Thursatru

Vakaumukset, moraalisäännöt, muut seurat ja uskonnot.
Nightowl
Posts: 2
Joined: Fri Sep 20, 2019 2:28 am

Thursatru

Postby Nightowl » Tue Nov 12, 2019 3:00 am

Mitä mieltä olette? "Harrastaako" joku kenties foorumin lukijoista?

Itse pidän sitä, ja ylipäätään kaaos-gnostilaisuutta mielenkiintoisena. Voisi olla antoisaa saada keskustelua käyntiin aiheesta.

https://www.thursatru.com/whatisthursatru

https://www.spiritualoutlaw.de/
User avatar
Kenazis
Frater
Posts: 981
Joined: Sun Sep 12, 2010 7:57 pm
Location: Satakunta - Limbo

Re: Thursatru

Postby Kenazis » Fri Nov 29, 2019 2:06 pm

Onpas hiljaista ollut tämän aiheen suhteen. Olen kiinnostunut Thursatrústa (ja Kaaos-gnostilaisuudesta), mutta näkemyksesi ei kuitenkaan mene ihan yksiin näiden perinteisten esitysten kanssa. Sanoisin, että oma visioni on jotain Thursatrùn ja Asatrún välillä, mutta huomattavasti lähempänä ensimmäistä.
"In darkness let me dwell, The ground shall sorrow be..."
Nightowl
Posts: 2
Joined: Fri Sep 20, 2019 2:28 am

Re: Thursatru

Postby Nightowl » Sun Dec 15, 2019 1:26 am

Juu, hiljaista on ollut. No, minäpä sitten kirjoitan tänne pari riviä, kun aloitteen kerran tein.

Itse näkisin asian niin, että Thursatrú, tai millä nimellä sitä nyt tahtoo kutsua, on Asatru-uskon esoteerinen puoli. Eräs pakanuuden haara. Mysteerikultti voisi sanoa. Henkilökohtaisesti olen sen uskomuksen kannalla, että joskus tai monesti ennen kristinuskon tuloa skandinaviaan(ja ehkä jälkeenkin), eri ajanjaksoina, joku tai jotkut käänsivät selkänsä kosmisille jumalille, ja palvoivat sensijaan jättiläisiä-jotka ovat ainakin kyseisen perinnen mukaan anti-kosmisten voimien vertauskuva. Siitä ei ole mitään näyttöä että näin olisi ollut, joten se on pelkästään spekulaatiota, mutta en pidä sitä aivan mahdottomana. Aika loogista se oikeastaan olisi. Jos näin on, niin se oli kuitenkin varmasti hyvin harvinaista. Sama asia koskee tietenkin myös muinais-suomalaista kulttuuria. Sekä useimpia muitakin muinais-kulttuureja. Joku tai jotkut palvoivat ehkä kaaosvoimia silloin tällöin. Ajoittain se ehkä paisui monen ihmisten mysteerikultiksi

Ja vaikka asia ei olisi näin, niin se ei sentään ole mikään tekosyy siihen, ettei voisi tulkita asiat näin nykyaikana.

Sen kannalla olen myös, että asatrun pääjumala Odin ei ole yksinomaan samanlainen demiurgi kuten esimerkiksi Jehova. Se johtunee myös kulttuurisista eroista jne. Alunperin demiurgi, kyllä, mutta hän (Odin) on mietiskelijä ja etsii viisautta-ja kääntyy jättiläisten (Kaaosmahtien) puolelle etsiessään viisautta.

Myyttien mukaan Odin m.m. Tekee verivalan Lokin kanssa. Muut jumalat ovat skeptillisiä ja varovaisia mitän tulee Lokiin, mutta Odin vaikuttaa olevan kiinnostunut Lokin viisaudesta. (Loki-metafoora olisi siten ikäänkuin kaaosvoimien lähettämä ”Viideskolonnalainen” kosmoksen sisällä. Loki on älykäs ja karismaattinen ja tekee kaikenlaisia kepposia. Jumalat suuttuvat hänelle monesti-Varsinkin Tor. Monesti hän on myyttien mukaan lähellä niin sanotusti ”joutua kuseen”-mutta hän puhuu niin hyvin että hän pääsee tilanteesta kun tilanteesta kuin koira veräjästä. Toistaiseksi. Tosin Balderin kuolema kostetaan hänelle.)

Loki antaa Odinille lahjan, Lokin synnyttämä Sleipinir, joka on kahdeksanjalkainen ori. Sleipnirillä Odin matkustaa eri maailmoihin, m.m. maanalaiseen maailmaan. Sleipnir on siten kaaoksen luomaa. Erään kaaosgnostikon/thursatru-kannattajan mukaan, joka on ilmeisesti paljon tutkinut näitä myyttejä, Odin saa jotenkin pimeämmän olemuksen sen jälkeen kun hän tekee verivalan Lokin kanssa. Myös Odinin matkat Sleipnirillä on oma vaikutuksensa.

Lokin olemus ei sensijaan muuttunut.

Lokista vielä vähän. Hän on armoton totuuden kertoja. Hän alkaa solvata jumalia ja kertoo heistä armottomasti asioita, totuuksia -jotka ovat heille noloja. Loki sanoo miten asiat oikeasti ovat-eikä tunne mitään valkoisia valheita. Viimeinen pisara oli kun Loki sai aikaan sen, että jumala Balder sai surmansa. Tämä on tärkeä myytti johon kannattaa perehtyä.

Odin myös hirttäytyy Yggdrasil-puuhun keihään lävitsemä-uhraten itsensä itselleen. Hän roikkuu puussa 9 päivää ja yötä. Kunnes hän huutaen poimii ylös riimut. Mikäli oikein muistan, riimut ovat peräisin myytin mukaan jättiläisistä, eli kaaosmahdeista.

Nämä myytit voivat mielestäni viitata siihen, että Odin on niin viisauden-janoinen, että hän jopa demiurgina etsii viisautta Kaaosmahdeista. Ikäänkuin jokin hänessä ymmärtää jotain.. Ehkä jopa demiurgi itse tuntee viisauden-nälässään vetoa alkuperäiseen kaaokseen.. Muut jumalat tosin ei tunnu ymmärtävän mitään kyseisestä jutusta.

Ja lopuksi. Vaikuttaa siltä, että Odin ei tee mitään vastarintaa Ragnarökin aikaan, kun Fenris-susi nielaisee hänet kitaansa. Ikäänkuin hän antautuisi, koska on oivaltanut kaiken tarkoituksen loppujen lopuksi-että kosmos palaa kaaokseen.(Kaaosgnostilaisuuden mukaan. Myytin mukaan uusi maailma syntyy Ragnarökin jälkeen. Ehkä se on jatkuvaa taistelua kosmoksen ja kaaoksen välillä? Ja fyysinen universumi ikäänkuin reinkarnoituu uudestaan ja uudestaan??) Kaikki muut kosmiset jumalat taistelevat Ragnarökin aikaan jättiläisiä vastaan jollakin tavalla, paitsi Odin.

Mainutut esimerkit ovat pelkästään joitakin esimerkkejä Odinin etsiskelevästä olemuksesta.

Tottakai tästä on kyse vertauskuvista. Vaikka oletan että kaikki tällä foorumilla liikkuvat ymmärtävät sen. Muuten on hyvin yleistä, että ihmiset tulkitsevat kaiken hyvin kirjaimellisesti, eikä ymmärrä vertauskuvallista kieltä. Joten olen tottunut selittämään kyseisen seikan ihmisille.

Odin voisi olla mikrokosmisella tasolla egon vertauskuva okkultistista/shamaanista, joka ”matkustaa toisiin maailmoihin” Ehkä vertauskuva egon etsivästä puolesta-joka on voimakkaampi joillakin kuin toisilla. Kun myytti kertoo, että Fenris-susi nielaisee Odinin kitaansa Ragnarökin aikaan, se voi olla vertauskuva siitä että sielu yhtyy alkuperäiseen kaaokseen-ja että ego(Odin) lakkaa olemasta.

Uskon että Odin symboloi myös muuta kuin pelkkää demiurgia. Siis lähinnä ihmisen (kosmista) egoa, jolla on potentiaalia etsiä ja löytää esimerkiksi shamanistisilla sessioilla ja matkoilla. Ehkä nämä myytit missä Odin etsii viisautta kaaos-voimista (jättiläisistä) tahtoo kertoa meille sen, että ihmisego pystyy etsimään-ja löytämään, mikäli hän niin tahtoo. Ainakin tämä voisi olla esoteerinen selitys.

Kannatan kyllä itse näitä teorioita ja spekulaatoita enemmän kuin että Odin on pelkkä Jehova-myytin mukainen demiurgi. Olen lukenut ”Ekortu” pseudonyymin kirjoja aiheesta, ja ne ovat todella mielenkiintoisia, ja pakko myöntää että tämä kyseinen ”Ekortu” on todella ottanut todella paljon selvää asioista ja tuntee mytologian yksityiskohdat hyvin jne. Silti olen sitä mieltä, että hän vaikuttaa olevan hyvin ehdoton sillä tyylillä että ”Asiat ovat ehdottomasti näin! Ei voi olla millään muulla tavalla, eikä mitään poikkeuksia sääntöihin.” Omasta mielestäni kannattaa olla vähän nöyrä näissä asioissa. Ja hyväksyä toisten teorioita ja spekulaatioita-jos kerran tavoite sinänsä on sama. Ei tarvitse välttämättä olla samaa mieltä, mutta jonkinasteinen nöyryys on mielestäni tärkeää näissä jutuissa. En henkilökohtaisesti ymmärrä esimerkisi hänen ajatustaan, että Odin olisi pelkkä Jehovaan verrattavissa oleva demiurgi. Juuri niistä syistä jonka mainitsin.

Mutta, ihmiset ajattelevat eri tavoin ja hänellä on varmasti omat syynsä siihen, mitä hän aiheesta ajattelee. En tuomitse. Päinvastoin, hän on ilmeisesti tehnyt kovaa työtä kirjoitaessaan kolme kirjaa aiheesta, ja hänellä on muutenkin hyviä teorioita. Ja hän on ilmeisesti todella omistautunut mitä tulee aiheeseen.

Mainittakoon, että nämä mainitut teoriat ja myyttien tulkinnat eivät ole teorioita ja tulkintoja joita itse olisin oivaltanut ja omasta päästäni keksinyt, joten en ota itselleni sitä kunniaa, vaan olen lukenut eri Kaaosgnostikkojen/Thursatru-kannattajien teorioita, joka on sillä linjalla, että Odin symboloi myös muuta kuin pelkkää Jehovan (Ja miksei myös Allahin) kaltaista demiurgia. Heidän ajatuksia aiheesta minä lähinnä täällä kirjoitan. Mutta kieltämättä nämä teoriat vaikuttaa omastakin mielestäni loogisilta. Se voi myöskin olla minkä jo mainitsin, ja todennäköisesti onkin, kyse kulttuurisista eroista. Eri kulttuurien ihmiset tulkistevat hieman eri tavalla asioita.

Kaikki eivät luonnollisesti ole samaa mieltä , ja monelle perinteiselle pakanalle tämä on sitä ”kirottua dualismia” jne.

Mutta onko asia todella näin yksinkertainen? En tiedä, mutta en usko. Sensijaan dualismia ei ollut arkipäiväisessä esikristillisessä elämässä ainakaan saman tapaan mitä kristityt myöhemmin ajattelivat sen olevan. Kuolema on luonnollista, Arkisessa elämässä tarvitaan sekä töitä että lepoa, sotaa että rauhaa, yötä että päivää, talvea että kesää ym. Mikään näistä ei ollut ”pahaa” jota olisi pitänyt kaikin keinoin välttää.

Mutta eikö taistelu jumalien ja jättiläisten välillä ole sitä tyypillisintä dualismia? Jos ei nyt ajattele sitä sillä tavalla, että jättiläiset ovat vain vertauskuvia luonnon fyysisille ”kaaosvoimille” kuten myrskyt, maanjäristykset, asteroiditörmäykset yms. Mutta ehkä ihmiset tulkitsivat myyttejä eri tavoin myöskin 1000 vuotta sitten?

Tässäpä kirjoitin aiheesta pari riviä. Kommentit y.m. feedback ovat tervetulleita.
obnoxion
Sodalis
Posts: 1891
Joined: Tue May 25, 2010 7:59 pm

Re: Thursatru

Postby obnoxion » Sun Dec 15, 2019 11:32 am

Nightowl wrote:
Sun Dec 15, 2019 1:26 am
Olen lukenut ”Ekortu” pseudonyymin kirjoja aiheesta, ja ne ovat todella mielenkiintoisia, ja pakko myöntää että tämä kyseinen ”Ekortu” on todella ottanut todella paljon selvää asioista ja tuntee mytologian yksityiskohdat hyvin jne. Silti olen sitä mieltä, että hän vaikuttaa olevan hyvin ehdoton sillä tyylillä että ”Asiat ovat ehdottomasti näin! Ei voi olla millään muulla tavalla, eikä mitään poikkeuksia sääntöihin.” Omasta mielestäni kannattaa olla vähän nöyrä näissä asioissa.
Itse tunnen huonosti sekä kaaosgnostilaisuuttaa että odinismia. Sen sijaan tunnen hyvin tuon tunteen kun kirjoittaja on hyvin kiinnostava ja syvästi perehtynyt, mutta niin erikoisella tavalla ehdoton asiassaan että se murentaa opetuksen pohjarakenteita. Joissain tapauksissa sitä on helpompi sietää, toisinaan täysin mahdotonta.

Ei minulla itse aiheesta ole sanottavaa, mutta komppaan tuota mainittua nöyrää asennetta näissä asioissa.
One day of Brahma has 14 Indras; his life has 54 000 Indras. One day of Vishnu is the lifetime of Brahma. The lifetime of Vishnu is one day of Shiva.

Who is online

Users browsing this forum: No registered users and 2 guests