Gurujooga ja vihkimyslinja

Vakaumukset, moraalisäännöt, muut seurat ja uskonnot.
User avatar
Aquila
Posts: 355
Joined: Sat Jul 17, 2010 12:14 pm

Re: Gurujooga ja vihkimyslinja

Post by Aquila »

Tulkitsen fra O:n toisen esimerkin niin, ettei pidä ajatella tätä opettajaa jonain toisena ihmisenä, joka määräilisi oppilastaan, vaan omana sisäisenä mestarina, jonka ohjeita tulisi kuunnella. Tällöin myös tuon tien seuraamiseen sopisivat nuo kuusi ohjetta, jotta alempi ihmismieli ei toiminnallaan ohjaisi pois oikeilta raiteilta.

Sisäisen mestarin johdatusta kuunnellessa ei koskaan voi oikeasti vahingoittaa itseään (tai ketään muuta), vaikka ohjeet ihmismielen näkökulmasta vaikuttaisivatkin paikoitellen järjettömiltä tai mahdottomilta toteuttaa.
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Gurujooga ja vihkimyslinja

Post by obnoxion »

Tnahara wrote:Tulkitsen fra O:n toisen esimerkin niin, ettei pidä ajatella tätä opettajaa jonain toisena ihmisenä, joka määräilisi oppilastaan, vaan omana sisäisenä mestarina, jonka ohjeita tulisi kuunnella.
Tämä on yksi hyvä tulkinta. Erityinen tarkoitukseni oli kuitenkin korostaa ensimmäiseksi jakamani esimerkin lähes mahdotonta luonnetta. Kyseisessä esimerkissä oltiin tekemisissä väkivaltaisten tekojen kanssa. Tällaisten tekojen seuraukset ovat selvästi pahempaa luokkaa kuin temppelin muurilta hyppäämisen.

Sanoisin gurujoogan olevan eräs tapa seurata sisäistä mestaria, sillä gurujoogan onnistuminen on lopulta kiinni oppilaasta. Neuvotaan toki että oppilaan tulisi tarkkailla opettajaaansa pitkään ja tarkasti ennen kuin hakeutuu tämän oppilaaksi. Mutta gurujooga onnistuu myös vähämmen ansioituneen opettajan alaisuudessa. Riittää että oppilas itse pystyy kaikessa toimimaan ikään kuin guru olisi oikeasti valaistunut. Kuten huomaamme, gurujooga vaatii oppilaalta paljon heti alusta asti.

Itse olen harjoittanut eräänlaista gurujoogaa, jossa olen valinnut opettajakseni jonkin erityisen työn, ja antanut siitten "työn tekijäänsä opettamaan". Tällainen pohjimmiltaan abstrakti asia lienee paras valinta ulkoiseksi guruksi ainakin länsimaissa.

Gurujooga on kuitenkin lopulta jotain vaativampaa kuin pelkkää sisäisen mestarin neuvojen kuuntelemista. Enneminkin puhuisin ohjeiden noudattamisesta. Uskalsin ottaa esimerkit esille foorumilla, sillä luotan että jos täälä nyt onkin joku lukija jonka mielestä näitä harjoituksia olisi kiihottavaa kokeilla, niiden vaativuus kuitenkin estäisi häntä toimimasta.
Tnahara wrote:Tällöin myös tuon tien seuraamiseen sopisivat nuo kuusi ohjetta, jotta alempi ihmismieli ei toiminnallaan ohjaisi pois oikeilta raiteilta.
Ohjeet selittyvät seuraavasti:

1. Päästä irti menneistä
2. Päästä irti tulevasta
3. Päästä irti siitä mitä nyt tapahtuu
4. Älä yritä päätellä mitään asiaa
5. Älä yritä saada mitään tapahtumaan
6. Juuri nyt, rentoudu ja ole levossa

Perustietoa Tilopasta löytyy täältä. Kysehän ei ole mistään hämärästä hahmosta, vaan päinvastoin: http://en.wikipedia.org/wiki/Tilopa
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
User avatar
Nefastos
Posts: 3029
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Gurujooga ja vihkimyslinja

Post by Nefastos »

obnoxion wrote:Neuvotaan toki että oppilaan tulisi tarkkailla opettajaaansa pitkään ja tarkasti ennen kuin hakeutuu tämän oppilaaksi. Mutta gurujooga onnistuu myös vähämmen ansioituneen opettajan alaisuudessa. Riittää että oppilas itse pystyy kaikessa toimimaan ikään kuin guru olisi oikeasti valaistunut. Kuten huomaamme, gurujooga vaatii oppilaalta paljon heti alusta asti.


Eikö tällä tavoin ajateltuna gurun ja oppilaan välille näyttäisi kehittyvän pikemminkin eräänlainen peilaussuhde kuin varsinainen vihkimyslinja? Jos ajatellaan, että oppilaan on ainakin intuitiivisesti oltava jo gurun tasolla ellei suorastaan ylempänä, toisin sanoen "sisäisesti vihitty", niin voidaanko suoranaisesti puhua gurusta sanan muussa kuin mystisessä merkityksessä?

obnoxion wrote:Gurujooga on kuitenkin lopulta jotain vaativampaa kuin pelkkää sisäisen mestarin neuvojen kuuntelemista. Enneminkin puhuisin ohjeiden noudattamisesta.


Mutta eikö etsiä "jotain vaativampaa kuin pelkkää sisäisen mestarin neuvojen kuuntelemista" tunnu tarpeettomalta jos ajatellaan, että kyseinen tie on lopullinen tie perille asti; sellainen johon kuuluvat OKT ja VKT kaikkineen, ja koko olemassaolon rakenne? Näyttäisi siltä, että joko tarkoitit tällä työn sovellutusta/painotusta tai sitten me annamme "sisäiselle mestarille" hieman eri merkityksen.

"Ohjeiden noudattaminen" on monessa perinteessä itseisarvo, ei ainoastaan idässä vaan myös lännen luostari- &c. järjestelmissä. Tällainen prosessi voi epäilemättä oikaista useampiakin erilaisia psykologisia ongelmia monissa eri vaiheissa ja luonteissa, eikä ole niin suoraviivaisesti negatiivinen asia kuin millaisena se näyttäytyy modernille länsimaiselle älylle, jolla on vahva itsenäistymisen ja yksilöitymisen pyrkimys. Mutta tässä nousee suuria ongelmia. Jos palataan ajatukseen, että viime kädessä oppilas voi olla vain itse vastuussa - sitä selkeämmin mitä kehittyneempi hän itse on -, huonon gurun kyseenalaistamaton seuraaminen lienee huonoimpia harjoituksia minkä oppilas voi ottaa tehtäväkseen. Ymmärrän, että jos oppilaalla jo on Oivallus, voidaan löytää psykologisia/karmisia tilanteita joissa tällainen "vapaaehtoinen vankeus" voi tuottaa kiertoteitse hyvää hedelmää, mutta ne menevät jo kovin mystisiin, henkilökohtaisiin syvyyksiin. Tuollaisen tien kokisin olevan toistaiseksi kaukana siitä suunnasta, mihin nykymaailman ponnistusta tulisi pyrkiä innoittamaan, vaikka asia voikin ehkä muuttua vaiheessa, jossa kollektiivinen ego-tunto on niin kehittynyt, että ehdotonta antaumusta voidaan painottaa ilman suurta vaaraa vastuun & etiikan problematisoitumiseen. (Kysehän ei ole siitä, että mikään oppi olisi väärä itsessään, vaan että tietyt opit ovat liian varhaisia ja/tai myöhäisiä tiettyihin kulttuurikonteksteihin sovellettaviksi.)
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Gurujooga ja vihkimyslinja

Post by obnoxion »

Nefastos wrote:Eikö tällä tavoin ajateltuna gurun ja oppilaan välille näyttäisi kehittyvän pikemminkin eräänlainen peilaussuhde kuin varsinainen vihkimyslinja? Jos ajatellaan, että oppilaan on ainakin intuitiivisesti oltava jo gurun tasolla ellei suorastaan ylempänä, toisin sanoen "sisäisesti vihitty", niin voidaanko suoranaisesti puhua gurusta sanan muussa kuin mystisessä merkityksessä?
Peilaussuhde nimenomaan. Mutta tämä pätee käsittääkseni gurun ja oppilaan välillä, kun vihkimyslinja on taas, jos voidaan sanoa, "pitempi" kokonaisuus. Ehkä tämä ei ole tarkin tapa ilmaista asiaa, mutta näyttäisi että vihkimyslinjat, tai ainakin tantriset sellaiset, saavat alkunsa jostakin tienraivaajasta tai edelläkävijästä. Tästähän on kyse Tilopan kohdalla. Sitten ovat muut linjan gurut, "Naropasta seuraavat", jotka välittävät alkuopettajan oivallusta. Tai opastavat alkugurun raivaamalle polulle.

Nämä polut tai vihkimyslinjat voivat ajan myötä rappeutua tai sulkeutua. Tiedämmehän esimerkejä uskonnoista, jotka joskus käännytivät, mutta ovat sittemmin sulkeneet ovensa, ja uskonto elää ja kuolee muutamien sukujen mukana.

Viestiketjun alkuperäisiin kysymyksiini kuului, onko gurujooga mahdollista. Länsimaissa se tuskin on. Ja kun otetaan huomioon se miten itämaissakin voidaan valita tietoisesti itsea alempi guru, voitaisiin kai sanoa että gurujooga on yhä harvinaisemmaksi käyvä mahdollisuus yleensäkin. Gurujooga on monella tapaa vanhn liiton menetelmiä, ja myönnän että se ajatuksen tasolla on itselleni monella tapaa ihanteellinen. Sen sijaan että muotouskollisesti noudatettaisiin monella tapaa vanhentunutta käytäntöä, näkisin että juuri perinteen tulkinta "mystisen merkityksen" kautta on oleellista. Ehkä uuden ajan gurujoogaa on valita opettajakseen abstrakti idea, ja antaa jokaisen ulkoisen asian opettaa itseään.
Nefastos wrote:Mutta eikö etsiä "jotain vaativampaa kuin pelkkää sisäisen mestarin neuvojen kuuntelemista" tunnu tarpeettomalta jos ajatellaan, että kyseinen tie on lopullinen tie perille asti; sellainen johon kuuluvat OKT ja VKT kaikkineen, ja koko olemassaolon rakenne? Näyttäisi siltä, että joko tarkoitit tällä työn sovellutusta/painotusta tai sitten me annamme "sisäiselle mestarille" hieman eri merkityksen.
Tarkoitin painotusta. Eli ei niinkään neuvojen kuuntelmista, vaan ohjeiden noudattamista. Gurujooga on kuitenkin kokonaisvaltaisen omistautumisen tie.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
Locked