ei tee mitään. Tosiasiassa tämä kuitenkin on harhaa, koska ylempi ja alempi ovat sama, mutta ero syntyy väistämättä luodussa maailmassa, ja siten teko tässä jälkimmäisessä merkityksessä on väistämättä inhimillinen akti. Vaikka tekijä kuinka sanoisi kanavoivansa kaikkeuden tahtoa.
Jeah. Tätä juuri yritin sanoa itsekin. Ja tässähän lienee juuri syy myös siihen, miksi todellinen korkea maagikko, jumalten mediaattori ja "korkeimman kanava" vetäytyy Laotsen esimerkin tavoin itsekin "toimimatta toimimiseen" ja jättää varsinaisten te(k)o(je)n toteuttamisen niille luonnonvoimille ja tahoille, jotka ovat kukin omalla paikallaan tässä luomisen hierkarkiassa ja kosmisen koomisessa näytelmässä. Ylpeyttäkö? - Kyllä. Nöyryyttäkö? - Ehdottomasti. Vaativaako? - Aivan käsittämättömissä määrin.
Nefastos wrote:
Tarkoitus ei ollut edellyttää saksan kielitaitoa, jota itsellänikään ei ole. Jätin tekstin alkukieliseen rytmiinsä ja vivahteisiinsa, koska sen älylliselle tarkastelulle ei ollut tarvetta. Se oli vain ikään kuin tasapainotus tai jatko esitetyille ajatuksille samasta yhteydestä. Tässä kuitenkin Kaarlo Forsmanin suomennos (1884):

"Oi näytelmää! oi pelkkä näytös vaan!
Mist' ääretön, sua luonto kiinni saan?
Nisiäs miss'? oi elon kaiken lähteet,
Joist imee voimaa taivas, maa,
Joit' orpo sydän halajaa -
Jos vuotais mulle mettänne ees tähteet!"

(Goethe: Faust: Yö)
Kiitokset! En tosiaan epäillytkään sinua sofismin peikon palvelemisesta, ja alkukielinenkin tekstinpätkä toimi omalla tavallaan varsin hyvin. Hyvin tehty suomennos kuitenkin selvitti myös alemman järjen perkeleelle mistä siinä puhutaan.
Locked