Varjon ja Saatanan kauneus

Vakaumukset, moraalisäännöt, muut seurat ja uskonnot.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3388
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Varjon ja Saatanan kauneus

Postby Nefastos » Sat Sep 24, 2011 6:17 pm

Keskustelut Pasifismista ja Hyvyydestä ja muistakin asioista viime kuukausina ovat kulkeneet niin OKT (oikean käden tien) tunnelmissa, että ainakin itse kaipaan kovasti toista lähestymistapaa. Tämä keskustelu (tai vuodatus, ellei keskustelua synny) voisi yhtä hyvin olla Taide-, Filosofia-, tai jossakin muussa osiossa. Laitan sen kuitenkin tähän, koska lähtökohtana sille mistä haluaisin puhua on kokemus pyhyydestä eikä niinkään älyllinen tai harjoituksellinen näkökulma.

* * *

Minusta näyttää siltä, että nykyaikana yhä useampi, ja yhä tietoisemmin - tietysti vasta vähän kerrassaan - osaa kaivata sitä varjon alueella olemista, mitä kutsutaan liminaalitilaksi & muilla hienoilla nimillä. Pimeyttä, toiseutta, tietoista yön ja painajaisenkin puolelle uskaltautumista. Itseyden ja eheän totuuden etsimistä, joka ei voi onnistua ilman uskallusta hylätä tunnettu & turvallinen rakenne.

Kollektiivinen ihmisyys alkaa tuntea rakkautensa pimeyteen, kaaokseen - Saatanaan. Monoteismi, joka rajatilan jumaluudet yksiselitteisesti tuomitsemalla aiheutti niin paljon pahaa, loi valtavan henkisen tyhjiön, joka nyt alkaa täyttyä luonnon omalla ehtymättömällä energialla kuten maahan kaivettu kaivokuoppa maan salaisista lähteistä virtaavalla vedellä. Luonnollisuus on yhtä kuin yö ja pimeys, jos hyvin pitkittyneesti on riiputtu kiinni vain valon ja kesämaan kuvastoissa. Jopa kärsimyksestä & surusta & vastoinkäymisistä voi parhaimmillaan tulla arvostettua sekä todella syvällisen kasvun mahdollistajana että tragedian kauneudessaan itseisarvoisena. En pidä mahdottomana, että jopa kollektiivinen kulttuuri voi tulevina vuosisatoina alkaa oivaltaa tätä mysteeriä.

Odotan niitä loka- & marraskuun pitkiä mustia päiviä, joina sade tuntuu kovalta iholla ja asfaltti kiiltää. Odotan lyhyitä synkkiä päiviä ja pitkiä, yksinäisiä öitä. Odotan sitä iloa minkä tuntee kun huomaa kykenevänsä käsittelemään elämän kaoottisia energioita nousematta niitä vastaan ja tulematta niiden murskaamaksi, löytämällä rakkauden siihen mikä vaikuttaa kolkolta ja synkältä; osoittautumalla suuren teurgian arvoiseksi. Odotan demonien kohtaamista, kun ne naamionsa näytettyään riisuvat ne. Tätä on sankaruus, ei liikaenergiansa heittäminen ulkoisten tekojen vimmaksi.

Usein törmää siihen, että rakkaus yöhön nähdään vain romanttisena eskapismina; pinnan estetiikkana. Toki se voi olla sitäkin, mutta tuollainen goottiromantiikka on vain jäävuoren huippu, & sitäpaitsi, keskellä vakavaa elävää elämää jäävuori jää usein kokonaan pinnan alle näkymättömiin. Syvä varjo ja mestari Saatanan kasvot voivat olla selvät palvojalleen (kuten pelkääjälleenkin), vaikka pinnalla näyttäisi kuinka arkiselta. Pyhyys, myös pimeyden pyhyys, on asia joka itse on osattava nähdä; jumalat eivät pidä pelkureista.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
obnoxion
Sodalis
Posts: 1707
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Varjon ja Saatanan kauneus

Postby obnoxion » Sun Sep 25, 2011 4:05 pm

Tänä aamuna näin kolme tapahtumaa, jotka näyttivät ilmaisevan kolme Helvetin Sananalaskua:

Ensin näin kuinka kissa tappoi myyrän. Tässä oli sananlasku "Joka vie saaliin Kissalta on Varas". Seuraavaksi näin kuinka koira karkasi liekanarustaan, mutta ei uskaltanut ylittää isäntänsä tontin rajaa. Tässä oli sananlasku "Koiran Kapina ei johda Vapauteen".

Kolmas sananlasku oli viisaampi kuin kaksi edellistä. Olin aamulenkillä puolisoni kanssa, kun hän oli astua kyyn päälle. Hänen jalkansa ylitti kyyn muutaman sentin korkeudelta, ja laskeutui noin kolmenkymmenen sentin päähän kyyn leuoista. Tässä oli sananlasku "Jos seuraat Jumalattaren Polkua, löydät Viisauden Hänen Jaloistaan".

Ajattelin että kolmasti näytti Yön Henki Viisutensa aamun keskellä. Totisesti Hän on Voimallisin Jumala!
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
obnoxion
Sodalis
Posts: 1707
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Varjon ja Saatanan kauneus

Postby obnoxion » Tue Sep 27, 2011 5:31 am

Selitän itseäni varmuuden vuoksi:
Nefastos wrote:Syvä varjo ja mestari Saatanan kasvot voivat olla selvät palvojalleen (kuten pelkääjälleenkin), vaikka pinnalla näyttäisi kuinka arkiselta. Pyhyys, myös pimeyden pyhyys, on asia joka itse on osattava nähdä; jumalat eivät pidä pelkureista.
Rajatila voi ilmentyä myös aamupäivän auringossa, kuten koin itselleni käyneen. Ja kuin näin tapahtui, syntyi minulle vahva käsitys siittä että Yön henki - pimeyden olemus - kulkee missä tahtoo, ja on aina läsnä; "lähempänä kuin kaulasuonemme". (Viittasin Yön hengellä paitsi Saatanan nimen gematrisiin yhteyksiin, mm. pimeyteen ja kuuhun, myös Dionysoksen (Nyktipolos) sekä Shivan (Nishichara) yhteiseen nimitykseen "Night prowler").

Näin todella tuona aamuna muutaman tunnin sisällä kolme tapahtumaa: Kissa tappoi myyrän/ Koira riuhtaisi itsensä vapaaksi, mutta menetti rohkeutensa tontin rajalla/puolisoni oli astu kyykäärmeen päälle aamulenkillä.

Tällainen sarja voi helposti olla psykologisesti häiritsevä. Jos sitä jatkettaisiin loogisesti, sen pohjalta voitaisiin valmistaa saman kaltainen psykologinen ase kuin esimerkiksi Clockwork Orangessa. Kuitenkin tässä tapauksessa en kokenut näitä tapahtumia psyykkisenä hyökkäyksenä tai huonoina enteinä, vaan ne puhuttelivat minua sisäisesti hyvin kohottavalla tavalla. Johtuen taas siitä tyylistä jolla tämä puhuttelevuus ilmeni, päätin käyttää nimitystä "Helvetin sananlaskut" William Blakea mukaillen.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 3388
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Varjon ja Saatanan kauneus

Postby Nefastos » Thu Oct 06, 2011 9:03 am

obnoxion wrote:Johtuen taas siitä tyylistä jolla tämä puhuttelevuus ilmeni, päätin käyttää nimitystä "Helvetin sananlaskut" William Blakea mukaillen.


Blaken teos ei ole muistissani niin hyvin että olisin huomannut, että nuo eivät kuuluneet alkuperäiseen kaanoniin: ideayhteys oli totisesti täysin sama. Esimerkit valaisivat (!) asiaa & osoittivat myös sen, kuinka maagisessa maailmassa satanisti elää.

Ja kuka voisi kulkea okkultismin tietä kovinkaan pitkälle tulematta samalla satanistiksi (askensiossa tai deskensiossa)? Jokainen näkee silmillään että maailmassa on pimeyttä, & jokainen näkee älyllään että maailmalla ei voi olla kahta herraa. Ergo, joko Saatana on Jumala tai Jumala on Saatana; muita vaihtoehtoja ei ole. Sitten kyse on enää siitä, millaiseen etiikkaan tämä ihmistä ohjaa. "Siitä kuinka asiat ovat ei voida johtaa sitä, miten niiden tulisi olla." Ja näin olemme siirtyneet Saatanan ehdottomasta pyhyydestä Luciferin ylpeyteen (oman maailman luomiseen objektiivista vastaan, so. sen parantamiseksi). Kolmas askel on Azazel, jossa tietoisuus asuttaa oman maailmansa & etsii uudelleen yhteyttä ja lunastusta kokonaisuuteen. Silloin astutaan Jumalattaren tielle, koska luotu rakenne on valmis eikä enää (miehisesti) konstruoitavissa.
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Benemal
Frater
Posts: 714
Joined: Thu Feb 23, 2012 8:24 pm

Re: Varjon ja Saatanan kauneus

Postby Benemal » Wed Mar 21, 2012 6:13 pm

Nefastos wrote:Odotan niitä loka- & marraskuun pitkiä mustia päiviä, joina sade tuntuu kovalta iholla ja asfaltti kiiltää. Odotan lyhyitä synkkiä päiviä ja pitkiä, yksinäisiä öitä. Odotan sitä iloa minkä tuntee kun huomaa kykenevänsä käsittelemään elämän kaoottisia energioita nousematta niitä vastaan ja tulematta niiden murskaamaksi, löytämällä rakkauden siihen mikä vaikuttaa kolkolta ja synkältä; osoittautumalla suuren teurgian arvoiseksi. Odotan demonien kohtaamista, kun ne naamionsa näytettyään riisuvat ne. Tätä on sankaruus, ei liikaenergiansa heittäminen ulkoisten tekojen vimmaksi.
Nimenomaan. Ilahduttavaa, että en ole ainut. Öisin yksin liikkuessa koen tunteita, jotka ovat jo lähellä harmoniaa. Mieli toimii kirkkaimmillaan. Silloin olen kotona maailmassa, enkä maksa "vuokraa", vaan saan itse jotain lahjaksi.

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 1 guest