Logos, Fohat, Shakti

Symbolien ja vertauskuvien äärellä.
Locked
MySoulForHisVictory
Posts: 5
Joined: Wed Oct 24, 2018 6:14 pm

Logos, Fohat, Shakti

Post by MySoulForHisVictory »

Käsittääkseni Logos on ikäänkuin asian sisäinen logiikka, suunnitelma tai luonne jota se seuraa. Universumin Logos on siis 'jumalan suunnitelma' eli se määrittää universumin rakenteen ja tulevan kehityksen jos olen oikein ymmärtänyt.

Fohat sen sijaan on aktivoiva voima, joka saa kehityksen pyörät pyörimään ja atomit yms. liikkeelle Logoksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Olenko ihan hakoteillä?

Fohat on ilmeisesti Tiibettiläinen konsepti. Shakti taas on Intialainen jumala jolla selitetään olevan jokseenkin sama funktio kuin Fohatilla, mutta on "feminiininen". Mitä merkitystä tällä sukupuolella on? Mitä eroa siis on Shaktilla ja Fohatilla? Olen nähnyt Teosofiassa kuitenkin käytettävän molempia.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Logos, Fohat, Shakti

Post by Nefastos »

Kaikki mainitut asiat ovat syviä, ja niistä puhuminen haasteellistuu lisää eri koulukuntien tulkinta- ja painotuseroista. Koska kontekstinasi tuntuu olevan pääsääntöisesti Azazelin Tähden esitystapa, uskaltaudun vastaamaan tältä pohjalta.
MySoulForHisVictory wrote: Fri Aug 23, 2019 1:41 pmShakti taas on Intialainen jumala jolla selitetään olevan jokseenkin sama funktio kuin Fohatilla, mutta on "feminiininen". Mitä merkitystä tällä sukupuolella on? Mitä eroa siis on Shaktilla ja Fohatilla? Olen nähnyt Teosofiassa kuitenkin käytettävän molempia.


Shakti ei ole ensisijaisesti jumala, vaan minkä tahansa jumalan dynaaminen- eli voima-aspekti. Jos tämä panteistinen järjestelmä tulkitaan Yhden Jumalan rakenteen kautta (mitä tehdään myös hindulaisuuden omassa piirissä aivan oikeaoppisena lähestymistapana), tuon yhden Jumalan shaktista tulee silloin toki Shakti, universaali dynaaminen jumalallinen Voima. Johtuen siitä erilaisesta teologisesta järjestelmästä mikä idän uskontojen piirissä poikkeaa juutalaiskristillisestä, sanalle "Voima" jää kuitenkin erilainen vivahde kuin puhuttaessa esim. Jahven "voimasta".

Fohatista läntisen esoterian yhteyksissä kirjoittaa H.P. Blavatsky, joka Dzyanin kirjan esityksissään luonnehtii Fohatia "jumalallisten poikien [maailmaa muodostavien jumalten] nopeaksi pojaksi". Teosofinen sanakirja samaistaa hänet "alkuperäiseen valoon" ja "kosmisen sähkön ydinolemukseen". Kyseessä on siten se dynamiikka, joka ei ole enää "vain" jumalan/Jumalan kaikkiallinen voima (kuten shakti), vaan näiden alkuperäisten lähdepisteen ja sen projisoidun voiman kaksipoolinen summa, 1+2=3. Kristillisessä mytologiassa Fohat on se "valo", jota Valonkantaja (Lucifer) tuo maailmaan.

Tantrisissa järjestelmissä puhutaan monen tasoisista shakteista ja siddheistä, jotka ovat shaktisten voimien ihmisessä herättämiä, objektivoituja voimia. Tällainen kieli korvaa melko helposti ja luontevasti puheen Fohatista blavatskylaisessa merkityksessä. Uskon HPB:n valinneen Fohatin käyttöön senkin vuoksi että tuolla nimellä ei ole lännessä sellaista assosiaatiotaakkaa kuin shaktijärjestelmillä, mistä syystä se sopi paremmin yhteyteen jossa voimien personointi on lähtökohtaisesti helpommin koettavissa symboliseksi. Läntinen lähestymistapa ei helposti sulata voimien entiteettisyyksiä muuten kuin vertauskuvallisella tasolla.

Emanaation idea, jossa voiman valautuvat alaspäin absoluuttisesta ykseydestä kohti moniulotteisuutta ja lopulta yhä kiteytyneempää, rakeistuneempaa maailmaa, on monen esoterian ydinoppeja. Tähän kosmologiseen lähestymistapaan kuuluu, tai siinä on nähtävissä, eräänlainen sweet spot (tai useampia), joissa absoluuttisesta eli tavallaan pelkän potenssin tilasta ollaan aikaansaatu merkityksekäs, itsenäisesti toimiva maailma – jonka jälkeen operoiva rakenne puolestaan pitää sisällään väistämättömiä ongelmia. (Miksi näin on on taas eri keskustelu, ja liitetään yleensä laajenevaan yksilöitymisen tarpeeseen.) Tällä tavoin avattuna shaktinen voima on tavallaan "jumalallisempaa", ehdottomampaa kuin Fohatin, kun taas jälkimmäinen edustaa sellaista voiman olemusta, joka on moniulotteisempi ja siten vapaampi, mutta vastaavasti kauempana absoluuttisesta Jumalasta. Fohatin vapaus verrattuna shaktiseen vapauteen on siten enemmänkin "tämä voi olla niin tai näin", vs. shaktinen "tämä on näin". Siten voitaisiin sanoa, että maagikon yhteistyö Fohatin kanssa on yhteistyötä kaikkien eri shaktisten voimien kanssa nämä erisuuntaiset säteet yhdeksi amalgaamiksi valmistettuina. Mutta sellainen valmistaminen on jo itsessään alkemistinen työ, jossa voimat hengittävät eri tavoin kuin saman vaatteen yhteen ommellut kohdat.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
MySoulForHisVictory
Posts: 5
Joined: Wed Oct 24, 2018 6:14 pm

Re: Logos, Fohat, Shakti

Post by MySoulForHisVictory »

Alkuperäinen valo taitaa olla Kabbalistinen termi? Asia ehkä avautuisi paremmin jos ymmärtäisin Kabbalaa enemmän.

Fohat on siis jotenkin suoraan Absoluutista peräisin, mutta samalla maailmaa muodostavien "jumalien" välittämä? Jos hän siis on noiden jumalten "poika"? Shakti tuntuu helpommin käsitettävältä konseptilta. Jos se on siis minkä tahansa jumaluuden voima-aspekti tai sitten universaali voima-aspekti.

Olen joskus aikaisemmin lukenut kirjoituksesi Fohatista *Kirjoituksia Magiasta*-teoksessa, mutta se taisi silloin mennä aika yli hilseen. Nyt kun katsoin sitä uudemman kerran niin aloin käsittää vähän paremmin.

Kirjoitat mm. että "keskipiste on numeeni, kehä on ilmentynyt", "keskipiste on Shiva, kehä on Shakti" ja Fohat on jonkinlainen viiva tai ehkä silta keskuksesta kehään.
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Logos, Fohat, Shakti

Post by Smaragd »

Kiinnostava aihe!
Nefastos wrote: Sat Aug 24, 2019 1:28 pm
Emanaation idea, jossa voiman valautuvat alaspäin absoluuttisesta ykseydestä kohti moniulotteisuutta ja lopulta yhä kiteytyneempää, rakeistuneempaa maailmaa, on monen esoterian ydinoppeja. Tähän kosmologiseen lähestymistapaan kuuluu, tai siinä on nähtävissä, eräänlainen sweet spot (tai useampia), joissa absoluuttisesta eli tavallaan pelkän potenssin tilasta ollaan aikaansaatu merkityksekäs, itsenäisesti toimiva maailma – jonka jälkeen operoiva rakenne puolestaan pitää sisällään väistämättömiä ongelmia. —— Tällä tavoin avattuna shaktinen voima on tavallaan "jumalallisempaa", ehdottomampaa kuin Fohatin, kun taas jälkimmäinen edustaa sellaista voiman olemusta, joka on moniulotteisempi ja siten vapaampi, mutta vastaavasti kauempana absoluuttisesta Jumalasta. Fohatin vapaus verrattuna shaktiseen vapauteen on siten enemmänkin "tämä voi olla niin tai näin", vs. shaktinen "tämä on näin". Siten voitaisiin sanoa, että maagikon yhteistyö Fohatin kanssa on yhteistyötä kaikkien eri shaktisten voimien kanssa nämä erisuuntaiset säteet yhdeksi amalgaamiksi valmistettuina. Mutta sellainen valmistaminen on jo itsessään alkemistinen työ, jossa voimat hengittävät eri tavoin kuin saman vaatteen yhteen ommellut kohdat.
Eli kulttuuriin sitovan esimerkin kautta shaktikultissa (yhdyssanan termit tuntuvat komplementaarisilta!) toimiva harjoittaja voisi olla keskittynyt työhönsä jonkin jumalattaren kautta, ja näin todellisuus aukeaa hänelle tämän tietyn voiman syvyyden lävitse ilman että olisi jatkuva tarve verrata sitä toisiin lähestymistapoihin ja tavallaan voisi näin pitää mielen autuaasti suljetummassa piirissä. Tällainen lähestymistapa näyttäytyy silmissäni hartaana, rintaruokinnan turvallisessa piirissä maailmaan mysteereihin syventävältä.
Salamoiko Fohat tähän ympäristöön luomalla dynaamisia vaikutussuhteita shaktisen piirin ulkopuolelle, että "imetyksen" kautta avaten shaktisen piirin syvyyttä harjoittajalle, joka olisi tavallaan myös fohat itse tässä äiti-poika-asetelmassa?
MySoulForHisVictory wrote: Mon Aug 26, 2019 4:13 pm Fohat on siis jotenkin suoraan Absoluutista peräisin, mutta samalla maailmaa muodostavien "jumalien" välittämä? Jos hän siis on noiden jumalten "poika"? Shakti tuntuu helpommin käsitettävältä konseptilta. Jos se on siis minkä tahansa jumaluuden voima-aspekti tai sitten universaali voima-aspekti.

Kirjoitat mm. että "keskipiste on numeeni, kehä on ilmentynyt", "keskipiste on Shiva, kehä on Shakti" ja Fohat on jonkinlainen viiva tai ehkä silta keskuksesta kehään.
Toivottavasti en sekoita aihetta ennestään, mutta täytyy koittaa itsekin saada parempaa otetta tähän. Fohat ilmenee keskipisteen ja kehän välille, joten jumalten poikien on jo pitänyt ilmentää voimansa ennen kuin tämä kolmas ilmenee. Tästä syystä Fohat on jumalten poikien poika, mutta koska shakti on tässä kuviossa niin oman polariteettinsa tai voimansa kyllästämä suuntaa Fohat ilmeisesti harjoittajan mielen toiseuteen eli absoluuttiin — siihen mikä täydentää minut rajallisena olentona.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Logos, Fohat, Shakti

Post by Nefastos »

MySoulForHisVictory wrote: Mon Aug 26, 2019 4:13 pmFohat on siis jotenkin suoraan Absoluutista peräisin, mutta samalla maailmaa muodostavien "jumalien" välittämä? Jos hän siis on noiden jumalten "poika"?


Haasteena on asian käsittely samanaikaisesti reaalimaailman ja metafyysisen maailman ilmiönä. Tämä on kuitenkin se tapa, johon Dzyanin runot Fohatin tutkisteluun pakottavat. Mainitsemassasi artikkelissani käsittelen Fohatia siten sinä kaavaisuutena, joka läpäisee "kuin salama" (korrespondenssisuuksia tähän ilmiöön on lukemattomia) luomistyön eli sen maailman, joka kyllä on koko ajan Absoluuttia, mutta myös Absoluutin toissijaisia, kolmassijaisia jne. ilmennyksiä, jotka siten voidaan ja kannattaakin nimetä myös muutoin. Fohat kätkettynä poolisuuden mahdollisuutena on itse Absoluutissa, mutta voi ilmetä operatiivisena voimana vasta sitä/häntä käyttämään kykenevien "tietoisten" (ei vain inhimillisessä merkityksessä) olioiden esiin projisoimana.

Fohat-artikkelin ilmaisutavan ymmärtämiseksi esitettävä peruskysymys olisi: Miksi ja miten maailma täsmällisesti ottaen ilmenee kuten se ilmenee? Ts. minkä periaatteen mukaan se uudelleenluo itseään kaikessa tässä missä näemme sen keskeytyksettä niin tekevän; millainen on sen kertautumisen yllyke ja kaava. Tiede esittää saman kysymyksen, mutta jättää huomiotta integroivan periaatteen eli sielun, joka tässä on fohatinen Anima Mundi, kaiken ilmennyksen ei-separatiivisena itse ilmennyslakien sisäisenä koheesiona.

Smaragd wrote: Mon Aug 26, 2019 8:34 pmEli kulttuuriin sitovan esimerkin kautta shaktikultissa (yhdyssanan termit tuntuvat komplementaarisilta!) toimiva harjoittaja voisi olla keskittynyt työhönsä jonkin jumalattaren kautta, ja näin todellisuus aukeaa hänelle tämän tietyn voiman syvyyden lävitse ilman että olisi jatkuva tarve verrata sitä toisiin lähestymistapoihin ja tavallaan voisi näin pitää mielen autuaasti suljetummassa piirissä. Tällainen lähestymistapa näyttäytyy silmissäni hartaana, rintaruokinnan turvallisessa piirissä maailmaan mysteereihin syventävältä. Salamoiko Fohat tähän ympäristöön luomalla dynaamisia vaikutussuhteita shaktisen piirin ulkopuolelle, että "imetyksen" kautta avaten shaktisen piirin syvyyttä harjoittajalle, joka olisi tavallaan myös fohat itse tässä äiti-poika-asetelmassa?


Voitko avata viimeistä virkettä? Tarkoititko, "että "imetyksen" kautta avautuisi...", vai jotain muuta?

Vaikka en täysin oivaltanut tuota lausetta, olen samaa mieltä siitä, että kyseessä on maagisen eli pyhän intimiteetin ilmaisu, eli kokonaisvaltainen ykseys, jonka suojaavassa piirissä oliot kuitenkin yhä pysyvät erillisinä nimenomaan toistensa esiin auttamina. Tietenkin myös luonnossa kuten ihmisyydessäkin ilmenee niitä varjoisia puolia näistä psykologisista perityypeistä, niin että on toki olemassa myös se luonnon taso, jossa "äiti" pyrkii uudelleenabsorboimaan "lapsen" itseensä tämän aidon erilleen kasvamisen mahdollistamisen sijaan. Tällöin kyse on demonisesta impulssista; "lapsia syövästä" Lilithistä.

Suuren Äidin (Shaktin) ja maagikon keskinäinen omnipotenssiasetelma, eri asetelma jossa syntyy maaginen solipsismi yhteytenä Luontoon itsessä ja toiseudessa, alkaa toimia "Fohatina" heti siinä vaiheessa kun alkujaan puhtaasti imeväisen roolissa ollut adepti kääntyy aktiivisena toimijana kohti maailmaa, alkaen vaikuttaa siihen. Se mikä harjoituksellisesti on shaktisten voimien imetettävänä oleminen, muuttuu siten Pyhän Avioliiton kautta maailmaa hallitsemiseksi. (Ja tämän vuoksi poika saa prinsessan kanssa usein myös puoli valtakuntaa. Tässä skeemassa Kuningas-Isä on Jumala.)
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Logos, Fohat, Shakti

Post by Smaragd »

Nefastos wrote: Fri Aug 30, 2019 11:28 am
Smaragd wrote: Mon Aug 26, 2019 8:34 pmEli kulttuuriin sitovan esimerkin kautta shaktikultissa (yhdyssanan termit tuntuvat komplementaarisilta!) toimiva harjoittaja voisi olla keskittynyt työhönsä jonkin jumalattaren kautta, ja näin todellisuus aukeaa hänelle tämän tietyn voiman syvyyden lävitse ilman että olisi jatkuva tarve verrata sitä toisiin lähestymistapoihin ja tavallaan voisi näin pitää mielen autuaasti suljetummassa piirissä. Tällainen lähestymistapa näyttäytyy silmissäni hartaana, rintaruokinnan turvallisessa piirissä maailmaan mysteereihin syventävältä. Salamoiko Fohat tähän ympäristöön luomalla dynaamisia vaikutussuhteita shaktisen piirin ulkopuolelle, että "imetyksen" kautta avaten shaktisen piirin syvyyttä harjoittajalle, joka olisi tavallaan myös fohat itse tässä äiti-poika-asetelmassa?


Voitko avata viimeistä virkettä? Tarkoititko, "että "imetyksen" kautta avautuisi...", vai jotain muuta?

Että-sanan tilalle olisi voinut sopia selkeämpänä vaihtoehtona "ja" tai "sekä", paino tällä rajaavalla sanalla. Pilkku hämää. Eli tarkoitin kysyä, kun näitä osittain havainnollistavia ja osin peittäviä rajauksia ryhdyttiin käymään läpi, onko se Fohat, joka toimii shaktina äiti-poika suuntaan samoin kuin se potentiaali, joka toimii ulkomaailma-poika suuntaan. Poika-maailma lienee kuitenkin ainakin kuvaavampi "suunta" kuin alunperin ajattelemani, mutta lieneeköhän suunnat noin yksipuolisia, kun voima on voimaa ja salaman läpäisy on ikäänkuin loppumatonta ja jatkuvaa, joskin tulkinnan ja tietoisuuden "asteen" taakse piiloutuvaa. Salaman läpäisevyys viittaa myöntävään vastaukseen: Fohat on myös shaktia, mutta nämä sanat menee niin pitkälle että niiden erottamisen ja samaistamisen aste vaihtelee varmaankin tarpeen mukaan.

Kiitos fra Nefastos taas oleellisista huomioista. Hidas maailman ja näiden haastavien konseptien ymmärtäminen jatkuu jatkumistaan.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Logos, Fohat, Shakti

Post by Nefastos »

Smaragd wrote: Mon Aug 26, 2019 8:34 pm
MySoulForHisVictory wrote: Mon Aug 26, 2019 4:13 pmKirjoitat mm. että "keskipiste on numeeni, kehä on ilmentynyt", "keskipiste on Shiva, kehä on Shakti" ja Fohat on jonkinlainen viiva tai ehkä silta keskuksesta kehään.

Toivottavasti en sekoita aihetta ennestään, mutta täytyy koittaa itsekin saada parempaa otetta tähän. Fohat ilmenee keskipisteen ja kehän välille, joten jumalten poikien on jo pitänyt ilmentää voimansa ennen kuin tämä kolmas ilmenee.


Tässä tullaan kuitenkin "ilmentymisen" monitasoisuuteen. Kun eksistenssiin kuuluu vasta ʘ:n ensimmäinen binäärinen "•" & "O", ilman fohatista halkaisijaa Ɵ, se mitä Poikien "voimansa ilmentäminen" tarkoittaa on yhä in abscondito ja ei-ilmentynyttä. Koko shaktinen "O" on olemassa vain ei-olemisessa, sikiöasteella. Ilmentäminen merkitsee tällöin sädehdyksellistä kaikki-ilmennystä paljaalla olemassaololla, johon itsetietoisuuden ei tarvitse (johon se edes ei voi?) kuulua.

Smaragd wrote: Mon Aug 26, 2019 8:34 pmSalamoiko Fohat tähän ympäristöön luomalla dynaamisia vaikutussuhteita shaktisen piirin ulkopuolelle, että "imetyksen" kautta avaten shaktisen piirin syvyyttä harjoittajalle, joka olisi tavallaan myös fohat itse tässä äiti-poika-asetelmassa?
Smaragd wrote: Sun Sep 01, 2019 2:12 pmEli tarkoitin kysyä, kun näitä osittain havainnollistavia ja osin peittäviä rajauksia ryhdyttiin käymään läpi, onko se Fohat, joka toimii shaktina äiti-poika suuntaan samoin kuin se potentiaali, joka toimii ulkomaailma-poika suuntaan. Poika-maailma lienee kuitenkin ainakin kuvaavampi "suunta" kuin alunperin ajattelemani, mutta lieneeköhän suunnat noin yksipuolisia, kun voima on voimaa ja salaman läpäisy on ikäänkuin loppumatonta ja jatkuvaa, joskin tulkinnan ja tietoisuuden "asteen" taakse piiloutuvaa. Salaman läpäisevyys viittaa myöntävään vastaukseen: Fohat on myös shaktia, mutta nämä sanat menee niin pitkälle että niiden erottamisen ja samaistamisen aste vaihtelee varmaankin tarpeen mukaan.


Aivan, tässä juuri näkyy äidin-pojan oidipaalinen ykseys sinä Ɵ:nä, jossa ero jää lähes mielivaltaiseksi esittää, tai oikeammin, sen sanallistaminen riippuu tilanteesta. Jälleen muistuu mieleen minulle jo klassiseksi muodostunut esimerkki maagisesta yhteydestä: Kun omassa teurgisessa ja sen luonnollisesti sädehdyksellisessä teurgis-goeettisessa työssään on päässyt pisteeseen jossa voi ojentaa kätensä ja salama iskee, niin olisi paljasta hybristä ja oman voiman välittömästi ehdyttävä harhakuvitelma luulla, että se on maagikko, joka tuon salaman iskee. Harjoittaja on vain paikalla, ja "Kaikessa mitä hän näkee ja tekee, se on Äiti joka katsoo ja toimii" (Woodruffe: Kundalini Shakta). Milloin hybrinen heilahdus rikkoo yhdynnällisyyden transsendentaalis-immanentin solipsismin (tämänpuolisen nirvanan), kyseessä on •:n ajautumisesta erilleen O:n keskuksesta, jolloin Ɵ:n jiva muuttuu halkaisija-jänteestä pelkäksi jänteeksi, ja voimalla täyttyminen lakkaa. Kyse on keskisyyden eli fokuksen kadottamisesta "taivaanvahvuuden kalliossa", joka on "ravitseva maitotie".

Smaragd wrote: Sun Sep 01, 2019 2:12 pmKiitos fra Nefastos taas oleellisista huomioista. Hidas maailman ja näiden haastavien konseptien ymmärtäminen jatkuu jatkumistaan.


Kiitos sinulle. Näiden syvyyssuuntaisten keskustelujen läpikäyminen hiljattain foorumilla on suurenmoinen ilo.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
Locked