Thursatru

Vakaumukset, moraalisäännöt, muut seurat ja uskonnot.
Nightowl
Posts: 2
Joined: Fri Sep 20, 2019 2:28 am

Thursatru

Post by Nightowl »

Mitä mieltä olette? "Harrastaako" joku kenties foorumin lukijoista?

Itse pidän sitä, ja ylipäätään kaaos-gnostilaisuutta mielenkiintoisena. Voisi olla antoisaa saada keskustelua käyntiin aiheesta.

https://www.thursatru.com/whatisthursatru

https://www.spiritualoutlaw.de/
Kenazis
Posts: 811
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Thursatru

Post by Kenazis »

Onpas hiljaista ollut tämän aiheen suhteen. Olen kiinnostunut Thursatrústa (ja Kaaos-gnostilaisuudesta), mutta näkemyksesi ei kuitenkaan mene ihan yksiin näiden perinteisten esitysten kanssa. Sanoisin, että oma visioni on jotain Thursatrùn ja Asatrún välillä, mutta huomattavasti lähempänä ensimmäistä.
"We live for the woods and the moon and the night"
Nightowl
Posts: 2
Joined: Fri Sep 20, 2019 2:28 am

Re: Thursatru

Post by Nightowl »

Juu, hiljaista on ollut. No, minäpä sitten kirjoitan tänne pari riviä, kun aloitteen kerran tein.

Itse näkisin asian niin, että Thursatrú, tai millä nimellä sitä nyt tahtoo kutsua, on Asatru-uskon esoteerinen puoli. Eräs pakanuuden haara. Mysteerikultti voisi sanoa. Henkilökohtaisesti olen sen uskomuksen kannalla, että joskus tai monesti ennen kristinuskon tuloa skandinaviaan(ja ehkä jälkeenkin), eri ajanjaksoina, joku tai jotkut käänsivät selkänsä kosmisille jumalille, ja palvoivat sensijaan jättiläisiä-jotka ovat ainakin kyseisen perinnen mukaan anti-kosmisten voimien vertauskuva. Siitä ei ole mitään näyttöä että näin olisi ollut, joten se on pelkästään spekulaatiota, mutta en pidä sitä aivan mahdottomana. Aika loogista se oikeastaan olisi. Jos näin on, niin se oli kuitenkin varmasti hyvin harvinaista. Sama asia koskee tietenkin myös muinais-suomalaista kulttuuria. Sekä useimpia muitakin muinais-kulttuureja. Joku tai jotkut palvoivat ehkä kaaosvoimia silloin tällöin. Ajoittain se ehkä paisui monen ihmisten mysteerikultiksi

Ja vaikka asia ei olisi näin, niin se ei sentään ole mikään tekosyy siihen, ettei voisi tulkita asiat näin nykyaikana.

Sen kannalla olen myös, että asatrun pääjumala Odin ei ole yksinomaan samanlainen demiurgi kuten esimerkiksi Jehova. Se johtunee myös kulttuurisista eroista jne. Alunperin demiurgi, kyllä, mutta hän (Odin) on mietiskelijä ja etsii viisautta-ja kääntyy jättiläisten (Kaaosmahtien) puolelle etsiessään viisautta.

Myyttien mukaan Odin m.m. Tekee verivalan Lokin kanssa. Muut jumalat ovat skeptillisiä ja varovaisia mitän tulee Lokiin, mutta Odin vaikuttaa olevan kiinnostunut Lokin viisaudesta. (Loki-metafoora olisi siten ikäänkuin kaaosvoimien lähettämä ”Viideskolonnalainen” kosmoksen sisällä. Loki on älykäs ja karismaattinen ja tekee kaikenlaisia kepposia. Jumalat suuttuvat hänelle monesti-Varsinkin Tor. Monesti hän on myyttien mukaan lähellä niin sanotusti ”joutua kuseen”-mutta hän puhuu niin hyvin että hän pääsee tilanteesta kun tilanteesta kuin koira veräjästä. Toistaiseksi. Tosin Balderin kuolema kostetaan hänelle.)

Loki antaa Odinille lahjan, Lokin synnyttämä Sleipinir, joka on kahdeksanjalkainen ori. Sleipnirillä Odin matkustaa eri maailmoihin, m.m. maanalaiseen maailmaan. Sleipnir on siten kaaoksen luomaa. Erään kaaosgnostikon/thursatru-kannattajan mukaan, joka on ilmeisesti paljon tutkinut näitä myyttejä, Odin saa jotenkin pimeämmän olemuksen sen jälkeen kun hän tekee verivalan Lokin kanssa. Myös Odinin matkat Sleipnirillä on oma vaikutuksensa.

Lokin olemus ei sensijaan muuttunut.

Lokista vielä vähän. Hän on armoton totuuden kertoja. Hän alkaa solvata jumalia ja kertoo heistä armottomasti asioita, totuuksia -jotka ovat heille noloja. Loki sanoo miten asiat oikeasti ovat-eikä tunne mitään valkoisia valheita. Viimeinen pisara oli kun Loki sai aikaan sen, että jumala Balder sai surmansa. Tämä on tärkeä myytti johon kannattaa perehtyä.

Odin myös hirttäytyy Yggdrasil-puuhun keihään lävitsemä-uhraten itsensä itselleen. Hän roikkuu puussa 9 päivää ja yötä. Kunnes hän huutaen poimii ylös riimut. Mikäli oikein muistan, riimut ovat peräisin myytin mukaan jättiläisistä, eli kaaosmahdeista.

Nämä myytit voivat mielestäni viitata siihen, että Odin on niin viisauden-janoinen, että hän jopa demiurgina etsii viisautta Kaaosmahdeista. Ikäänkuin jokin hänessä ymmärtää jotain.. Ehkä jopa demiurgi itse tuntee viisauden-nälässään vetoa alkuperäiseen kaaokseen.. Muut jumalat tosin ei tunnu ymmärtävän mitään kyseisestä jutusta.

Ja lopuksi. Vaikuttaa siltä, että Odin ei tee mitään vastarintaa Ragnarökin aikaan, kun Fenris-susi nielaisee hänet kitaansa. Ikäänkuin hän antautuisi, koska on oivaltanut kaiken tarkoituksen loppujen lopuksi-että kosmos palaa kaaokseen.(Kaaosgnostilaisuuden mukaan. Myytin mukaan uusi maailma syntyy Ragnarökin jälkeen. Ehkä se on jatkuvaa taistelua kosmoksen ja kaaoksen välillä? Ja fyysinen universumi ikäänkuin reinkarnoituu uudestaan ja uudestaan??) Kaikki muut kosmiset jumalat taistelevat Ragnarökin aikaan jättiläisiä vastaan jollakin tavalla, paitsi Odin.

Mainutut esimerkit ovat pelkästään joitakin esimerkkejä Odinin etsiskelevästä olemuksesta.

Tottakai tästä on kyse vertauskuvista. Vaikka oletan että kaikki tällä foorumilla liikkuvat ymmärtävät sen. Muuten on hyvin yleistä, että ihmiset tulkitsevat kaiken hyvin kirjaimellisesti, eikä ymmärrä vertauskuvallista kieltä. Joten olen tottunut selittämään kyseisen seikan ihmisille.

Odin voisi olla mikrokosmisella tasolla egon vertauskuva okkultistista/shamaanista, joka ”matkustaa toisiin maailmoihin” Ehkä vertauskuva egon etsivästä puolesta-joka on voimakkaampi joillakin kuin toisilla. Kun myytti kertoo, että Fenris-susi nielaisee Odinin kitaansa Ragnarökin aikaan, se voi olla vertauskuva siitä että sielu yhtyy alkuperäiseen kaaokseen-ja että ego(Odin) lakkaa olemasta.

Uskon että Odin symboloi myös muuta kuin pelkkää demiurgia. Siis lähinnä ihmisen (kosmista) egoa, jolla on potentiaalia etsiä ja löytää esimerkiksi shamanistisilla sessioilla ja matkoilla. Ehkä nämä myytit missä Odin etsii viisautta kaaos-voimista (jättiläisistä) tahtoo kertoa meille sen, että ihmisego pystyy etsimään-ja löytämään, mikäli hän niin tahtoo. Ainakin tämä voisi olla esoteerinen selitys.

Kannatan kyllä itse näitä teorioita ja spekulaatoita enemmän kuin että Odin on pelkkä Jehova-myytin mukainen demiurgi. Olen lukenut ”Ekortu” pseudonyymin kirjoja aiheesta, ja ne ovat todella mielenkiintoisia, ja pakko myöntää että tämä kyseinen ”Ekortu” on todella ottanut todella paljon selvää asioista ja tuntee mytologian yksityiskohdat hyvin jne. Silti olen sitä mieltä, että hän vaikuttaa olevan hyvin ehdoton sillä tyylillä että ”Asiat ovat ehdottomasti näin! Ei voi olla millään muulla tavalla, eikä mitään poikkeuksia sääntöihin.” Omasta mielestäni kannattaa olla vähän nöyrä näissä asioissa. Ja hyväksyä toisten teorioita ja spekulaatioita-jos kerran tavoite sinänsä on sama. Ei tarvitse välttämättä olla samaa mieltä, mutta jonkinasteinen nöyryys on mielestäni tärkeää näissä jutuissa. En henkilökohtaisesti ymmärrä esimerkisi hänen ajatustaan, että Odin olisi pelkkä Jehovaan verrattavissa oleva demiurgi. Juuri niistä syistä jonka mainitsin.

Mutta, ihmiset ajattelevat eri tavoin ja hänellä on varmasti omat syynsä siihen, mitä hän aiheesta ajattelee. En tuomitse. Päinvastoin, hän on ilmeisesti tehnyt kovaa työtä kirjoitaessaan kolme kirjaa aiheesta, ja hänellä on muutenkin hyviä teorioita. Ja hän on ilmeisesti todella omistautunut mitä tulee aiheeseen.

Mainittakoon, että nämä mainitut teoriat ja myyttien tulkinnat eivät ole teorioita ja tulkintoja joita itse olisin oivaltanut ja omasta päästäni keksinyt, joten en ota itselleni sitä kunniaa, vaan olen lukenut eri Kaaosgnostikkojen/Thursatru-kannattajien teorioita, joka on sillä linjalla, että Odin symboloi myös muuta kuin pelkkää Jehovan (Ja miksei myös Allahin) kaltaista demiurgia. Heidän ajatuksia aiheesta minä lähinnä täällä kirjoitan. Mutta kieltämättä nämä teoriat vaikuttaa omastakin mielestäni loogisilta. Se voi myöskin olla minkä jo mainitsin, ja todennäköisesti onkin, kyse kulttuurisista eroista. Eri kulttuurien ihmiset tulkistevat hieman eri tavalla asioita.

Kaikki eivät luonnollisesti ole samaa mieltä , ja monelle perinteiselle pakanalle tämä on sitä ”kirottua dualismia” jne.

Mutta onko asia todella näin yksinkertainen? En tiedä, mutta en usko. Sensijaan dualismia ei ollut arkipäiväisessä esikristillisessä elämässä ainakaan saman tapaan mitä kristityt myöhemmin ajattelivat sen olevan. Kuolema on luonnollista, Arkisessa elämässä tarvitaan sekä töitä että lepoa, sotaa että rauhaa, yötä että päivää, talvea että kesää ym. Mikään näistä ei ollut ”pahaa” jota olisi pitänyt kaikin keinoin välttää.

Mutta eikö taistelu jumalien ja jättiläisten välillä ole sitä tyypillisintä dualismia? Jos ei nyt ajattele sitä sillä tavalla, että jättiläiset ovat vain vertauskuvia luonnon fyysisille ”kaaosvoimille” kuten myrskyt, maanjäristykset, asteroiditörmäykset yms. Mutta ehkä ihmiset tulkitsivat myyttejä eri tavoin myöskin 1000 vuotta sitten?

Tässäpä kirjoitin aiheesta pari riviä. Kommentit y.m. feedback ovat tervetulleita.
obnoxion
Posts: 1806
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Thursatru

Post by obnoxion »

Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 am Olen lukenut ”Ekortu” pseudonyymin kirjoja aiheesta, ja ne ovat todella mielenkiintoisia, ja pakko myöntää että tämä kyseinen ”Ekortu” on todella ottanut todella paljon selvää asioista ja tuntee mytologian yksityiskohdat hyvin jne. Silti olen sitä mieltä, että hän vaikuttaa olevan hyvin ehdoton sillä tyylillä että ”Asiat ovat ehdottomasti näin! Ei voi olla millään muulla tavalla, eikä mitään poikkeuksia sääntöihin.” Omasta mielestäni kannattaa olla vähän nöyrä näissä asioissa.
Itse tunnen huonosti sekä kaaosgnostilaisuuttaa että odinismia. Sen sijaan tunnen hyvin tuon tunteen kun kirjoittaja on hyvin kiinnostava ja syvästi perehtynyt, mutta niin erikoisella tavalla ehdoton asiassaan että se murentaa opetuksen pohjarakenteita. Joissain tapauksissa sitä on helpompi sietää, toisinaan täysin mahdotonta.

Ei minulla itse aiheesta ole sanottavaa, mutta komppaan tuota mainittua nöyrää asennetta näissä asioissa.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
Angolmois

Re: Thursatru

Post by Angolmois »

Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 amNo, minäpä sitten kirjoitan tänne pari riviä, kun aloitteen kerran tein.
Mielenkiintoinen aihe, kiitos aloituksesta. Ohessa joitain omia näkemyksiäni, kun pidän kuitenkin itseäni (eksoteerisesti) aasainuskoisena.
Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 amItse näkisin asian niin, että Thursatrú, tai millä nimellä sitä nyt tahtoo kutsua, on Asatru-uskon esoteerinen puoli. Eräs pakanuuden haara. Mysteerikultti voisi sanoa.
Thursatrua voisi mielestäni pitää Asatrun vasemmankätisenä haarana, jossa arvo annetaan ensisijaisesti egolle, johon itse Lokin samaistan, sekä alemmille tietoisuudentasoille, joihin jättiläiset samaistan. Voisi kai sanoa, että Thursatru on eräänlaista "traditionaalista satanismia", jota on ollut primordiaaliselta ajalta saakka.
Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 amHenkilökohtaisesti olen sen uskomuksen kannalla, että joskus tai monesti ennen kristinuskon tuloa skandinaviaan(ja ehkä jälkeenkin), eri ajanjaksoina, joku tai jotkut käänsivät selkänsä kosmisille jumalille, ja palvoivat sensijaan jättiläisiä-jotka ovat ainakin kyseisen perinnen mukaan anti-kosmisten voimien vertauskuva. Siitä ei ole mitään näyttöä että näin olisi ollut, joten se on pelkästään spekulaatiota, mutta en pidä sitä aivan mahdottomana. Aika loogista se oikeastaan olisi. Jos näin on, niin se oli kuitenkin varmasti hyvin harvinaista. Sama asia koskee tietenkin myös muinais-suomalaista kulttuuria. Sekä useimpia muitakin muinais-kulttuureja. Joku tai jotkut palvoivat ehkä kaaosvoimia silloin tällöin.
Itse pidän jättiläisiä verrattavina kreikkalaisen mytologian titaaneihin, ja epäilemättä titaanien / jättiläisten palvojia on ja on ollut (joko tietoisesti tai tiedostamatta) kaikkina aikoina. Eri asia sitten on kokonaan se, onko näille ollut mitään virallisia kultteja; jos on, ne ovat toimineet salassa, koska pidän Thursatrua "käänteis-initiaationa" (alaspäinen tie).
Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 amSen kannalla olen myös, että asatrun pääjumala Odin ei ole yksinomaan samanlainen demiurgi kuten esimerkiksi Jehova. Se johtunee myös kulttuurisista eroista jne. Alunperin demiurgi, kyllä, mutta hän (Odin) on mietiskelijä ja etsii viisautta-ja kääntyy jättiläisten (Kaaosmahtien) puolelle etsiessään viisautta.
Itsekin pidän Odinin ja Jehovan samaistamista toisiinsa erheenä, mutta epäilemättä näillä on yhteyksiä. Pikemminkin samaistan Odinin Melkhisedekiin esoteerisesti. Molemmat ovat sotaisia, arvaamattomia, jopa demonisia hahmoja (sanan esi-kristillisessä merkityksessä). Olen viime aikoina selaillut Ruusuristiläistä Maailmankatsomusta, jossa Heindel esittää näkemyksensä siitä, että kaikki ennen Kristusta esiintyneet "pyhän hengen aikakauden" uskonnot olivat rotu- ja heimouskontoja, mikä tekisi Odinista ja Jahvesta samankeskisiä arkkityyppejä, Odinin tapauksessa germaanisten kansojen ylimmän jumalan. Mutta itse näen Odinissa "jumalten isänä" myös yhtäläisyyksiä vedalaiseen käsitteeseen Atman/Brahman, eli "maailmanhenkeen", joka on ihmisessä hänen Itsensä; Odinin on sanottu antavan ihmiselle tämän elämänhenkäyksen.
Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 amMyyttien mukaan Odin m.m. Tekee verivalan Lokin kanssa. Muut jumalat ovat skeptillisiä ja varovaisia mitän tulee Lokiin, mutta Odin vaikuttaa olevan kiinnostunut Lokin viisaudesta. (Loki-metafoora olisi siten ikäänkuin kaaosvoimien lähettämä ”Viideskolonnalainen” kosmoksen sisällä. Loki on älykäs ja karismaattinen ja tekee kaikenlaisia kepposia. Jumalat suuttuvat hänelle monesti-Varsinkin Tor. Monesti hän on myyttien mukaan lähellä niin sanotusti ”joutua kuseen”-mutta hän puhuu niin hyvin että hän pääsee tilanteesta kun tilanteesta kuin koira veräjästä. Toistaiseksi. Tosin Balderin kuolema kostetaan hänelle.)
Itse näen tässä vertauskuvan siihen, että maailmanprosessin laskeutuessa involuution kaarella alas puhtaan hengen tilasta ihmisen minuuden heräämiseen, Odinin edustama korkeampi Itseys laskeutuu eläinihmiseen Heimdallr-Luciferin muodossa (Heimdallrin on sanottu olevan yksi Odinin hypostaaseista), joka puolestaan Lokina on sekä luonnollisen evoluution (jättiläinen) että korkeamman minuuden (jumala, Ego) yhteistulos, nk. alempi minä. Ragnarökissä tapahtuva Lokin ja Heimdallrin veljesmurha on yhtä kuin initiaatioprosessi, jossa alempi ego sulautuu korkeampaan minuuteen ja tämän myötä Itseyteen, ja syntyy "uusi maa ja taivas" - Uusi Ihminen.
Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 amLoki antaa Odinille lahjan, Lokin synnyttämä Sleipinir, joka on kahdeksanjalkainen ori. Sleipnirillä Odin matkustaa eri maailmoihin, m.m. maanalaiseen maailmaan. Sleipnir on siten kaaoksen luomaa. Erään kaaosgnostikon/thursatru-kannattajan mukaan, joka on ilmeisesti paljon tutkinut näitä myyttejä, Odin saa jotenkin pimeämmän olemuksen sen jälkeen kun hän tekee verivalan Lokin kanssa. Myös Odinin matkat Sleipnirillä on oma vaikutuksensa.
Sleipnir kahdeksanjalkaisena ratsuna voisi kuvata "Odinin käyttövälinettä", eli kun Loki (ego) synnyttää Sleipnirin (seitsemän prinsiippiä + kahdeksas, kahdeksan ilmansuuntaa ja näiden sisäiset vastaavuudet), on Odinilla "ratsu", jolla tutkia maailmojen mysteereitä. Se on tosiaankin "Lokin lahja", maailmanprosessin synnyttämän ihmis-egon luomus.
Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 amOdin myös hirttäytyy Yggdrasil-puuhun keihään lävitsemä-uhraten itsensä itselleen. Hän roikkuu puussa 9 päivää ja yötä. Kunnes hän huutaen poimii ylös riimut. Mikäli oikein muistan, riimut ovat peräisin myytin mukaan jättiläisistä, eli kaaosmahdeista.
Itse näen Odinin hirttäytymisen sinä prosessina, jossa minuus uhrataan Itselle. Pienemmät - maailmalliset - tavoitteet uhrataan korkeampien tavoitteiden nimissä. Niinpä se kuvastaa initiaatio-prosessia. Yhdeksän on myös Luciferin sekä tosi-ihmisyyden luku (666=18=9), ja näen Odinin lankeemuksessa yhtäläisyyksiä Luciferin lankeemukseen. Riimut löytyvät Mimirin kaivosta, joka on tulkintani mukaan sekä ihmismielen "kaivo" (jättiläisten kaivo) että syvyys-psykologisesti yksilöllinen ja kollektiivinen piilotajunta.
Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 amNämä myytit voivat mielestäni viitata siihen, että Odin on niin viisauden-janoinen, että hän jopa demiurgina etsii viisautta Kaaosmahdeista. Ikäänkuin jokin hänessä ymmärtää jotain.. Ehkä jopa demiurgi itse tuntee viisauden-nälässään vetoa alkuperäiseen kaaokseen.. Muut jumalat tosin ei tunnu ymmärtävän mitään kyseisestä jutusta.
Tähän Odinin ja muiden Aasa-jumalten "yhteistyöhön" jättiläisten kanssa näiden voimat itselleen saadakseen sopii mielestäni hyvin Ervastin lausunto "viimeisenä ottaa valkoinen maagikko mustan maagikon vihkimykset". Odinin nimiä on sekä harmaa vaeltaja että Valkoinen, jonka vastaavuudet voimme hyvin löytää Tolkienin Gandalfista. Itse näen tämän siten, että ylöspäinen odinismi on sitä, että harmaa vaeltaja muuntuu valkoiseksi tietäjäksi riimumagian avulla. Aloittaa "jättiläis-vihkimyksistä" on yhtä kuin langeta alaspäiselle tielle.
Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 amJa lopuksi. Vaikuttaa siltä, että Odin ei tee mitään vastarintaa Ragnarökin aikaan, kun Fenris-susi nielaisee hänet kitaansa. Ikäänkuin hän antautuisi, koska on oivaltanut kaiken tarkoituksen loppujen lopuksi-että kosmos palaa kaaokseen.(Kaaosgnostilaisuuden mukaan. Myytin mukaan uusi maailma syntyy Ragnarökin jälkeen. Ehkä se on jatkuvaa taistelua kosmoksen ja kaaoksen välillä? Ja fyysinen universumi ikäänkuin reinkarnoituu uudestaan ja uudestaan??) Kaikki muut kosmiset jumalat taistelevat Ragnarökin aikaan jättiläisiä vastaan jollakin tavalla, paitsi Odin.
Korkein viisaus / jumala ei toimi näennäisesti, koska se on ilmennyksen suhteen (näennäisesti) täysin passiivinen. Sen sijaan kaikki muut jumalat ovat Odinin lapsia, ja tällöin heidän toimintakenttänsä on myös ilmennyksen maailma.
Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 amOdin voisi olla mikrokosmisella tasolla egon vertauskuva okkultistista/shamaanista, joka ”matkustaa toisiin maailmoihin” Ehkä vertauskuva egon etsivästä puolesta-joka on voimakkaampi joillakin kuin toisilla.
Pidän tosiaan Odinia samana kuin Itse, josta ego on heijastus aineessa. Niinpä Odinin viisauden jano voidaan käsittää sinä prosessina, jossa ego antautuu vihkimysprosessiin löytääkseen ja saavuttaakseen Itseytensä.
Nightowl wrote: Sun Dec 15, 2019 12:26 am Sensijaan dualismia ei ollut arkipäiväisessä esikristillisessä elämässä ainakaan saman tapaan mitä kristityt myöhemmin ajattelivat sen olevan. Kuolema on luonnollista, Arkisessa elämässä tarvitaan sekä töitä että lepoa, sotaa että rauhaa, yötä että päivää, talvea että kesää ym. Mikään näistä ei ollut ”pahaa” jota olisi pitänyt kaikin keinoin välttää.
Viisaita sanoja, tosin nykyisellä ajalla tämä "sota" tulisi olla mielestäni korkeintaan sisäinen prosessi, ainakin mitä okkultismiin tulee, ja silloinkin sen ei tulisi näkemykseni mukaan olla dualistista "pyhää sotaa", vaan ainoastaan näennäisen itsensä ylittämistä Itseyden saavuttamiseksi. "Tämä mieli on taistelukenttä", sanoo Bhagavad-Gita. Perinteinen "soturin polku" on esoteerisesti "suljettu tie" nykyaikana, näin uskon. Tietysti on myös hyvää pakanallista soturihenkeä olemassa, ja eksoteerikkojakin on tarpeen mukaan.

Oma näkemykseni typistettynä: kaaosvoimat ja jättiläiset asettavat "saatanallisen" kasvuhaasteen alempien tietoisuudentilojen symbolisina edustajina, ja niitä tarvitaan ehdottomasti jotta ihmisyys voisi kehittyä, mutta antautumalla niiden palvelukseen saattaa löytää itsensä aika ankeasta tilasta. Ymmärrän hyvin, jos näkemykseni vaikuttavat liian "oikeakätisiltä".
Angolmois

Re: Thursatru

Post by Angolmois »

Rúnatýr wrote: Fri Sep 25, 2020 6:28 pm"Tämä mieli on taistelukenttä", sanoo Bhagavad-Gita.
Muistinkin lainauksen hieman väärin, sehän menee tarkalleen ottaen näin: "Kentällä tarkoitetaan tätä ruumista, Kuntin poika, ja sitä, joka sen tuntee, tietäjät kutsuvat "kentäntuntijaksi"."

Joka tapauksessa, näen tässä hyvin selviä esoteerisia yhtäläisyyksiä siihen, kuinka Odin kerää "sankarillisesti taistelukentällä kuolleet" luokseen Valhallaan.
Angolmois

Re: Thursatru

Post by Angolmois »

Arith Hargerin ajatuksia Thursatrusta:

https://arithharger.wordpress.com/2020/ ... -satanism/
Angolmois

Re: Thursatru

Post by Angolmois »

Se mitä haluaisin vielä lisätä keskusteluun, on ajatuksia antikosmisuudesta ja ginnungagapista: ginnungagap on aina läsnäoleva todellisuus ja Ogdoad, kahdeksas taivas lähellä absoluuttia on Asgard/Valholl, ja täällä pitävät sijaansa ne ikuiset kosmokraattorit, 12 Pyhää dodekahedrissa, supra-kosmiset ikuiset jumalat, joiden kosmisia heijastuksia ovat aurinkokunnan planeetat ja niiden henkivallat. Ginnungagap on nirvana joillekin, helvetti toisille, nirvanan ja samsaran ykseys vielä harvemmille, ja näihin destinaatioihin matkaavat he, jotka ovat sytyttäneet joko ykseyden (rakkauden), tahdon vai lopullisen ymmärryksen erityisesti tai ensimmäisenä / ainoana prinsiippinä. Ginnungagap on immanentin transendenssin periaate dualismin tuolla puolen, ja sen vuoksi lihan/maailman/kosmoksen hylkiminen ja dualistinen käsitys lopullisesta vapahduksesta kaatuu omaan sisäiseen ristiriitaansa, joka repii olennon palasiksi etenkin jos sitä lähestytään vain tahdon ja tiedon tiellä, ja ajatus lopullisesta ykseydestä jätetään enemmän tai vähemmän huomiotta. Aurinkokunnan ja "kosmoksen" vääjäämätön tuho on suuri rakkaudenakti, ja meidänkin planeettamme palaa kosmoksen tuhossa rakkauden liekeissä, koska ei ole toivottavasti enää ketään jäljellä lopullisesta vapautumisesta. Kosmos palaa tuhkaksi, kyllä. Millään tavoin se tulee palamaan; se on tärkeintä.
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Thursatru

Post by Smaragd »

Rúnatýr wrote: Thu Nov 05, 2020 8:45 pm Ginnungagap on nirvana joillekin, helvetti toisille, nirvanan ja samsaran ykseys vielä harvemmille, ja näihin destinaatioihin matkaavat he, jotka ovat sytyttäneet joko ykseyden (rakkauden), tahdon vai lopullisen ymmärryksen erityisesti tai ensimmäisenä / ainoana prinsiippinä. Ginnungagap on immanentin transendenssin periaate dualismin tuolla puolen, ja sen vuoksi lihan/maailman/kosmoksen hylkiminen ja dualistinen käsitys lopullisesta vapahduksesta kaatuu omaan sisäiseen ristiriitaansa, joka repii olennon palasiksi etenkin jos sitä lähestytään vain tahdon ja tiedon tiellä, ja ajatus lopullisesta ykseydestä jätetään enemmän tai vähemmän huomiotta.
Menee nyt hieman itse thursatru aiheesta hieman ohi, mutta luonnostelin ja kirjoitin tänään ketjun aloitusta aiheesta, joka sivusi tätä immanentin transendenssin periaatetta tantran näkökulmasta. Foorumilla on usein mainittu kaula tantra, kenties hieman myös viitaten sen mahdollisista yhteneväisyyksistä AT:n esoteriaan ja paikkaan maailmassa (lähinnä täällä länsimaissa, missä se tuntuu vastaavan keskeisimmin ihmisten henkisiin tarpeisiin; olen myös pistänyt huomioon protestanttisten tai puoliprotestanttisten maiden vahvan edustuksen mutta se on toinen keskustelu). Koska tuntemukseni tantroista ja myöskin kaula tantrasta vielä kovin kapea, on tätä puutetta tullut paljon kompensoitua omalla mielikuvituksella ja visioinnilla miten asiat moisessa systeemissä toimii ja miten niiden tulisi toimia (se on osittain omaa sisäistä vaadettani myös muodostaa itse oma käsitys ideaalista ennen kuin pänttäisin koko systeemin hienouden lukemalla kauheasti aiheesta). Kaula tantran kohdalla ymmärtääkseni harjoituspiiri mahdollistaa syvemmän harjoituksen pyrkimällä harjoituspiirin eheyden mahdollistamaan yhtä ihmistä suurempaan mikrokosmiseen työskentelyyn. Näitä ideaaleja pyöritellessä mielessäni olen melkeinpä ihastunut moiseen hermeettisen harjoituspiirin ideaan luoden ihastuksen vallassa piirin rajoista jopa turhan tiukat, tarkoittaen juuri tuota missä immanenssi ei sitten lopen kykenekkään transendenssiin vaan jää siihen omaan piiriinsä. Huomiosi siitä miten jokin piilodualismi repii olennon palasiksi kun näitä voimia aletaan enemmän ja enemmän lähestyä muistutti minua tästä. Tulisi siis olla varovainen miten näitä myöskin hyvin kauniita hermeettisiä rajoja vaalii ja ylläpitää. Niille lienee omat sääntönsä löydettävissä.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
User avatar
Smaragd
Posts: 1120
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Thursatru

Post by Smaragd »

Rúnatýr wrote: Thu Nov 05, 2020 4:27 pm Arith Hargerin ajatuksia Thursatrusta:

https://arithharger.wordpress.com/2020/ ... -satanism/
Korjatakseni keskustelun suuntaa takaisin aiheeseen päätin tarttua videosta mieleen tulleisiin pontteihin.

Gnostilaista ja antikosmista transendenttia impulssia tulee mielestäni arvostaa yhtenä osana tai vaiheena hengen työssä jotta tultaisiin jonkinlaiseen ymmärrykseen tai tiedostavempaan suhteeseen luomattoman kanssa. Mutta kun antikosmisuus lankeaa päälakea myöten dualismiin esimerkiksi olemalla huomioimatta alempien henkien tilaa ollenkaan, jolloin se käsittääkseni hyväksyy väkivallan rikkomaan maalliset kahleet ja tulee tosiasiassa tietysti entistä enemmän kahlituksi rikkonaiseen maailmaan ja sen synnyttäjäksi leikkimällä jumalaa. Eli kun filosofian tasolla dualismin kärsimys pyritään mutkat suoriksi tyyliin tuhoamaan dualismilla (täydellisyys joka ei hyväksy epätäydellisyyttä tietyllä tasolla ei ole täydellisyyttä), langetaankin fanaattisuuden siivittäminä itse siihen luojajumalan kirottuun rooliin.

Thursatrun valossa olisikin kiinnostava peilata miten näette esim. Salaisen opin osoittamat seitsemän primordiaalista luovaa voimaa ensimmäisellä luodulla tasolla peilautuvan thursatrun ja skandinaavisen mytologian jättiläisiin ja jumaliin? Ainakin ihmisen initiaatioissa/ruumiilllistuvissa roduissa tällaista rinnastusta käsittääkseni on käytetty. Sain tuosta videon selityksestä sellaisen kuvan että molemmat jättiläiset ja jumalat ovat thursatrun näkökulmasta jonkinlaisia voimia, mutta jumalten voimat ovat enemmän luotavan maailman tason luovia voimia, kun taas jättiläisten voimat ovat jotain kokonaisempaa ja eheämpää, voisiko sanoa lähempänä absoluutin etäisyyttä. Käsittääkseni voidaan siis tulkita jättiläisten olevan nuo primordiaaliset seitsemän (tai miten ne nyt halutaankaan laskea) luovaa voimaa, joiden viisauteen antikosmikot hakeutuvat. Näen tässä sen ongelman, ettei moisessa antikosmisuudessa oteta huomioon sitä että ne menneiden aikojen langenneet jättiläiset ovat jotain mitä teosofian kosmogonisten tutkimusten mukaan voisi sanoa rodullisiksi kehityskierroksiksi, eli langenneiden vanhemmuus on kehityshistoriallista vanhemmuutta ajassa - sen kehityskierroksissa, ei kaaoksen (alkuperäisessä merkityksessään) ajattomuudessa. Lankeamattomina ne ovat siinä ykseyden primordiaalisessa kaaoksessa. Kuten Blavatsky sanoi Salaisen opin toisessa osassa, Saatanallisten voimien lankeemus ja antagonisuus on vertauskuvallista laatua.* Eli se kun näiden primordiaalisten menneisiin ihmisrotuihin iskostamaa viisautta lähdetään etsimään ja leikataa yhteys poikki nykymaailmaan maailmallisuutena, jätetäänkin ottamasta sen seuraavan lankeavan jättiläisen nykyiselle rodulle iskostamaan pyrkivä initiaatio. Mutta, kuten sanottua tämä voi olla erittäin tarpeellinen vaihe paitsi luomaan elävää suhdetta transendenttiseen hengellisyyteen, myös elävämpään suhteseen aiemmin otettuihin (vaikka kerran todella ansaittua viisautta ei koskaan menetä, on eri asia onnistuuko sen tuomaan jokahetkisesti mukaan uusien initiaatioiden vaatimiin Työn muunnelmiin) tai ottamatta jätettyihin initiaatioihin.

Toivottavasti tämä varsin raamatullis- ja teosofishenkinen perspektiivi jättiläisiin voitaisiin nähdä enemmin eri mytologioiden ja uskomusten välisenä keskustelun pidemmälle herättelynä kuin minään absoluuttisena rajanvetona. Olisi mielenkiintoista kuulla meneekö kritiikki mielestänne nappiin, koska en tosiaan ole tästä ihan täysin varma. Enhän ole edes lukenut mitään alkulähdemateriaalia thursatruun liittyen.

Mietin vielä jotain asteen syvempää kutsumusta antikosmisuuteen ja mieleeni tuli tämän dualismin myötä eräänlainen Saturnuksen transendentti puoli jäätyneen helvetin herrana – absoluuttina ja toisaalta immanenttina itse aikana, joka ikään kuin huomiotta jätettävänä aspektina saattaa luoda ihmeellisen mysteerin hunnun asian eteen. Mitä ominaista tässä on Saturnaaliselle palvonnalle, on se että Saturnus ajan muotoon iskevänä voimana on juurikin suuri hunnuttaja ja se mikä on tuntemattoman pimeyttä ja viisautta on meissä itsessämme meidän kehoomme iskettyä muotoa - kehon meille ilmaisemaa viisautta. Tunnun palaavani jatkuvasti sieltä primordiaalisesta pimeydestä suoraa tänne maailmalliselle tasolle; ei mikään tunnu pääsevän pakoon vastakohtaansa.

* "Lauseet sellaiset kuin "Kunnianhimossaan hän (Saatana) kohottaa kätensä taivaallisen Jumalan Pyhäkköä vastaan" jne. ovat luettavat näin: IKuisen kehityksen ja karman lain sysäyksestä enkeli ruumistui maan päälle ihmiseen; ja koska hänen viisautensa ja tietonsa yhä on jumalallinen, vaikka hänen ruumiinsa on maallinen, niin häntä (vertauskuvalliseti) syytetään taivaallisten salaisuuksien julkaisemisesta." - Salainen oppi II, s. 312 näköispainos 1973, Jyväskylä 2003.
"Would to God that all the Lord's people were Prophets”, Numbers 11:29 as echoed by William Blake
Locked