Tampereen seurakuntien pr-kampanja

Vakaumukset, moraalisäännöt, muut seurat ja uskonnot.
User avatar
Insanus
Frater
Posts: 1068
Joined: Sat Aug 21, 2010 7:06 am
Location: Helsinki

Re: Tampereen seurakuntien pr-kampanja

Post by Insanus »

Smaragd wrote: Mon Apr 05, 2021 1:33 pm
Insanus wrote: Mon Apr 05, 2021 12:09 pm
Angolmois wrote: Mon Apr 05, 2021 11:52 am

Mitä on ihminen semmoisuudessaan? "Minä olen mitä olen" -ajattelua?
Jotain sellaista. On vaikea välttää tautologiaa, mutta tarkoitan ankaran arvottamisen ja muuttamisen ja välttelyn pyrkimysten korvaamista luottavalla kasvulla. Ei pyrintö väärästä oikeaan niinkään kuin tässä olevan kohtelemista hyvin. Se voi näyttää samalta muttei ole sisäisesti samaa, yksi vahva konflikti katoaa.
Olen havainnut omassa elämässäni tällaista filosofiaa kohdatessa sen lipsahtavan hyvin herkästi sellaiseen laiskaan asenteeseen, jossa ”luottava kasvu” on tekosyy olla kohtaamatta asioita jotka ovat tässä ja nyt. Ehkä silloin tämä filosofia on valikoitunut ennemmin laiskoista motiiveista kuin luonnon kulkua kunnioittavista lähtökohdista, vai näetkö kenties painavempia mahdollisia syitä tai joitain osasia jotka tällaista filosofiaa noudattavan voisi olla hyvä ottaa huomioon?
Laiskuudesta moittiminenkin tulee minusta sellaisesta mielenmaisemasta joka on temperamentiltaan jo melko ankara ja vaatii itseltään ja ehkä muiltakin paljon. Ehkä itsesääliin vaipuminen on se punainen lippu jossa voi taas painottaa "syntiä anteeksiannon sijaan", mutta minusta näyttää siltä että syyt olla kohtaamatta asioita ovat paljon kipeämpiä kuin mukavuudenhaluinen laiskuus. Laiskotteluun ei ylipäätään pysty ihminen jolla on sydämellään jotain, tyypillisempi prokrastinointi ja tekosyiden lateluhan kätkee usein taakseen juuri painavan syyllisyyden tunteen, joka toistaa itseään laskevana spiraalina...
With a taste of a poison paradigm
User avatar
Nefastos
Frater
Posts: 4143
Joined: Mon May 24, 2010 10:05 am
Location: Helsinki

Re: Tampereen seurakuntien pr-kampanja

Post by Nefastos »

Smaragd wrote: Mon Apr 05, 2021 10:54 amKiitos vastauksista haasteeseen Nefastos ja Ave. Joitain kohtia oli hykerryttävä lukea, mutta myös ihan aidosti mielenkiintoisia haasteitahan nämä on ja koskee meitä muitakin kuin kirkkoon itsensä sitoneita.

Kiitos haasteesta. En koe pystyneeni siihen ihan osumaan, mutta ehkä kuitenkin askeleen verran kaikkein putzeimmasta miesreagoinnista kohti minulle pyhimpänä ja parhaimpana näkyvää kommunikaation hermafroditismia.

Ave wrote: Mon Apr 05, 2021 1:47 pmKeskustelu synnin käsitteestä on mielenkiintoinen sikäli, että se paljastaa esoteeristen ilmiöiden elohopeamaisuuden. Yhtäältä on vaarana luisua moralismiin toisaalta amoralismiin.

Kyllä... Kristillinen, erityisesti luterilainen (armon automaatiota, kuitenkin dogmiuskolla ehdollistettua, korostava) syntikäsite on silti omasta mielestäni kaikkein antiesoteerisimpia kulttuurissa näkyviä oppirakenteita. Korostettu ajatus siitä että omalla ponnistuksella ei ole väliä, ihminen ei kehity eikä sellaista kannata edes yrittää, ja että kaikki voidaan lopulta pelkistää tämänpuoliseen hupailuun, koska hengen mysteerit ovat ihmisille lähtökohtaisesti käsittämättömiä.

Tästä protestanttisesta synti-sanan tulkinnasta irtautuen koen silti synnin käsitteen toisin tulkittuna hyvinkin hyödyllisenä. Ajatuksella "lika on ainesta väärässä paikassa": synti on energian väärään paikkaan asettumista. Ei niin että paikka olisi väärä tai energiakaan, ainoastaan näiden yhdistelmä. Siten juuri syntien(sä) pohdiskelu auttaa ihmistä kehittymään, näkemään että kuinka energia sattuu temperamentillisesti kulkemaan ei ole sen ainoa saati toivotuin kulkutapa.

Luterilainen syntikokemus itsessään on siten saavuttanut tuon kaikkein alimman synnin, Laiskuuden, maakontaktin: miksi ponnistaa, kun kuitenkaan emme (muka) voi onnistua? Aivan hirveä maailmankatsomus. Se on vastakohtainen tantran ja alkemian ajatuksille siitä, että ihmisen tulee työstää hämärää substanssiaan, kunnes sameudesta saadaan ponnistuksilla aikaan kirkkaampia muotoja. Mutta niin raskas on kulttuurinen suggestio ollut, että tällainen itse asiassa aika luonteva lähestymistapa tuntuu vaikealta enää edes käsittää jälkikristillisille ihmisille; puhutaan, kuin syntiä joko ei lainkaan voisi olla olemassa, tai vaihtoehtoisesti se olisi jotakin ihmisyyttä täysin herpaisevaa, josta pitää saada omasta toiminnasta riippumaton vapahdus. Nämä tulkinnat seuraavat paljolti vuosisataisesta altistumisesta kristilliselle propagandalle, vaikkei sitä ehkä enää tule ajatelleeksi.

Wiktionary (sin-sanan etymologia) wrote:From Middle English sinne, synne, sunne, zen, from Old English synn (“sin”), from Proto-Germanic *sunjō (“truth, excuse”) and *sundī, *sundijō (“sin”), from Proto-Indo-European *h₁s-ónt-ih₂, from *h₁sónts ("being, true", implying a verdict of "truly guilty" against an accusation or charge), from *h₁es- (“to be”); compare Old English sōþ ("true"; see sooth).
Faust: "Lo contempla. / Ei muove in tortuosa spire / e s'avvicina lento alla nostra volta. / Oh! se non erro, / orme di foco imprime al suol!"
User avatar
Smaragd
Frater
Posts: 994
Joined: Thu Jan 09, 2014 4:27 am

Re: Tampereen seurakuntien pr-kampanja

Post by Smaragd »

Nefastos wrote: Mon Apr 05, 2021 2:33 pm minulle pyhimpänä ja parhaimpana näkyvää kommunikaation hermafroditismia.
Sitä se on! Hykertelyni oli sen huumoriarvon tunnistamista kuinka me täällä foorumilla käymme läpi melko pienessä piirissä tällaista asiaa; siis tsemppaamme jättimäistä valtion kirkkoa kompuroinnissaan. Täysin okkulttiset merkitsevyydet unohtaen ja katsoen objektiivisen materiaalisilla linsseillä se on kuin muurahainen näyttäisi peukkua Turun tuomiokirkolle silmää iskien.
Insanus wrote: Mon Apr 05, 2021 2:25 pm mutta minusta näyttää siltä että syyt olla kohtaamatta asioita ovat paljon kipeämpiä kuin mukavuudenhaluinen laiskuus. Laiskotteluun ei ylipäätään pysty ihminen jolla on sydämellään jotain, tyypillisempi prokrastinointi ja tekosyiden lateluhan kätkee usein taakseen juuri painavan syyllisyyden tunteen, joka toistaa itseään laskevana spiraalina...
Näinhän se kyllä usein on. Uskoisin että siinä tilassa voisi hyötyä synti-käsitteen negatiivisten merkitysten puhdistamisesta, jotta käsitteen voi ottaa rakentavalla tavalla käyttöön ja siten löytää reitit kantaa jäytävä syyllisyys sellaiseen valoon missä se sulaa jokahetkisen olemuksen rehellisyydessä. Vaan eipä ole armo helppo saavuttaa vaikka sitä näin yksinkertaisesti voisi kirjoittaen hahmotella.
Mars
Posts: 124
Joined: Wed May 15, 2013 1:54 pm

Re: Tampereen seurakuntien pr-kampanja

Post by Mars »

Kyllä suomalaiseen luterilaisuuteen ainakin sen perinteisessä muodossa kuuluu paljonkin asioita, joita pitää tehdä. Ei siellä ole varaa laiskotella. Pitää uskoa, totella ja olla kyseenalaistamatta. Pitää olla ahkera, vakava ja olla valittamatta. Pitää rakastaa mutta ennen kaikkea pelätä Jumalaa. Pitää käyttää vakavaa ja vanhahtavaa kieltä, kuten "olla uskossa", "kirkastua Kristuksessa" ja "rukoilla Herraa". Pitää laulaa vanhoja, synkkiä ja vakavia virsiä koruttomassa kirkossa aina sunnuntaisin, koska se on sitä oikeaa hengen elämää. Pitää pönöttää huonosti istuva puku päällä häissä, hautajaisissa, ristiäisissä ja muissa pönötystilaisuuksissa. Ennen kaikkea pitää rukoilla, pelätä ja palvoa jotain hullua mielipuolta, joka heittää sinut, lapsesi ja koirasi helvettiin muussa tapauksessa.

Hyi vittu.

Progressiivisesta ja liberaalista luterilaisuudesta voi olla montaa mieltä, mutta ehkä yllä kuvatun kaltainen uskonnollisuus tai ainakin sen jumalakuva voi sen myötä pikkuhiljaa alkaa siirtyä sinne historian hevonperseeseen, jonne se kuuluu. Ehkä myös ihmisten kohtaaminen sujuu hieman vahvemmista lähtökohdista käsin kun ihmiset kohdataan ihmisinä eikä jonain syntymästään asti turmeltuneina syntisinä raukkoina jotka on laitettava Herran nuhteeseen vaikka mikä olisi.
Post Reply