Maya ja Hermes

Vakaumukset, moraalisäännöt, muut seurat ja uskonnot.
Alfalfa

Maya ja Hermes

Postby Alfalfa » Sun May 27, 2018 3:20 pm

Sanskritissa 'arc' on 'säihkyä', 'ylistää' ja 'laulaa', 'rc' on laulettu ja ylistetty. 'Arka' on sen mukaisesti valonvälähdys, ylistyslaulu, oppinut ihminen, kristalli, jne. koska kaikki sellainen on säihkyvää. 'Arka' aurinkona on säihkyvä, ylistetty ja laulettu valo () — valo on silloin se joka tulee lauletuksi, ylistetyksi ja ilmaistuksi. 'Arka' on siten ominainen auringolle, tulelle, kuumalle, kunnialle, kuulemiselle, kuninkaalle, jne. Kuningas säihkyy kuuluisuutta kuin kaikista kuumin ja on siinä mielessä kunniakas: hänestä kuullaan jatkuvasti. Sanomme samoin, että joku on "loistava" ihminen kun hän on maininnan arvoinen.
Kreikassa ja latinassa 'maine' liittyy etymologisesti säihkymiseen ja loistamiseen — latinan kanta 'for-', josta 'forum', on sanomista tarkoittavan verbin ensimmäisestä persoonasta 'for' ja sitä taivutetaan kuten verbiä 'amo': "sinä sanot" (fas), "hän sanoo" (fat) "me sanomme" (famamus) "te sanotte" (famatis) ja "he sanovat" (famant). Tästä on peräisin latinan sana jumalalle nimeltä Huhu (Fama). Kreikaksi huhu on 'phēmē', tai aiolisella ja doorilaisella murteella 'phama' — esimerkiksi ylistyslaulut ovat 'phamai'. Kreikan 'phainomenon', eli se-mikä-ilmenee-valossa on etymologisesti samaa kantaa. Siten sanotaan esimerkiksi, että "phōs phanei" ("valo ilmentää"), eli tekee tunnetuksi. Kreikaksi 'varas' on 'phōr', mutta siinä 'varas' sana on tunnetuksi tehtyä varkautta — 'varkaus' ei ole silloin jotakin mitä varas tekee yön pimeydessä, vaan mikä ilmenee aamulla valon säihkyessä kaikille talon asukkaille. Varkaus on sitä mistä kaikki puhuvat seuraavana päivänä, kuten "oletteko kuulleet varkaudesta joka kohtasi sitä-ja-sitä". 'Phōra' (varkaus) ei ole sikäli varastamista, vaan varkauden ilmenemistä, kuten joku huutaa keskellä kaupunkia: "tuolla varas on!". Verbi 'phōraō' on siten varkaan paljastamista ja jäljittämistä.
Kreikan 'phoros' tarkoittaa julkista maksuerää ja on sikäli kuin latinalaisten 'forum'. 'Phoros' on tuomista, tuottamista ja julkistamista — aamutähti on siten valontuoja eli 'phōsphoros', sillä aurinko seuraa sen jäljissä: aamutähti julkistaa auringon saapumisen ja on siinä mielessä päivänvalon tulemista saattava tuoja ja tuottaja. Latinaksi valontuoja on 'Luciferos'. Nefastos on kirjoittanut kirjan FOSFOROS samassa mielessä kuin Blavatskylle Lucifer on aamutähti auringon saapumisen tuovana saattajana — Lucifer on tuoja-joka-edeltäen-tuottaa-julistuksen-auringon-saapumisesta. Nefastokselle, kuten myös Blavatskylle, valon alkuperä on kuitenkin aurinko — tämä on totta planeetasta Venus, sillä se heijastaa aamulla auringon valoa. Venus on toinen planeetta auringosta katsoen. Ensimmäinen planeetta on Merkurius, joka on roomalaisten vastine Hermekselle. Merkurius tai Hermes on lähimpänä aurinkoa, mutta Venus on kuitenkin kaikista kuumin planeetta.
Hermes on kreikkalaisille 'phēlos', eli varas, mutta samassa mielessä kuin 'phōr': 'ph-' juuri on siinä kuten sanassa 'phainomenon', tai 'phama' — Hermes on yövartija, hän joka loistaa lyhdyllään pimeyttä vasten ja porttien tarkastaja, joka ilmentää-valoon-saattaen (amphaneein) useita kunniakkaita ja kuultavia töitään. 'Ana[-]phanein' on siinä samassa merkityksessä kuin varkaan paljastuneisuus on valossa, yövartijan pimeyteen sytyttämässä valossa porteilla. Hermes on kaikessa kuulemisessa ja läpikuultavuudessa (dia[-]phanēs) — siten hän myös lavastaa (tektainomai), eli tuottaa lavalle valoon jossa kuullaan ja ollaan läpikuultavia. Hänen sanotaan varastavan (kle[-]ptein) Apollolta vain sikäli kun varkaudesta liikkuu huhu (kleos). Hermeksen varkaus on varsin kuuluisa (kleinos): hän varasti Apollonin karjan ja myös onnistui pitämään sen. Tässä on avain (kleos) kaikille, joiden kielen päällä seisoo salpa (klēs epi glōssē bebēke).
Nyt on toukokuu ja 4.5. vietettiin Hermeksen syntymäpäivää — sinä päivänä hänen äitinsä Maia nimittäin synnytti hänet. Roomalaiset kutsuivat toukokuuta nimellä 'Maius' ja se on säilynyt englannin sanassa 'may'. Kreikan 'maia' on hyvä äiti ja hänen kunniakseen vietämme edelleen äitienpäivää toukokuussa, vaikka päivämäärää on hieman muutettu. Maia on alkujaankin varsin vaatimaton jumalatar, joka välttää toisten jumalten seuraa luolassaan (antros). Hermes kuitenkin lauloi laulua omasta syntyperästään (geneēn) ja siten myös äidistään Maiasta. Sanskritiksi hänestä käytetään nimeä 'Māyā'. Maia on alkuperäisesti kaikkea eritityisen upeaa — myöhemmin hänelle kävi sanskritissa kuten sanalle 'phainomenon' kreikassa, jolle annettiin merkitys pelkkänä petoksena, temppuna ja epätodellisena varjokuvana. Siten esimerkiksi Platonin Valtion Sokrates sanoo, että ilmenevä (phainomenon) on pelkkä varjokuva (phantasma) luolan seinällä — se on vain olevaisten varjoa, kuten valo on auringon (Helios) ilmenemistä.
Platonin Laeissa palvotaan Heliosta ja Apolloa kaksinaisena jumalana, jolla oli sama (koinos) alue, jolle suoritetaan yhteinen jumalanpalvelus ja jolla on yhteinen pappi: Helios on auringon ilmenemistä ja 'A[-]pollon' (ei-moninainen) auringon järjellinen ykseys ilmenemisen moneuden takana. Sen kannalta ns. Maian synnyttämä tai siihen osallistuva kuuluu lähemmäs luolaa — ilmenevä vaihtelee jatkuvasti, eikä pysy ikuisesti samana, joten siitä ei ole kaikista tarkinta tietoa. Esimerkiksi kun tarkastelemme sohvaa itsessään itsenänsä (autē heautēs), sohva ei eroa (diapherei) itsestään, vaikka se ilmenee toisena (phainetai de alloia) riippuen siitä puolesta jolta sitä tarkastelleen. Se miten sohva ilmenee vaihtelevana on siten Sokrateesta pelkkä 'phantasma', sillä asia-itse pysyy hänen mielestään jatkuvasti samana.
Vedoilla on kirjoitus Mayabheda, mikä tarkoittaa kyseisessä yhteydessä pelkän ilmiön erottamista, tai tuhoamista. Tällainen ihminen 'asurasyah', näkee Brahmanin joka on Pranojen prana, näkee yksilöllisen minänsä universaalissa itsessä, eikä siten huomaa eroa Jivan, atmanin ja Paramatmanin välillä, joka on Valojen valo. Paramatman on käytännössä Brahman, jossa erottelu yksittäiseen minuuteen katoaa — ja sen myötä myös 'Maya'. Sokrateen luolavertauksen järjen aurinko A-pollon on siinä mielessä vastaava, että siinä kaikki ilmenevä moninaisuus häviää palaamalla yhteen-ja-samaan, joka tekee ilmenevän moninaisuuden mahdolliseksi yhden-ja-saman ilmennyksenä. Valtion Sokrates hahmottaa kielen kaltaisuuksien luomisena, joten puhuminen on kaikista kauimpana erityistävästä tarkastelusta: itse asia muuttuu pelkäksi puheeksi siitä, etenee tästä tuoksi ja tuosta sellaiseksi.
Merkuriuksen ja Hermeen palvojat kuitenkin viettävät Suuren Äidin juhlaa, josta roomalaiset käyttivät nimitystä Magna Mater. Palvontamenojen kuukausi oli kuitenkin roomalaisilla toinen kuin Maian ja yhdistettiin useimmiten Kybeleen — kuitenkin Bona Dea on kreikaksi suoraan käännettynä 'maia'. Minun oikea etunimeni on johdettu kyseisestä juhlasta, jota roomalaiset viettivät Suuren Äidin kunniaksi vuoden ensimmäisenä päivänä, kun päivä oli viimein yötä pidempi. Talven hämy oli kadonnut ja oli paremman kauden ensimmäinen päivä iloineen. Sallittiin kaikenlaisia leikkejä ja huvituksia. Naamiaiset kuuluivat niihin ja jokainen saattoi matkia ketä halusi. Roomalaiset ottivat juhlan osittain kreikkalaisilta, jotka käyttivät siitä nimeä 'Ylöskohoaminen' (Anabasis), eli latinaksi 'Ascensus'. Suuren Äidin, Hyvän Jumalattaren, eli Maian tai Mayan juhla on sisällöltään varsin erilainen kuin Platonin Sokrateen vaatima ylöskohoaminen (anabasis) kohti ns. järjen aurinkoa.
obnoxion
Sodalis
Posts: 1804
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Maya ja Hermes

Postby obnoxion » Thu Jun 14, 2018 10:38 am

Tämä viestisi on ollut minulle erittäin antoisa, kiitos paljon. Erityisesti pohdintasi varkaudesta palauttivat mieleeni erään aiheen, josta olen ollut pitkään kiinnostunut, siis Jeesuksen ja varkaan teemojen yhteyden. Koska huomaan että tunnet poikkeuksellisen hyvin sekä raamattua että kreikkaa, olisin hyvin iloinen jos voisit ehtiessäsi kertoa näkemyksesi näistä huomioista. Alun perin aiheesta on käyty keskustelua englanninkielisellä foorumilla: http://www.azazel.fi/discussion/viewtopic.php?f=6&t=6

Jeesus vertaa itseään Luukaan ja Matteuksen evankeliumeissa varkaaseen (Matteus 24:42 - 44; Luukas 12:39), “Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautua taloonsa. Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”. Samaan tapaan Jeesuksesta käytetään nimitystä varas (kleptes) läpi Uuden testamentin (1. Thessalon. 5:2, 5:4; 2. Pietaru 3:10; Ilmestyskirja 3:3, 16:15).

Varkaus on siis salaa ottamista, ei väkisin viemistä. Väkisin viemistä harjoittaa rosvo (lestes), joka vie avoimesti ja väkivallalla uhaten. Tätäkin vertausta Jeesus käyttää itsestään, mutta ilmeisesti siinä merkityksessä että häneen ei tulisi suhtautua kuin rosvoon, "Tehän olette lähteneet kuin rosvon kimppuun! Miekat ja seipäät käsissä te tulette minua vangitsemaan” (Matthew 26:55; Mark 14:44-52; Luke 22:52). Markuksen evankeliumista kuitenkin löydämme vertauksen väkivallalla viemiseen, jossa sillä viitataan ymmärtääkseni Jeesukseen suhteessa henkivaltoihin: “”Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän miehen taloon ja ryöstää (diarpazo) hänen tavaroitaan, ellei ensin sido häntä. Vasta sitten hän voi ryöstää talon ja tavarat.” (Markus 3:27).

Jeesuksen elämästä kuvaillaan myös konkreettinen tapaus, jossa on tiettyä varkaan mentaliteettia “Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian." (Matteus 21:2-3).

Muistamme myös kuinka Jeesus ristiinnaulittiin kahden varkaan väliin (Matteus 27:38),jossa on ryöstäjän Barabbaan paikan (Johannes 18:40).

Koska varkaalla on erityinen suhde lakiin, esittelen vielä Margaret Starbirdin kkirjasta ”Magdalene’s Lost Legacy” erään lukumystisen huomion. Uuden testament kreikassa monet pahuutta tai paholaista merkitsevät termit ovat gematrisessa suhteessa lukuun 23, “esimerkiksi 23 x 12 on 276, johon perustuvat viitaukset Saatanaan, Beelxebubiin, pahuuteen, lohikäärmeeseen ja helvettiin” (sivu 77). Aivan erityisesti tämä luku 276 liitty kuitenkin Mooseksen lakiin:

“kivitauluhin” (2. Korint. 3:3) 276 x 2
“sapattina” (Luukas 13:14) 276 x 8
“kirjain kuolettaa” (2.Korintr. 3:6) 276 x 4
“uskontomme” (Apost. 26:5) 276 x 4
“saastainen” (Luukas 4:33) 276 x 2
“paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset” (Matt. 5:20) 276 x 18
“ mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan” (Room. 4:15) 276 x 11

Sanottokaan vielä että vastakkaista trendiä tälle varkaan vertauskuvaan edustaa Johannkesen evankeliumi, jossa Jeesusta ei verrata varkaaseen, vaan varas (kleptes) asetetaan Jeesuksen vastakohdaksi; ” Totisesti, totisesti: se, joka ei mene lammastarhaan portista vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo. Se, joka menee portista, on lampaiden paimen. Hänelle vartija avaa portin, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle. Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä. Vierasta ne eivät lähde seuraamaan vaan karkaavat hänen luotaan, sillä ne eivät tunne vieraan ääntä…. Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. " (Johannes 10:1 - 5, 10:10, 12:6).
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
Alfalfa

Re: Maya ja Hermes

Postby Alfalfa » Thu Jun 14, 2018 7:20 pm

obnoxion wrote:Tämä viestisi on ollut minulle erittäin antoisa, kiitos paljon. Erityisesti pohdintasi varkaudesta palauttivat mieleeni erään aiheen, josta olen ollut pitkään kiinnostunut, siis Jeesuksen ja varkaan teemojen yhteyden. Koska huomaan että tunnet poikkeuksellisen hyvin sekä raamattua että kreikkaa, olisin hyvin iloinen jos voisit ehtiessäsi kertoa näkemyksesi näistä huomioista. Alun perin aiheesta on käyty keskustelua englanninkielisellä foorumilla: http://www.azazel.fi/discussion/viewtopic.php?f=6&t=6
Kiitos mielenkiintoisesta ajatuksesta! En ole koskaan pohtinut Kristusta varkaana. Ehkä annan sellaisen vaikutelman, mutta en tunne Raamattua kovinkaan hyvin kokonaisuutena, vaikka olen lukenut muutamia teologeja ja aihe kieltämättä kristittynä kiinnostaa minua. Olen lukemisessani keskittynyt joihinkin mielestäni olennaisimpiin kohtiin, joita pidän suurimmalla todennäköisyydellä aitoperäisinä — uskon, että Kristuksen sanoja on vääristelty vähemmän kuin hänen tekojaan. Sivumennen sanoen en usko esimerkiksi tunnustekoihin ja ihmeisiin. Kristus itse torui aikalaisiaan siitä, että he eivät usko, elleivät he ole nähneet ihmeitä ja tunnustekoja (sēmeia) (Joh. 4:1). Sikäli kun kristityn usko on kiinni uskosta Kristuksen ihmetekoihin, se ei ole hänelle kunniaksi, vaan häpeäksi: Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä (sēmeion) [/i] (Matt. 16:4). Sitten kuitenkin itse asiaan.
Heprean 'gannab' on varas, joka varastaa salassa ja 'tsammiym' rosvo joka rosvoaa avoimesti.
Kreikan 'kleptēs' (varas) ja 'lēstēs' (rosvo) ovat samanlaisia sanoja, joiden erot olet huomioinutkin.
Varas on melko samanlainen kuin 'kryptos', eli salainen, siis toisin kuin esimerkiksi maantierosvous (lōpodysia). Sanaleikistäni huolimatta 'klyein' (kuulla) on tietääkseni eri juurta kuin 'kleptein' (varastaa), vaikka huhussa (kleos) on diaktriittista aksenttimerkkiä (´) myöten sama 'kle-' alku kuin varastamisessa. Tämä oli eräänlainen "lucus a non lucendo" -etymologia, vaikka sanan 'phōr' suhteen on kyseessä perusteltu ja todellinen yhteys. Avaimessa (kleis) on läheisempi yhteys varastamiseen, vaikka siinä ei olekaan aksenttimerkkiä: 'kleis' on se-mikä-sulkee, minkä takia kreikaksi 'salpa' on sama sana. Avain on salpain: se mikä säilyttää asian lukittuna ja kätkettynä. Latinan 'claustrum' on samoin väline sulkemiseen, kuten 'clavis' — mistä 'klaustrofobia' eli pelko tulla salvatuksi ja suljetuksi sisään. Avain sulkimena on etymologisesti samaa juurta kuin varastaminen salaisena ja kätkevänä toimintana.
Mainitsemassasi kohdassa Kristuksen viittauksesta Herraan (kyrios), joka tulee kuin varas yöllä, on tiettyjä epäselvyyksiä käännöksen takia. Esimerkiksi 1992 Raamattu kääntää: Ymmärrättehän, että jos talon isäntä (oikodespotēs) tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautua taloonsa (Matt. 12:39), mutta Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä (kyrion) häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa (Matt. 12:36) ja Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja (oikonomos), sellainen jonka isäntä (kyrios) asettaa (Matt. 12:42).
Vertaus talon ns. isännästä tarkoittaa mielestäni taloudenhoitajaa, eli talonherraa erotuksena Herrasta (kyrios), joka tulee kuin varas yöllä — Herra on isäntä, joka tulee varkain eli salaa omaan taloonsa ja tarkastaa esimerkiksi ikkunasta kuka valvoo ja kuka ei. Taloudenhoitajat eivät siten tiedä hetkeä jona Herra tulee, joten he eivät voi juopotella viiniä, piestä lapsia, laiskotella jne. koko yötä ja herätä vasta sillä hetkellä kun Herra koputtaa oveen. Hyvän taloudenhoitajan täytyy jatkuvasti tarkata omaa sydäntään, eli pysyä valveilla kuten uskollisen yövartijan, joka tarkastaa lyhtyineen kaiken sen, mikä menee sisään hänen sydämeensä ja mikä sieltä tulee ulos. Tämä on mielensä valmistamista: vasta sellainen tarkkaavainen valppaus suhteessa omaan sydämeen valmistaa vastaanottamaan Herran, eli tekee ihmisestä Kristuksen todellisen palvelijan. Sen sijaan sellainen joka jatkuvasti laiminlyö sydämensä tarkkaamisen nukahtaa ja on kuin vertauksen juopottelija, laiskottelija ja pieksäjä — hän ei kykene ottamaan Herraa vastaan sydämeensä ja salpaa siten itseltään Jumalan valveutuneen läheisyyden.
obnoxion
Sodalis
Posts: 1804
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Maya ja Hermes

Postby obnoxion » Fri Jun 15, 2018 12:00 pm

Alfalfa wrote:Ehkä annan sellaisen vaikutelman, mutta en tunne Raamattua kovinkaan hyvin kokonaisuutena, vaikka olen lukenut muutamia teologeja ja aihe kieltämättä kristittynä kiinnostaa minua. Olen lukemisessani keskittynyt joihinkin mielestäni olennaisimpiin kohtiin, joita pidän suurimmalla todennäköisyydellä aitoperäisinä — uskon, että Kristuksen sanoja on vääristelty vähemmän kuin hänen tekojaan. Sivumennen sanoen en usko esimerkiksi tunnustekoihin ja ihmeisiin. Kristus
Niin, vaikutelmat joita annamme foorumilla ovat todellakin vain vaikutelmia, osin valikoituja ja osin spontaaneja. Mitä tunnustekoihin tulee, ajattelen että ne tuskin voivat olla vähemmän vertauskuvallisia kuin kaikki mitä Jeesus sanoi. Yleisesti käsitän Raamatun tulkintahaasteeksi, jossa tunnustekoihin uskominen on yksi erityisen olennainen tulkinnan taso, mutta ei hengellisen tulkinnan kannalta huutava välttämättömyys.

Tulkintasi oli hyvn kaunis ja syvällinen, ja varkaan yhteys avaimen ja lukon teemaan erityisen puhutteleva. Olen henkilökohtaisissa kontemplaatioissani nähnyt Merkuriuksen symbolissa sekä avaimen että avaimenreiän muotoja, jotka nyt näyttävät sitovan tätä kuvastoa yhteen alkuperäisen viestisi kanssa.

Kyrios tai Kairos on keskeinen teema Paul Tillichin teologiassa, jota myös W. H. Auden on käsitellyt runossaan "Kairos and Logos". Kairos juontuu ilmeisesti kutomiseen liittyvästä termistöstä, ja viittaa siihen lyhyyeen hetkeen jona kutoja voi syödtä sukkulansa (venettä muistuttava puinen väline) risteilevien lankojen välistä - voi olisiko oikeammin sanottu, että sukkula kulkee loimien välisestä viriöstä.... Joka tapauksessa, teologisesti käytettynä Kairos olisi se pyhä ajankohta, jolloin ajallinen on auki ikuiselle, ja jolloin ikuisuus lähestyy meitä kohtalonvoimaisena. Audenin runossa aikamme on käynyt niin ohueksi jumalattomuudesta siksi, koska kairoottisen ajankohdan lähestyessä ajan kudelma valmistautuu tulemaan lävistetyksi. Tämäkin, ajattelen, sopii yhteen kuvailemiisi ryöstäjän ja herran teemoihin. (Sanottakoon että tämän viimeisen kappaleen aiheita käsittelee Anthony Domestico kirjassaan "Poetry and Theology in the Modernist Period", ja olen tässä toistanut paljolti mitä löysin kirjan seitsemänneltä sivulta).

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 2 guests